torstai 31. toukokuuta 2012

Toukokuun loppu

Tilannekatsaus tähän aikaan vuodesta. Meni päivän suunnitelmat aamulla pipariksi, kun lapsi olikin kipeänä, taas. Kuvia tuli siis otettua sekä sisältä, että ulko-oven vierestä. Vasta myöhemmin pääsen kurkkaamaan ulos, onko kasvua tapahtunut muissa siemenissä kuin kehäkukissa.

Viimeiset esikasvatettavat ovat vielä vähän aikaa sisätiloissa. Tomaatin ja basilikan taimia onkin kasvatettu jo maaliskuusta asti. Saisivat jo pian päästä ulos, ensi viikolla.Nytkin ovat jo ulkoilemassa aina kun sää sallii, ovat nimittäin venähtäneet pitkiksi sisätiloissa. Tekevät jo kukkaa ja ihan eka pieni tomaatinalkukin havaittu.

Avomaankurkku näytti kasvavan helposti siemenistä. Itivät vain eri aikaan, joten ei näköjään kannata tunkea uusia siemeniä sekaan, jos heti ei näy kasvua. Jotain tukisysteemiä on tuolle kiemuralle sitten kehitettävä.

Maissien itävyys oli vähän pettymys. N. 30 siemenestä vain 6 iti, joista yksi on jo liian suuri ja kaatuilee. Tuskin sitä enää saa pelastettua.Ihan turhaan askartelin monia sanomalehtiruukkuja.

Kesäkurpitsan siemenistä noin puolet iti. Ne, jotka itävät, näköjään kasvavat nopeasti. Siemeniä olisi vielä, harkitsen ehkä vielä maahan laittamista lehtikompostin päälle.


Keijunmekko on kovasti kasvanut, mutta ehkä latvoin sitä vähän väärin, koska sen jälkeen on kasvu ollutkin hitaampaa. Nämä kauniit värit lehdissä vain ovat niin herkulliset. Tosin yhä hieman siitepölyiset myös, kun ovat ulkoilleet jo pari viikkoa.


Maahan on kylvetty salaattia, herneitä, porkkanaa, mangoldia, punajuurta. Ja olikohan vielä jotain muutakin, hmm. Talvivalkosipulit ovat ottaneet taas kasvuspurtin. Osa siemenistä asustelee hallaharson alla. Ensi yöksi lämpötila laskee lähelle nollaa ja meillä käy myös linnut napsimassa siemeniä. Joten hallaharso on aika vaivaton apuri. Ensi viikolla sitten pääsee maahan myös esikasvatuksissa olleet (ellei hallaa ole luvassa) ja myös papu pääsee maahan. Myös tuoksuherneen  taimet pääsevät maahan kasvamaan ihan pian. Kunhan ehtii.

Jännittää, että mitkä itävät, mitkä eivät. Toivon, että liljojen juurakot olivat kunnossa ja niiden kasvua näkisi muissakin kuin yhdessä. Joistain kohdin on vaikea erottaa, että onko pinnalle puskemassa joko rikkaruohoa vai istutetun siemenen alkua.. Tätä tämä on aloittelevalla puutarhurilla.


maanantai 28. toukokuuta 2012

Sateella

Sateella on ihanaa, kun voi ihan rauhassa relata sisällä. Kastelu hoituu ulkona itsekseen. Säästyy lisäpaukamilta, hyttysten jäljiltä kymmenet paukamat kutiavat nyt.
Näin kuitenkin pihalla vähän jotain mitä odotin ja tsadaa:

Eka omenapuunkukka auki, toiset ihan tulollaan. Naapurin puolella omenapuissa kaunis kukkameri, ehkä me saatamme saada jonkin pölyttäjän lentelyn avulla jopa omenan, jotta saisimme tietää, mitä lajia tämä puu oikein edustaa.

Sateella värit ovat toiset ja piha alkaa viheriöidä ihan kunnolla. Kaikki on vähän kesken, mutta mitäpä siitä.


Hevoskastanja pukeutuu jo vihreään ja onneksi tekee lehtiä. Kukat ja kastanjat varmaan jäävät tältä vuodelta väliin, ehkä ensi vuonna on puukin jo vähän paremmin toipunut. Vähän hassu tynkä tuo on, eikä ollenkaan tarkoituksella muotoon leikattu. Koivu vain päälle kaatuessaan vei vähän latvusta.



sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Viikonlopun saldoa

Ostettu naapurilta katukirppiksellä kukkia, eikös nämä olekin esikoita?


Löydetty omalta pihalta mysteerikasvi viime syksyn raivauksien jälkeen. Nätti on. Mikä se on? Ja uskaltaako siirtää ihan kukkapenkkiin, ettei tuhoa muita kasveja.



Pikkutsinniasta näkyy hyvin siitepölyn määrä. Olenkohan väärässä vai onko tänään keltaista siitepölyä ollut jo vähemmän ilmassa.

Kasvimaata perustettu. Hyttysiä on vaan niin hurjasti, että apulainen joutui lähtemään kesken sisälle. Minun selkäni, jalkani ovat ihan pahkuraisia. Onneksi on olemassa allergialääke, jota voin käyttää, muuten voisi olla taas kasvotkin aika kirjavat. Kesän huonoja puolia ei ole paljon, hyttyset kuuluvat ehdottomasti niihin.


Yllä olevassa kuvassa on goji-marjapensaan alku. Sitä kasvatettu pienestä taimesta pari kuukautta sisällä, nyt se on päässyt jo ulos. Taustalla rikkaruohoja..

Myös esikasvatetut kuukausimansikan taimet ovat päässeet jo paikalleen ja näkyy jo punaista.


Viikonloppuna on tehty paljon pihahommia, pidetty kirppistä, keitetty ensimmäiset raparperikiisselit, tapettu hyttysiä sekä ulkona että sisällä. Ja sisällä myös öisin. Käyty satamassa jäätelöllä, syöty jäätelöä kotona, huomattu ekat vaarat auringon uv-säteilystä ja googletettu ohjelma, jota olen odottanut: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/italian-puutarhoissa

Tästä olisi mukava jatkaa vapaalla olemista, mutta arki alkaa ja päivät menevät taas sisätiloissa.

EDIT: mysteerikasvi onkin metsäkurjenpolvi, joka löytyi omalta pihalta. Nyt harkitsen sen siirtämistä vähän enemmän näkösälle.
EDIT: Ei kun mysteerikasvi on puna-ailakki..

maanantai 21. toukokuuta 2012

Iloa ja nautintoa

Iloa sain tänään huomatessani ahkeran nopean vilkaisun perusteella pientä jännää omenapuun oksissa. Kuva on epätarkka, mutta eka nuppu puussa 7vuoteen. Hoitotoimenpiteeni siis auttoivat. Joita en siis aikaisemmin edes ikinä tehnyt. Jos vielä nupusta ilmestyisi kukka, saa omenapuu jäädä ja ehkä kaverinkin seurakseen vielä. Juhuu! Viime syksyn ja tämän kevään työ kaikkinensa alkaa tuottaa tulosta.

 Ja tietenkin tulppanit ilahduttavat. Ja muistiinpanoja syksylle: oranssit, violetit ja valkoiset tulppaanit sekä valkoiset narsissit ostoslistaan. Ja pari kevätesikkoa ja jouluruusua jne.

Pikkuyrttitarhani yrteille varattu neliö sai alun suoraan taimitarhalta. Yrttien takana on talvivalkosipulia. Kohonpenkkiin taidan laittaa katteita, että kosteus sitten pysyy paremmin kasassa. En vain jaksanut katteita kovin paljon vielä napata seinustalta mukaan. Vuohenputkea alkaa jo riittämään, ja tuskin kesän aikana pulaa tulee. Onneksi sitä voi käyttää hyödyksi sitten katteena. Kunhan pystyisi kitkemään.

Muutenkin sekä kukat että rikat ovat viikossa röyhähtäneet. Tämä penkki odottaa kitkijää, vielä ei pää laskeudu alas, joten täytyy hetki odottaa.

Sisällä on kuitenkin jo tomaateissa ekat kukat auenneet. Ja amppelimansikoissa eka raakile. Kyllä ilahduttaa.

Taas aikataulut pettävät


Toivottavasti nyt saan postauksen tehtyä. Vielä äsken ei oikein toiminut. Viikko mennyt aika lailla muissa hommissa. Melkein viikko valmisteltiin ja juhlittiin lapsen synttöreitä ja eilen olisi  ollut vihdoin mitä mainioin sää pihahommiin. Mutta kuningas Yrjö päätti toisin ja niin kasvit saavat odottaa. Onneksi pyykinpesussa on jo ollut hyvä tauko. Kuumeesta huolimatta uhmasin vointia ja kävin tänään kuitenkin ottamassa ulkona kuvia. Lämmintä oli, varsinkin villapaita päällä..

 Kevään tuoksua piti käydä nuuhkimassa. Onko tämäm sirotuomipihlaja vai mikä?

Koska en tähän postaukseen näköjään saa oikein muuta mahtumaan, joku tässä nyt mättää, tulee kaikki postaukset kerralla.


sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Äitienpäivä

Aurinkoinen päivä meni äitienpäivän kunniaksi mm. Launeen perhepuistossa Lahdessa. Vielä puuttui vedet linnan ympäriltä, eikä vesileikit olleet vielä alkaneet muutenkaan. Onneksi. Oli kuitenkin tuuli hieman viileä.Eikä varavaatteita mukana.

Kumman kesyjä oravia oli tuollakin. Lapset menivät ihan vierestä, eikä karkuun lähtenyt kuin vasta metrin päästä.

Tänään on myös kärrätty hiekkaa ja multaa ulkona. Ja piikkisiä pensaita taas pienennetty. Taimia on myös ulkoilutettu. Kyllä tämä karaiseminen alkaa käydä jo työstä.. Ruukkujen määrä ei nyt yhtään pienene. Tässä kuvassa osa sulassa sovussa sekaisin kaiken sälän kanssa. Ei onnistuisi kasvien kasvatus koko kasvukautta sisätiloissa. Tai sitten pitäisi olla oma viherhuone tai kaksi.

Pakko niitä on välillä jo pitää ulkona, ettei liikaa venähdä honteloiksi.

Lopuksi voikin toivottaa hyvää ja realistista äitienpäivää oheisen linkin kautta.
http://www.youtube.com/watch?v=oEFXj00Gou4


torstai 10. toukokuuta 2012

Hidasta prosessointia

Joskus kestää, että lamppu syttyy. Erinäisiä ajatuksia viime ajoilta uudesta kukkapenkistä, minkä syksyllä perustin:
- Hmm, miten tänne nyt näitä valkovuokkoja on tulossa. Kyllähän taisin laittaa maahan kauttaaltaan sanomalehteä.
- Mitäköhän sinne tuli istutettua, missäköhän ne kaaviot istutuksista onkaan
- Taisin laittaa jotain laukkoja ja jossain luki, että anemone
- Miten nämä valkovuokot ovat näin sinisiä.
- No, ehkä nämä siniset vuokot minä kuitenkin istutin viime vuonna, muistin vain, että tuonne toiseen nurkkaan..



Tässä vaiheessa moni näyttää niin samalta. Pionin alku ponnistaa maasta

Ja pihlajan lehti puusta.
Pian nämäkään ei enää toisiaan muistuta.

Miten on niin vaikea muistaakaan, että vielä viime kuussa tuskailtiin lumen sulamisen kanssa.

tiistai 8. toukokuuta 2012

Joskus ehtii

Kun vähän valittaa jaksamattomuuttaan, niin heti lähtee sujumaan taas. Eilen sai ikuisuusprojekti ruusupuska hieman hoitoa ensimmäistä kertaa vähintää 7 vuoteen. Tänään työkaveri antoi pari maa-artisokan mukulaa, joten oli pakko tehdä yksi penkki valmiiksi. Ja eihän siinä nyt kauan mennytkään.
Pihalla alkaa olla jo vihreää sekä kukissa, hyötykasveissa, puissa rikkaruohoissa ja mehiläiset ovat päässeet jo töihin. Ja sisällä kasvatetut kasvit ovat päässeet ulkoilemaan, että tottuvat ulkoilmaan ennen ensi viikon juhlia. Niihin päiviin on pakko saada sisätiloihin vähän väljyyttä kasveista.

Puiden puhkeaminen on jännää aikaa. Joka vuosi tulee seurattua hevoskastanjoiden lehtien kehittymistä.

Ja jännättyä, onko juhlien aikaan toukokuussa tässä puussa jo kukat. Kun puu on kukassa, toivottavasti joku osaa kertoa sen nimen. Olen jo useamman kerran sen unohtanut.

Pihalla on kukkia kiinni kasveissa. Tai irti kasveista. Seurassani eilen oli ulkoilemassa 4,5v LegoNinjaGo-fani, joka selvästi luuli pikkunarsisseja taistelukavereiksi. Sai skillatkin jo kyytiä. Näihin leikkeihin ne voikukat ja muut rikkakasvit olisivat parempia.
Tämän sukulaiset, pienet keltaiset narsissit hieman varisivat jo pikku-Ninjan käsittelyssä.


sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Joskus ei ehdi tai huvita

Pää täynnä suunnitelmia, mutta niiden toteuttaminen etenee hitaasti. Pöydät täynnä taimia, mutta niiden veivailu aina suurempiin purkkeihin alkaa jo kyllästyttää. Olisi kivempi tyrkätä ne jo kohta maahan. Ei energia riitä. Tosin viikonloppu onkin ollut hyvin sosiaalinen ja myös päivystyksessä ja apteekissakin on käyty. Ehkä pihahommat vaan saavat joskus odottaa. Luulin ekojen kunnon kelien innostavan pihatöihin vaikka myöhään illalla, mutta uni vie kuitenkin voiton.

Ihanaa on silti seurata, miten luonto myös rikkaruohot herää.Hentoista vihreää jo pilkistää. Ja muitakin pieniä pilkahduksia on näkyvissä. Luulin siirtäneeni kaiken raparperin pois varjosta hieman valoisampaan paikkaan. Nyt meillä kasvaakin raparperia kahdessa paikassa. Jotain hienoa on pienessä raparperin alussa sekä muodossa että väreissä. Joka muuttuu ja häviää pian ihan tavanomamiseksi.

torstai 3. toukokuuta 2012

Lisää matkakuvia, Efteling

Efteling on uskomaton huvipuisto. Uskomaton kaikenkaikkiaan. Jos on vieraillut vain suomalaisissa huvipuistoissa kuten me voi lennähtää pyllylleen pelkästään parkkipaikan koosta. Ja tässä postauksessa on muutakin kuin luontoa.

Ensimmäinen tutustuminen tähän paikkaan tapahtui kyllä hieman ruuhkaiseen aikaan. Samaan aikaan koululaisten kevätlomaviikko (28.4.-6.5.12) + kuningattaren päivä (30.4.12) + vain 20% mahdollisuus sateeseen eli loistava sää. Sää oli aurinkoinen ja sateeton ja suomalaisittain tuntui ihan erityisen lämpimältä kesäkuulta ja ihan pari muutakin vierailijaa oli matkalla kohteeseen. Koska kuski oli aito alankomaalainen, ei tarvinnut mennä Italiaan kuuntelemaan torven soittoa ja ikkunoista toisille autoilijoille huutelua. Liikenneruuhka alkoi jo moottoritieltä ja ihan vähän kävi sääliksi ihmisiä, jotka sieltä sumpusta yrittivät päästä kotiinsa tai töihinsä.

Suomalaisista huvipuistoista poiketen, on tuolla valtavat kävelymatkat. Juomaa ja jonkinlainen kärry pienille on loistava yhdistelmä. Meidän energinen 4,5-v jaksoi kyllä matkat kävellä, juoksemista piti ruuhkassa vähän rajoittaa. Me ehdittiin paikasta nähdä ehkä puolet, vaikka porukka olikin jakautunut kahtia. Hurjimpiin ja vähemmän hurjiin. Kaikille jotain. Paikassa työskentelee varmasti myös useampia puutarhureita.

Matka parkkipaikalta portille oli jo jonkinlainen. Tässä olemme jo suhteellisen lähellä porttia.

Osassa puiston eri paikkoja ei ollut ns. laitteita, vaan lapsille kaikkea, mitä pystyy itse käydä kurkkimassa ja osallistumassa. Näimme myös tyypin, josta Tähkän Lauri on ehkä saanut hiusmalliinsa vaikutteita.

Prinsessa Ruususen linna oli kyllä romanttinen ja kaunis.

Ja Ruusunen sekä muu henkilökunta oli vielä unten mailla. Satavuotinen uni ei kai vielä ollut loppunut, kun puisto on vasta 60 vuotta vanha.

 Näimme myös puiston suurta kokoa vasta kunnolla yläilmoista. Yllä oikealla oleva laite (puun takana) ei roiku ilmassa, vaikka siltä näyttääkin. Se meni korkeammalle kuin kuvassa ja sieltä näki paljon. Oli siis näköalapaikka, ei ollut hurjaa menoa.

Näimme suuren puistoalueen. Tuo pilkistävä linna oli 1001 yhden yön satujen linna. Ja tuossa välissä muutama muu asia puiden välissä.
Ja tuo alla oleva logo oli tehty tulppaaneista. Ihan pari sipulia oli istutettu.. Näytti olevan vähän kaiken värisiä, myös lähes mustia tulppaaneja.

Eri asetelmiin, eri puolille oli laitettu tulppaaneja.


Koska oranssi kuuluu kuningattaren päivään, oli kukissa tähän aikaa oranssia näkyvillä.

Laitteissa olisi ollut hauska itsekin pyöriä enemmän, mutta sattuneesta syystä jonot olivat ajoittain piiitkäät. Rauhallisempaa kyytiä saimme veneajelulla, jossa veneet kulkivat kiskoja pitkin ja näimme ihan läheltä suoraan vesilintujen pesiin ja pieniä suloisia poikasia niissä.
Radan varrella oli kaunista nähtävää yllin kyllin.

Paljon oli kuvia kamerassa, mutta osa jää ihan perhealbumiin.

Menemme taatusti tuonne vielä uudestaankin. Silloin:
- lähdemme matkaan kukonlaulun aikaan
- syömme autossa tukevasti oli vähän mautonta ja ylihintaista ruokaa kuten rakkaassa kotimaassakin
- ja olemme ennen aukioloaikaa portilla
- ja olemme ostaneet liput etukäteen
- olemme tarkistaneet, että paikalliset lapset istuvat taatusti koulunpenkillä
- Alankomaissa ei ole loma-aika eikä kansallinen vapaapäivä
- tarkistamme erikoisaikataulut ym netistä etukäteen
Perille päästyämme
- jakaudumme joukkueisiin lasten ikätason mukaan
- ja syöksymme kartta iskostettuna päähämme heti siihen hurjaan vuoristorataan, johon tällä kertaa olisi pitänyt jonottaa 80 minuuttia, pienemmän kanssa jonotamme johonkin vastaavaan
- ja jätämme viimeiseksi kohteiksi ne paikat, joissa voi olla jonottamatta kuten satumetsän tai lasten labyrintin ja tonttujen mökit ja kaiken ihan pliisun pliisu ei tarkoita lällyä, vaan sellaista, mistä ei mene vatsa tai pää sekaisin
- otamme yhä mukaamme kaikille varapaidat ja talouspaperia. Tällä kertaa sain itse puun alla istuessamme muhkeat linnunpaskat päähäni ja selkääni. Alankomaalaisittain oli onnekas. Sanonta on keksitty vain lohdutukseksi. yök.
- tarkistamme, että käteistä on tai visalla on limittiä päivästä ei selviä ilman ruokaa ja jäätelöä
- tarkistamme, että kamerassa on patterit sekä muistikortissa tilaa



keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Lisää kevättä

Tänään Suomessa jo bongattu keskustassa yksi hennosti vihertävä koivu!

Matkakuvia tulee silti Alankomaista yhä. Teimme pikaisen reissun Kaasteel Hesswijk - nimiseen linnaan. Heidän nettisivuillaan (klikkaamalla linnan nimeä) on selkeämpiä kuvia linnasta ja sen koosta. Museo oli kiinni, tarkoitus olikin jossain vain ulkoilla, kun ei kerran satanutkaan.

Linnan ympärillä oli ihan oikea vallihauta ja sekä linnan ulkopuolella että linnanpihalla oli kaikkea kasvamassa.
Komeita hevoskastanjoita, pyökkejä jne, joilla oli kokoa..

Ja muotoon leikattuja kaunokaisia (nimiä en tiedä).
Itse linnallakin oli kokoa ja näköä.




Ja vallihaudassa uiskenteli yksinäinen musta joutsen.
Linnan vieressä oli kuja, jota reunusti muotoon leikattuja havupuita sekä kiviä, jotka näkyvät tuossa oikealla.

Tällaisen kiven voisi ottaa omaankin pihaan. Olisi selkeät istumapaikat.

Kukkiva puu kujan havujen seassa oli iso magnolia.


Joka oli myös sopiva kiipeilypuu.
Vallihauta oli kaikintavoin kaunis, joten siitä tuli suhteellisen monta kuvaa.


Tulipa aika monta kuvaa. Hmm. Pitäisi varmaan vähän rajoittaa kuvaamista.Vielä tulee kuvia lisääkin matkasta. Mutta toiseen postaukseen.

Tuolla muuten oli senkin vuoksi hauska käydä, kerrankin pystyi 4v juoksemaan paljon, eikä tarvinnut koko ajan varoittaa autoista ja pyöristä.