Kolme asiaa puutarhassa - haaste

Kiitos Betweenille Rikkaruohoelämästä, että annoit haasteen. Tässä tulee vastauksia.

Lumikelloja 6.4.2016

3 asiaa, jotka ilahduttivat viime kesänä (kasvukautena)

1. Iloa tuottaa moni asia, mutta aina ensimmäiset sekä viimeisimmät kukkijat.
2. Rusokirsikan kukat. Saatoin kiljaisullani säikäyttää perheenjäsenet, kun ikkunasta tajusin, että kirsikka oli yllätykseksi (vaatimattomassa) kukassa. Ajattelin, ettei se olisi vielä kukkinut, joten en ollut tutkinut nupputilannetta.
3. Sellaiset mukavat puutarhahetket, joina huomasin nauttivani täysillä siitä mitä tein.

Kiljumistakin aiheuttavat rusokirsikan kukat.

3 asiaa, joista en pitänyt viime kesänä

1. Lehtokotilot. Enää en näe niistä painajaisia, mutta en niistä pidäkään.
2. Olisin kaivannut paria hellepäivää lisää omille vapaahetkille varsinkin loppukesällä. Silloin en kyllä ole parhaimmassa puutarhavireessä, mutta yksi tai kaksi helteistä vapaapäivää saa minut helposti irrottautumaan kiireen tunnusta.
3. Rikkaruohot, kestoaihe. En pitänyt yhtään siitä, että elämänlanka (karhunkierto) sai jätettyä juuriaan myös viljelylaatikon alle.

Kasvimaa heinäkuun lopulla

3 asiaa, jotka sain kesän aikana valmiiksi

1. Tein itse 4 kasvulavaa/viljelylaatikkoa tein valmiiksi kasvimaan sekä polun kasvimaalle. Sadon onnistuminen onkin sitten toinen tarina
2. Vuosia mietinnässä olleen uuden alueen: kaksi kukkapenkkiä yhdistyi yhdeksi pidemmäksi. (Valmiiltahan se näyttää vasta vuosien päästä)
3. Uusia haaveita syntyi kuin sieniä sateella. Istutin puutarhaan mm. pari sinivaleunikon serkkua. Toivottavasti selviävät hengissä.

3 asiaa, jotka jäivät kasvukaudella kesken

1. Yhden polun kunnostaminen, homma on hyvin kesken.
2. Syyskylvöistä ei ehtinyt se porkkana maahan. Talvivalkosipulit kyllä ehtivät.
3. Haravoiminen.

Yksi projekti on kesken näiden kasvien takana. Pikkuinen polku, pari kolme metriä pitkin oli "remontissa" koko kesän, eikä tullut valmiiksi. Olisi kyllä tullut valmiiksi, ellei olisi ollut niin tylsä homma.

3 asiaa, joita stressasin

1. Hyötykasvien kasvatus. Paljon opittavaa.
2. Lehtokotiloita en niinkään stressannut, mutta pari kertaa niiden jättämiä tuhoja kyllä. Papusadosta on turha haaveilla.
3. Joskus nousi stressi pintaan tekemättömistä hommista. Nurmikon leikkuu on näistä yksi sellainen. Ei jaksaisi käyttää siihen aikaa, mutta kaunistaa kummasti pihan ilmettä, kun saa tehtyä.

Kun hommat edistyy näkee selvästi kättensä jäljen. 

3 asiaa, jotka saivat minut rentoutumaan

1. Perhe
2. Aurinko
3. Puutarha

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia ensi kesänä

1.-2. Jos se meidän terassi etenisi pergolan suuntaan. Vaatii monia hankintojakin. Jos pergola tulee valmiiksi, tulee sen viereen paljon uutta istutusaluetta.
3. Kottikärryihin umpikuminen rengas.

3 asiaa, joista unelmoin

1. Aika. Tällä hetkellä aika on ajoittain kortilla, onneksi ensi kesänä aikaa on taas enemmän.
2. Unelmoin joskus puutarhaan liittyvistä asioista, valosta, kasveista ja pienistä tärkeistä hetkistä puutarhassa. Jännitän myös, mitä yhdistelmiä tulevana kasvukautena ilmestyy.
3. Unelmoin myös matkoista. Puutarhoilla tai ilman.

Näinköhän ensi vuonna voi nähdä morsiusleinikin kukkimassa yhtä aikaa tummien tulppaanien kanssa.

Haaste eteenpäin taas kolmelle:

Kukkaiselämää
Pikkuinen puutarhani
Päivänpesän elämää

Kuva otettu 12.11.2016. Syysasteri Patricia Ballardinkin on taivuttava lumen ja pakkasen takia.

Se oli vuoden 2017 kasvukausi sitten siinä.

Talvi yllätti

Talvi kyllä yllätti. Tänäkin vuonna. Talvi yllätti tuoksuherneet.

Syysasteri Patricia Ballardkaan tuskin tulee kestämään tätä pakkasjaksoa.

Kärhöistä osa vielä kukki lokakuussa. Lehtiä ei ole kaikki kärhöt tiputtaneet, vaikka olisivat jo aiemmin lopettaneet kukinnan.

Kaunopunahatut ovat saaneet vaalean kuorrutteen.

Puutarhuri on unohtanut osan ruukuista. Basilikassa ei enää ole kasvuvoimaa. Kummallista.

Eikä enää tarvitsisi kasvimaata kastellakaan.

Eikä varmaan lannoittaakaan. Ja pitää varmaan etsiä lumilapiot esiin. Haravatkin ovat vielä valmiusasennossa.

Vaalea marraskuu

Eilen aamuhämärässä tajusin käydä kaatamassa vesisaavista vedet pois. Ettei pakkasjakso riko saavia. Välillä hommat hoituu pikkasen viime tingassa.

Aamuhämärässä kuvat ovat mitä ovat, mutta huomaa, että lumi on saapunut. Ja ensimmäinen pakkasjakso on alkanut.

Kehäkukka sinnitteli kauan.

Välillä osa hommista jää kyllä hoidettavaksi viime tingan jälkeen. Tällä viikolla tajusin taas, että osa haravoinneista jäi tekemättä (vaikka ikinä en kaikkea haravoikaa). Tajusin talvivaateongelmia, joita sitten on ratkaistu. Onneksi autossa on nastat alla, mutta liukkauteen joutuu totuttelemaan sekä jalkaisin että pyörien päällä.

Mukavaa marraskuuta!