Lahden Pihapiiri-messut

Tänä vuonna skippasin kaikki muut puutarhamessut. Ja taisi olla ihan oikea ratkaisu. Tänään kävin Lahden Pihapiiri-messuilla, jonne voitin liput. Mukaan sain tyttäreni, jonka yritän tässä ohessa saada salaa kiinnostumaan puutarhan hoidosta.

Kuva yleiskoristelualueelta.

Kuvia olisin voinut ottaa enemmänkin, mutta nyt pääasia, eli Puutarha vei huomion. Lähdin ajatuksella, että olisi kiva nähdä Cheriä Autuaasta olosta. Ja tämä toive toteutui melkein välittömästi perennalaarien luona.

Yleiskoristelualueelta

Toinen tärkeä asia oli löytää jotain perennoja (ei montaa), jota ei lähitaimistoista noin vain löydy. Myös joka kerta kevään messuilta ostan puutarhahanskoja, sillä niitä kuluu kesän aikana useampia pareja puhki.

Yleiskoristelualueelta

Ihanasti oli edustettuina mm. Perennataimisto Ekman, Perennapuutarha Pöntinen, Porkkalan Kartano (taimimyymälä), Tommolan tila. Harvinaisempia siemeniä oli hyötykasviyhdistykseltä ja maatiaiselta sekä muita siemenmyyjiä.

Saaren Kartanon Keudalla mukanaan marraskuussa jo kylvetyt, kasvihuoneolosuhteissa, kasvaneita lähes kaksimetrisiäkin "tomaatintaimia", joita näkyy tuossa alla olevassa kuvassa vasemmassa laidassa.

Kuuntelimme tyttären kanssa Tuuliannikan tuvassa- bloggaajan hauskaa esitystä, miten kaikkea ihanaa ja hauskaa voi tehdä ja kierrättää muiden hylkäämistä tavaroista.

Sen lisäksi kuuntelimme Riinan Versoja Vaahteranmäeltä- luentoa aiheesta Puutarha osa kotia. Riinalla on myös oma pieni osasto, joka oli viihtyisä ja jonka edustalle jossain vaiheessa kerääntyi iso kasa bloggaajia. Hauskaa.

Tyttäreni arpaonni toi puutarhaan Suomen Pioniseuran arpajaisista uuden kiinanpionin nimeltään: Lavender Bouquet. Tämän harvinaisuuden kuullessani saatoin kiljahtaa useamman kerran, kukka näyttää kuvassa juuri sellaiselta suloiselta ja pörheältä valkoisen ja vaaleanpunaisen kukan yhdistelmältä, joita kermakakkuunkin voisi verrata. Suomen Pioniseura luona voi jututtaa myös tietopankki Vesa Koivua, joka tietää paljon pioneista.

Kukkakauppa Neilikalla oli todellinen kävelevä mainos mukana.

Kukkakauppiailla oli myös kisa vappuaiheisesta luomuksesta. Samaisen Kukkakauppa Neilikka oli ottanut hyvin haltuun sekä kasvit, liikkumisen ja vappueväät.

Kukkapiin vaihtoehto oli myös hauska.

Kukkakauppa Villiviinillä oli tyylikäs kokonaisuus.

Muitakin kukkakauppoja oli mukana, mutta kuvaaminen ei mennyt ihan putkeen, joten niitä kuvia en valitettavasti voi esittää.

Jos et ole vielä messuilla käynyt ja huominen on vapaana, niin suosittelen vahvasti messukäyntiä. Minä olin oikein iloinen tästä messukäynnistä. Joskus olen messujen jälkeen ihan puhki ja ärtynyt. Nyt olin iloinen ja voimistunut. Tämä ehkä johtui myös siitä, että lapsi alkoi jossain vaiheessa muistuttaa, että messuilta kuuluisi myös lähteä jossain vaiheessa pois.

Tein nyt maltilliset kasviostokset, punainen tarhakylmänkukka sekä punainen satiinivaleunikko (Meconopsis naputensis). Tarkoituksena oli ostaa valkoinen tai punainen tarhakylmänkukka sekä valkoinen tai jonkin muun värinen kuin sininen sinivaleunikko. Kerrottu valkovuokko oli myytävänä, meidän pihalla vain ne tavalliset valkovuokot leviävät niin moneen paikkaan, että en ehkä olisi muistanut, mihin kerrotun lykkään. Monia muitakin ihanuuksia jätin nyt ostamatta. Tänä kesänä puutarhabudjetti on rajallinen, joten paljon haaveita jää myös seuraaviin vuosiin.

Vielä muuten messuista sen verran, että jos on kiinnostunut hollantilaisista sipuleista ja juurakoista tai orkideoista tai poreammeista ja haluaa kilpailuttaa sähkösopimuksen, on näihinkin tuolla messuilla mahdollisuus.

Ja juuri nyt muistin, että näin jossain paikassa pullon Jaakon taikaa. Ajattelin, että käyn sitä myöhemmin kysymässä ja unohdin koko asian.

Kevät

Alkukuukaudesta olin sitä mieltä, että talvi on tullut jäädäkseen. Nyt olen sitä mieltä, että kevät on täällä. Huomenna sää taas muuttuu ja olen jotain toista mieltä. Jouluruusu kukkii ihanasti ja etupihalla on lunta enää ojassa, johon sitä on kasattu muualta.

Työviikon jälkeen olen usein perjantaisin koomassa. Nyt taas aurinko ja lämpö sai aikaiseksi sellaista energiaa, että päivällinen syötiin ulkona (kun kannettiin pöydät ja tuolit pihan lämpimimpään kohtaan). Ekat käsijäätelöt nautittiin myös puutarhassa. Lapsen harrastuskuskailujen ja mullan oston lomassa aloitin kukkapenkkien siivoamisen. Mies aloitti haravoinnin.

Tämä samainen kukkapenkki oli tasan 10 päivää sitten vielä lähes kokonaan lumen peitossa. Kuvista juuri tarkistin.

Eilen kuvailin vastavaloon krookuksia. Taustan vihreys tulee sammaleesta, joka on ihan kukkapenkin vieressä.

Tänään kuvailin toisesta penkistä sinivuokkoja vastavaloon.

Parhaimmillaan näin useamman kimalaisen lentelevän avautuneissa kukissa.

Tältä penkeissäni näyttää usein talven jäljiltä. Kasailen niihin vähän lehtiä aina syksyllä. Sitten keväällä otan osan lehdistä pois. Tätä penkkiä en ole vielä kuopsuttanut. Lisäilen sitten pinnalle vähän multaa tässä vaiheessa vuotta, kun vielä ei katko kaikkia kasveja vahingossa. Alle jätän jonkin verran maatuvia aineksia, lehtiä tai silputtuja perennan varsia. Varovainen silti saa olla.

Tänään olen ilahtunut monta kertaa kaikin aistein keväästä. Kuivuneet ohotanmarunat tuoksuivat ihanalle. Jos huomenna leikkelisin laventelit (ja toivon niiden olevan hengissä) ja pääsen toisten tuoksujen matkaan. Eilen takapihalla oli selvästi enemmän lunta kuin tänään. En olisi uskonut, ellen olisi eilen juuri ottanut kuvaa. Joskus vain kaikki on hienoa.

Muista istuttaa talventähtiä paikkaan, joka sulaa nopeammin.

Väsynyt ja onnellinen.

Päivän kasvit

Lumi hupenee myös meidän pihalta. Vaikka naapurin pihalla ei lunta juuri näykään, kun sijaitsee etelään päin kallion päällä, meidän puutarhaa korkeammalla.

Jouluruusujen päällä oli eilen vielä lunta. Tänään lumi on sulanut lähes kokonaan niiden päältä, koska kuvan ottamisenkin jälkeen on lisää lumien sulamista tapahtunut.

Nämä pienet kevätsahramit (?) istutin toissa syksyllä. Viime vuonna nämä olivat todella huonossa hapessa, kun jänis ehti näitä maistella. Silloin kasvoivat yksittäin siellä täällä, näköjään näissä joukkovoima on juhlaa, sillä ovat niin pieniä. Nämä ovat kukassa lähes heti, kun lumi vain suli pois. Ja hyvä, että kukkivat, sillä ensimmäinen mehiläinen on tänään nähty näissäkin.

Nämä krookukset ovat suurempia, varmaan halkaisija kukalla on vähintään kolme kertaa suurempi.

Nämä pienet valkoiset krookukset ovat myös pieniä, en enää millään erota tai muista, mitä lajiketta nämä voisivat olla ja miltä vuodelta.

Ja ne pienet ja rakkaat sinivuokot ovat nyt kukkimassa. Jonain lähipäivänä avautuvat pinkitkin.

Aivan ihanat säät ovat olleet, pian taas viilenee. Lumet kyllä lähtevät pian kokonaan, kun yöpakkaset jäävät (ainakin hetkeksi) pois. Nyt vielä voisi laskea pihan jokaisen kukan ja pysyä vielä hetken kärryillä, kuinka monta kukkaa on milloinkin auki. Pian perässä ei enää pysy.

Lumitilanne

Eilen laitoin kuvia lumikelloista. Niiden suhteen tilanne on yhä sama. 9kpl kukassa. Hieno tilanne, kun yksikään kukkapenkki ei ole kokonaan sula.

Tämän päivän lumitilanne on takapihan puolella vielä varsin valkoinen. Melkein tekisi mieli huokailla. Meillä on takapihan puolella rinnettä, mutta suurin osa rinteestä on tietysti pohjoiseen päin kuopassa, joten se ei sula samalla lailla kuin etelään päin olevat. Maasto takapihalla on muutenkin melko epätasaista.

Kasvimaa on lumessa ja jäässä. Ja sitten niistä kohdin, joista lumi on sulanut, on jäistä ja vetistä.

Tuo ympyrän muotoinen ruskea esine on pata, jossa kesällä on ollut kukkia. Tuossa kohtaa on siis padan ja laatikon syvyinen kerros vielä lunta. Toisissa kohdin lunta on vähän enemmän ja toisissa kohtaa jo selvästi vähemmän.

Etupihalla aikaisin kukkapenkki on pian sula lumesta. Ehkä jopa jo viikonlopun jälkeen. Siellä on nyt kukassa pari krookusta, joiden lajikkeesta ei ole hajuakaan. Lumikellot kukkivat. Esiin ponnistaa tulppaanien, ukkolaukkojen, krookuksien ja pionien versoja. Ja toivon mukaan myös kevätkurjenmiekkojen sekä hajulaukkojen alkuja.

Lumikellotilanne

Nyt on kuvattavaa ainoastaan yhdessä penkissä. Maan tasalla kumartuessa näyttää jo muka värikkäältä. Toisesta suunnasta katsoessa näyttää ruskean eri sävyiltä.

Näitä kuvatessa tuli tämän kevään ensimmäinen selkäkipu. Ei näköjään sohvalla makaamisen jälkeen selkä edes meinaa kestää kyykkimistä.

Onneksi tämä taitaa pian helpottaa ja ehkä pian myös ensimmäiset krookukset kukkivat, vaikka lumiraja onkin vielä hyvin lähellä.

Kukassa

Nyt on ensimmäiset lumikellot avanneet kukkansa. Wuhuu!

Olen ollut flunssassa ja sen vuoksi ainoastaan käväissyt pihalla kuvaamassa lumen sulamista. Kuvasta voisi nimittäin erheellisesti päätellä meillä olevan lumetonta. Meillä on muutamia neliöitä lumetonta, joista vain osa kukkapenkeissä.

Tässä kuvasarja lumien sulamisesta pienellä alueella, suurin piirtein sama kohta. Kuva otettu 8.4 noin klo 15.30.

Kuva otettu pari tuntia myöhemmin eli 8.4 n. klo 18.30

Kuva otettu seuraavana päivänä eli 9.4 klo 11.45. Vasemman puoleisen lumikellon viereinen tulppaanin alku ei näy kuvassa.

Kuva otettu 09.04 n klo 16.30.

Kuva otettu 10.04 aamulla noin klo 9.00. Illalla satoi vettä ja meni yöksi pakkaselle.

Kuva otettu 10.04 noin klo 13.00

Hupaisaa oli nähdä, kuinka pienessä lumikatoksessa kasvoi jo krookuksen ja pionin alkuja. Tämä katos suli kuitenkin nopeasti pois eilisen päivänä aikana.

Tuo penkki, josta lumikelloja kuvasin on lämmin kohta. Ja siinä lumikasat pääsevät nopeammin sulamisen alkuun, luultavasti alapuolen lämmityksen takia. Vihreällä merkattu kukkapenkin rajat noin suurinpiirtein. Tässä on yksi syy, miksi en ikinä vapaalla kädellä kirjoittele mitään kuviin.

Onneksi lumien sulamisen jälkeen taas hahmottaa vähän eri tavoin maan pinnan. Alan jo odottamaan sitä, että pääsen siivoamaan kukkapenkkejä talven jälkeen.

Jihuu!

Onneksi kevään ensimmäiseksi sulava kukkapenkki näkyy ikkunasta. Muuten olisi flunssaisena mennyt ohi kevään ensimmäinen selkeä kevään merkki. Tadaa! Lumikello. Ei nyt ihan kukassa vielä, nuppu kuitenkin valmiina. En malttanut edes jäädä kameran akkua lataamaan, joten pari kuvaa sain napattua. Vieressä tulppaani on myös jo aloittanut kasvamisen. Tuota penkkiä en uskalla yhtään kaivaa. Jos lumien sulamista yrittää auttaa lapiovoimin, voi joku ylös punkeva verso katketa.

Aamulla klo 09.00 samassa kohtaa ei näkynyt yhtään mitään. Lunta oli vielä päällä. +7 astetta sulattaa mukavasti lumia. Sama penkki oli vuosi sitten jo jonkinlaisessa kukassa, tänä vuonna mennään eri tahtiin.

Ikkunan alla olevassa penkissä on jo aiemmin näkynyt hieman piipon alkuja, jopa helmililjalta näyttäviä alkuja. Ne kuitenkin voivat vielä jäädä lumen alle, jos katolta putoaa lunta. Tai tänä vuonna suurin osa lumesta tuntuu sulavan katolle. Välissä on vain suuri määrä lunta ja jäätä, joten en pääse edes vanhoja korsia sieltä katkomaan.

Tähän en ikinä ole laittanut lumikelloja, sillä penkki pitäisi kaivaa ylös ja laittaa sepelille. Siirtää vähintään puoli metriä, jolloin se jäisi juuri jään sekä lumen alle vielä tähän aikaa vuodesta. Vieressä olevan sinivuokotkin ovat vielä aivan nääntyneen oloisia. Pian kuitenkin sinivuokkojen lehdet voivat tuosta alkaa nousta ja sen jälkeen taas tapahtuu asioita nopeastikin.

Sisällä selvitin tänään sotkun. Kun laittaa (muiden esikasvattamat) köynnökset vierekkäin ja jättää ne kasvamaan ihan ilman valvontaa, käy joskus vähän köpelösti. Samalla tavalla, jos antaisi kissoille tai lapsille pari lankakerää leikittäväksi. Kelloköynnös ja sälekaihtimet eivät ole parhain mahdollinen yhdistelmä.

En oikeasti ollut tajunnut, että kelloköynnöksen tartuntakärhöt kannattaa poistaa ennen kuin luin Hernepensaskujanteesta tästä postauksen. Tämän jälkeen ryhdyin sitten hommiin pienen kelloköynnös ja keijumekko sotkun selvittämiseksi.

Sotkun selvittäminen ei ollut vielä paha nakki, mutta kunhan nämä kasvavat lisää, niin saatan olla pulassa. Nyt täytyy vain sitten miettiä, että mitä ihmettä näille keksin vielä kuukauden tai pariksi, jotta saan nämä pysymään erossa kaikesta ei toivotusta kiinnittymisestä.

Talvi

Yksi lempisarjoistani on Game of Thrones. Ei se ole kovinkaan väkivallaton sarja, mutta silti oikein viihdyttävä. Tänään minusta on tuntunut, että elän (valitettavasti) sitä tv-sarjaa livenä. Sarjaa tuntemattomille avaan sen verran, että erään pohjoisen suvun tunnuslause on: "Talvi on tulossa". Sarjassa talvi sitten tulee ja tuleekin rytinällä. Pisimmät talvet kestävät tuolla fantasiamaassa useamman vuoden. Ja silloin toistuu lause: "Talvi on tullut."

Tiedän, että himohiihtäjät nyt elättelevät toivetta, että Etelä-Suomessakin saisi hiihtää toukokuussakin. Minä en moista toivo. En myöskään halua elää mitään fantasiasarjaa livenä. 

Näin huhtikuun toisena päivänä olemme jo ehtineet tehdä yhdet lumityöt. Seuraavat ja sitä seuraavat lumityöt vielä odottavat. Hangille heittämäni tuhka on jo peittynyt syvälle sinne lumikasaan. Seuraavana on vuorossa loska. 

Päätin tänä vuonna valittaa vähemmän kevään odottelussa. Taidan päästä kuitenkin ennätykseen valituksen määrässä. 

Eilen lapset tekivät isäni pihassa lumiukkoa. Se ei ollut aprillipila.

Vertailukuvana tähän viime vuodelta, talventähti. Kuva otettu 2.4.2017.

Sellaisia talviaiheisia kuvia tällä kertaa. Näin keväällä.