Saniaisia

Meidän pihamme rajautuu metsään. On puolivarjoinen tai varjoinen joka paikasta. Pohja on vanhan metsäpohjan savea.

Pihassamme oli jo valmiiksi pari saniaiskeskittymää, kun tänne muutimme. Yksi saniaiskeskittymä rajaa tällä hetkellä pohjoista rajaa omenapuupenkistä. Tätä keskittymää joutuu ajoittain kaivamaan ja siirtämään joitakin saniaisia hieman kauemmas muista kasveista. Ajan oloon saniaiset voisivat muuten jyrätä muut kasvit. Onneksi lapioon ei tarvitse kovin usein tarttua. Saniaispehko oli sen verran suuri, että sitä en lähtenyt siirtämään kukkapenkin tieltä, vaan kukkapenkille jäi se tila, mitä tuossa oli. (Sivuhuomautus: Kaunopunahattujen alimpien lehtien reiät ovat lehtokotiloiden taidetta.)

Viime keväänä oli pakkomielle saada lisää saniaisia. Puutarhayhdistyksen taimimyynnissä ostin virolaiselta kauppiaalta pari uutta saniaista. Niiden nimiä en heti kirjoittanut ylös, joten tieteelliset nimet olivat viikon päästä saaneet sen verran vettä päälleen, että mitään selvää en enää saanut.

Minulla on ajatuksena, että valoisamman puutarhan osan ja takapihan perillä, lähellä metsää tulee olemaan puoliksi istutettu alue, jossa kasvaa myös saniaisia. Saatoin laittaa saniaiset liian multavaan tai saviseen maahan, koska suuria uudet ostokset eivät vielä ole. Näistä on vaikea saada kuvaa, joten tässä vihreämmän saniaisen lehtiä.

Tässä ruskeamman saniaisen lehti vastavaloon.

Ja saniaiset. Ruskeamman sävyinen etualalla ja takana näkyy hieman vihreämmän lehtiä.

Näitä en kastele ollenkaan, vaikka kuivana tai helteisenä aikoina myyjä sanoi saniaisia kastelevansa. Joutuvat elämään meillä sillä periaatteella, että juuret on tungettava syvään. Meillä kyllä joutuu kaikki kasvit (paitsi ruukuissa ja lavakauluksissa) olemaan ilman kasteluvettä istutuspäivän tai istutusvuoden jälkeen. Paikka on melko kostea, eivätkä saniaiset näytä olevan henkitoreissaan.

Vielä ehkä pari erilaista saniaista hankin, mutta nyt on se pakko-saada-osuus jo hoidettu.