Ohi on ihana toukokuu

Niin paljon tapahtunut toukokuussa. Kiire on ollut, joten pihalla ei ole ehtinyt tehdä niitä asioita, joita olisi tahtonut. Lämpö on ollut uskomaton.

Äitienpäivänä maahan kaivettu Huvitus-omenapuu kukkii. Niin suuret ja kauniit kukat. Toivottavasti pölyttyy, kun meidän raaskuomenapuusta on häthätää yksi surkean näköinen kukka auki. Onneksi naapureillakin on omenapuita. Tämän omenapuun alle istutin metsämansikoita muualta pihalta, jotka myös kukkivat parhaillaan. Ja vieressä on kohta kärhölle tai kahdelle. Kun kerran lapion varteen tarttuu, tehdään sitten tarpeeksi suuret kuopat.

Meillä oli myös pienimuotoinen hanami. Istutettiin tökättiin maahan useita vuosia sitten anoppilasta saatu kirsikkapuun alku. Jonka esi-isät ovat kotoisin puolisoni isän isovanhempien kesäpaikalta. Sillä puulla on historiaa, maku tuskin on makuaisteja räjäyttävää, mutta ihan kirpsakat hyvät kirsikkamaistiaiset ja hillot on siitä saatu.

Little Beautyt kukkivat sittenkin. Ovat kuitenkin ehkä vähän väärässä seurassa. Tungin tulppaaneita niin moneen otteeseen syksyllä maahan, että en ehkä näitä kokoasioita tullut miettineeksi. Ovat tuolla kuvan alareunassa vasemmalla. Eroa on viereisiin tulppiin.. Parempaa suunnittelua sitten ensi vuonna.

Ukkolaukka Purple Sensation alkaa olla parhaimmillaan yhdessä penkissä, ei vielä muualla.

Samassa penkissä on Queen of Nightista hieman erikoisempi versio. En tiedä, onko jokin mutaatio vai onko joku eläin tehnyt tuhojaan. Ei ihan samanmuotoinen kuin muut.

Tässä aloittelevia ukkolaukkoja tulppaanien joukossa. Onneksi on kukkia. Kun ei muuta ehdi pihalla, ehtii kuitenkin kuvaamaan. Odottelen tähän penkkiin myös varjoliljaa ja jotain muutakin liljaa ja jne. Katsotaan, onko jossain vaiheessa kesää taas uuden suunnittelun paikka.

Tänään, vasta tänään, ehdin vähän aloittaa projektiani,:laita kärsivät tomaatit multiin. Koska en enää halua uskoa hallan vaaraan näiden helteiden jälkeen, on pari tomaattia jo isoissa ruukuissa terassilla. Jos uskallan, laitan pari viljelylaatikkoon ihan näinä päivinä. Kunhan ehtii.

Ne hyttyset ovat muuten taas mukana menossa. Kun on kädet ihan mullassa ja hyttyset ovat kiinni selässä, niskassa, päässä, käsissä tai naamassa, on joko kärsittävä tai huidottava ja kärsittävä. Jostain syystä puoliso poimi hiuksistani aika monta raatoa. Ja siitä syystä taidan lähteä suihkuun.

Onnea valmistuneille ja huomisen juhlijoille!

Mikä? Mitä? Häh?

Leikkasin tuossa rikkaruohikkoa nurmikkoa viikkoa sitten ja näin jotain keltaista. Lähdin saalistamaan voikukkaa (nyt on jo turhaa vaivat päätään yhden voikukan takia, on runsaudenpula), mutta törmäsin kevätesikkoon hopeapajun juurella. Meidän pihalla. Onko se aina ollut siinä??

Viime keväänä tarkoituksella ostin tällaisen oranssiin vivahtavan kevätesikon, kun meidän pihalla ei muka ollut esikoita.

Tämä tai tämän kaverinsa (samanlainen) esikko olivat väliaikaisesti sijoitettuna yhteen kukkapenkkiin, joka ei mielestäni ollut ehkä paras paikka esikoille. Siirsin kai liian myöhään ne toisiin paikkoihin syksyllä. Toinen raukkaparka ei enää keväällä pärjännyt kotiloiden hyökkäykselle, vaan kuukahti. Enpä ollenkaan hätääntynyt, olihan toinen hengissä ja heidän edellisellä sijoituspaikallaan näkyi selkeästi uusia esikon alkuja. Loogisesti päättelin, että sinne kasvaa näitä samoja esikoita. No, kukkapenkissä kasvaa nyt tämän näköistä.

Täh? Minusta näyttää esikolta. Mutta ei yläkuvien esikoilta. Ostin keskikuvan esikon taimivaihdosta, ja ainoa selitys, joka päässäni pyörii on se, että mukaan sain sattumalta myös jotain muita alkuja tai siemeniä. Pikkasen kuitenkin hämmästyin näiden kukkia. Ovat nyt siinä loppukesään (majailevat taas väärässä paikassa) ja katsotaan, mitä ensi keväänä tupsahtaa.

Joka tapauksessa kolmea uutta esikkoa on ostettu naapurista. Katsotaan sitten ensi vuonna, mitä niistä ilmestyy.

Lisää tulppaaneja

Miten kuvata kukkapenkkiä rajallisella taidolla ja rajallisella kameralla, jos ei ole istuttanut tulppaaneja, jotka kukkisivat lähimainkaan samalla korkeudelle? Jos ei ole istuttanut samansävymaailman tulppaaneja? Kun samassa penkissä sekä valkoista että lähes mustaa ja penkkiin tulee puolivarjo, niin ei onnistu kuvassa samoin kuin luonnossa. Silmä tässä kuitenkin osaa nähdä erot ja sulkea taas tietoisuuden rikoilta ja kotiloilta ja korkeuseroilta ja värisävyeroilta. Ja ei pala verkkokalvo puhki valkoisesta, kuten kuvassa käy.

Mukana
ChinaTown

HotPants

Queen of Night

Maureen

Ja sieltä sivuilta ja keskeltä on tulossa sitten jotain muuta perennaa pikkuhiljaa. Kunhan muistaisi, että mitä. Laitoin nimiä mieleen lähinnä sipulikasveista. Moni muu jäi laittamatta. Olen jo yhdestä penkistä yrittänyt kitkeä jotain sellaista, jota viime vuonna suojelin. Ei ollutkaan rikkaruoho. Nyt huomaan, että alkaa olla aika tehdä uusi istutusalueita, jos aikoo toteuttaa toiveita, joita voisi olla vielä säästössä. Jotenkin sipulikasvien suunnittelu on minulle paljon helpompaa kuin muiden kasvien. Kesällä voi tulla monta (ei niin kivaa) yllätystä. Toisaalta itse on kiva tehdä, voi ihan itse onnistua tai erehtyä.

Ei niin kivoja yllätyksiä järjestää myös rakkaat kotilokaverini. Ovat napsineet maan tasalle yhden kellokukan (nimeä en tiedä) ja näyttää myös hehkurakkaus aika kalutulta. Olen kerännyt tihulaisia vasta noin kolme litraa. Ja en ole vieläkään muistanut ostaa sinisiä rakeita. Joten saanpa itse kärsiä. Taidan myös keittää valkosipulikeitosta ja sutia jotain lehtiä sillä. Kotilot voittaa aina satanolla, kohdetta ei vain aina tiedä etukäteen.

Joka toinen päivä olen luovuttamassa tässä hommassa, kukkapenkkien ja kasvimaan hoitamissa. Luonto kun antaa ihan ilmaiseksi voikukkaa, elämänlankaa ja kotiloita. Miksi en tyydy niihin?

Tunnelmia katukirppispäivänä

Mukava ja rankka päivä aina tämä katukirppistely. Anonyymisti tunnelmakuvia.

Saippuakuplia ja ostoksia

Tänä vuonna ostin vain syömistä ja kasveja. En mitään tavaraa sisälle, vaikka sainkin yhden vadin puutarhaa varten naapureilta. Ja naapurilta ostin myös kolmea erilaista esikkoa sekä unikkoa. Ja omaa, meille tarpeetonta tavaraa, lähti kiertoon.

Tunnistin myös tulppaanin nimeltään Orange Angelique. Sävy on minun mielestäni turhan vaalean oranssi, liian lähellä persikkaa. Ainoa tulppaani tähän astisista, joka ei oikein kolahda. En niitä poiskaan nypi, mutta en taida lisääkään hankkia. Tai sitten pitäisi olla ihan oma penkki noille.

Huomenna olisi ehdittävä vähän pihahommiin. Saa nähdä ehdinkö. Meinaa aika loppua kesken. Pidempi lista on mielessä, mitä ehtii. Eipä käy aika pitkäksi tai yksitoikkoiseksi.

Siivouspäivä

Tiesittekö, että lauantaina 25.5. on siivouspäivä? Kirpputoreja on monessa paikassa, siis katukirppistyylillä. Viime vuonna ostin tämän belliksen "vanhemmat" katukirppikseltä. Ostin valkoisia ja punaisia ja tuli yhdistelmä.

Myyntipaikat pääsee katsomaan siivouspäivien sivuilta. Arvatenkin siivouspäivä tarkoittaa minulle myös kotona siivoamista, että saa tarpeeksi tavaraa kiertoon.

Hempeää

Keskityin syksyllä miettimään tulppaaneja. Sen huomaa. Hempeitä sävyjä tällä kertaa on toisessa penkissä, jossa olisi pitänyt ihan ensimmäisinä tulppaaneina minun järkeni mukaan kukkia kasvitieteelliset tulppaanit. Niiden pitäisi kai olla niitä aikaisia. Kukkii vähän muutakin ja valitettavasti kiipeilee kotilotkin.

Kuvassa etualalla toi muhkean värinen hyasintti on nimeltään Woodstock. Kaatunut sininen ja pystyssä oleva pinkki ovat marketin hyasinttisekoitusta. Etualalla pionin alkuja. Saatuja jakopaloja, joten lajia en tiedä. Sitten siellä näkyy tulppaaneja ja ihan vähän kukkisi taustalla (jos erottuisi) joku tuomipihlaja.

Tässä näitä hempeitä vähän lähempää. Niiden taustalla on pari kasvitieteellistäkin tulppaania.

Tässä Foxtrot

Dynasty

Lilac Perfection

Ja (muka aikainen) kasvitieteellinen Pepperment Stick. Joka sulkee itsensä varjossa ja yöksi ja sitä suppua versiota on minun kamerallani vaikea kuvata. Näiden lisäksi on joukossa pari, jonka joka toinen terälehti onkin keltainen ulkoapäin, eikä valkoinen. Niitä en ole nähnyt vielä auki.

Jatkossa voisi tietty laitella muitakin kevätkukkijoita kuin tulppaaneja. Silti näitäkin voisi olla vielä vaikka kuinka paljon lisää. Mikä ongelma. Ja luulin, että en edes näe kasvitieteellista Little Beautya, mutta se ehkä onkin tulossa. Samaan aikaan kuin suuret myöhäiset tulppaanit tai vähän ennen niitä. Kumma kevät. Tosi kumma.

Oranssin penkin tulppaanit

Viime postauksessa oli kiire. Nyt oli vähän aikaa ottaa selvää, mikä tulppaani on mikäkin. Penkissä kasvaa jo aiemmin esittelemäni Orange Emperorin lisäksi myös White Dream. Näiden lisäksi penkissä kasvaa Sun Lover, Orange Monarch, Orange Angelique ja sellaista kestävää nimetöntä punaista, joka tekee hillittömästi sivusipuleita. Olen vain pikkaisen hämilläni, nimittäin kaikkien yllä mainittujen pitäisi kai olla kukassa, silti siellä on vielä muutamia nupuilla, joilla on samassa varressa useampia kukan alkuja. Joko Sun Lover on sekä keltainen että oranssi eikä oranssi olekaan Orange Angelique tai olen jättänyt nyt jotain olleellista pois muistiinapnoistani.Todennäköisesti Orange Angelique on vielä näyttäytymättä.

Kuvassa etualalla joka tapauksessa Orange Monarch.

Tässä Sunlover. Joko kaksi, eri värisävyin tai toinen on Orange Angelique.

Onko tämä siis orassisempi auringonpalvoja vai ei..

Sun lover on kyllä selkeä tunnistettava. Jo nimestä. Kerrottuna ihana, mutta ei kestänyt oikein kaatosadetta enää pystyssä. Niiden välistä pilkistääkin sitten penkin mysteerinarsissi. En ole tähän sellaista istuttanut. Siis koko pihaan. Ja koska noita on vain yksi, niin se on joko ollut lisänä jossain pussissa tai sitten toisen penkin tiheästi umpeenkasvanutta (ja sen vuoksi aika huonosti kukkivat) narsissisipuli mätästä penkoessa, olen tämän jostain syystä löytänyt ja siirtänyt tähän penkkiin. Luulen kuitenkin, että tämä on ollut pussissa salamatkustajan. Minähän en niin hyvin sipuleita toisistaan erota.

Sattuuko kukaan tunnistamaan lajia?

 Minulla on nyt pihalla tulppaani, joka käyttäytyy kuin rikkaruoho. Mielestäni siirsin sen viime vuonna pois kahdesta eri paikasta. Nosti sipulit sivusipuleineen ylös. Ja kappas tänä vuonna samoista paikoista työntyi silti noin 12 tulppaania. Laitoin niitä sivusipuleita maahan joka paikkaan syksyllä. Sateiden takia ajattelin, etteivät kuitenkaan nouse. No, nousi kuitenkin. Alkuperäisessä pussissa toissa syksyllä oli kai 30 sipulia, äsken laskin noin 70 punaista tulppaania tänä vuonna. Eroon ei näköjään pääse, ellei vaihda maata. Pitää jatkossa vähän miettiä, mihin niitä pistää. Toistaiseksi on ollut ihan ok.

Kuten tässä, nyt kukassa kera valkoisen Maureen tulppaanin kanssa. Tähän odotan myös muita sävyjä, ei ollenkaan niin räväkkää kuin aikaisemmassa penkissä.

 Seuraavaksi muitakin värejä, jos tässä pysyy ollenkaan kasvun perässä.

Pikkasen hoppu

Hoppu on sekä keväällä vaihtua kesäksi että minulla. Viikonloppu mennyt juhlatunnelmissa. Alla lapsen saama kylvölaatikko, johon laitettiin salaattia. Keijumekot laitettu ulkoilemaan pöydälle ja tuoksupelargonit (jotain sitrusmerkkiä) laitettu jo ulos. (Verenimijät jo  heränneet.) Nuo tuoksuvat vienosti hyttysmyrkylle.

On kasveillakin kiire. Moni asia jää raportoimatta. Kuvia on pakko räiskiä koko ajan ja kakunpaiston välissä käydä pihakierroksia.

Joskus enemmän on .. enemmän.

Harmi, että sama pätee kotiloihinkin sekä voikukkiin. Niitäkin riittää. Murehdin niitä sitten vähän myöhemmin. Tulppaanien kanssa ei kai voi liitoitella?

Tulppaaneja, tulppaaneja

Eilen näytti eräässä kukkapenkissä tältä. Yksi tulppaani alkoi avautua ja pari saman näköistä myös oli avautumassa. Penkkiin olen laittanut punaisen, oranssin ja keltaisen sävyjä. Niistä eivät kaikki pidä, mutta ne näkyvät kauas ja siksi niitä haluankin jonnekin päin pihaa.

Tästä yhdestä jo hypin lähes riemusta ja ikuistin myös eron kasvitieteellisten ja vähemmän alkuperäisten välillä. Toivottavasti kokoero hahmottuu. Valkoinen (biflora) on kukkinut jo jonkin aikaa ja tämä oranssi avautuminen kuuluu Orange Emperorille. Mukana myös hieman vihreää.

Tänään tulin töistä ja kaupasta iltasella ja näin jo kaukaa jotain uskomatonta.

Siis täh. 24 tuntia ja tulos on uskomaton. Tosin on ollut tosi lämmintä, ihan kesälämmöt. Penkissä avautuneita on Orange Emperorin lisäksi myös White Dream. Onneksi ostin sen alepussinkin niitä Orange Emperoreja aikaisemmin ostetun kaveriksi. Määrä on valttia näköjään joskus.

Ja ensimmäinen Sun Loverkin on avautunut.

Olen ihan haltioissani.

Tosin olin alunperin luullut, että valkoinen ei kuki vielä ja en ole ihan varma noiden värisävyjen yhteensopimisesta, mutta en jaksa nipottaa. Enemmän murehdin sitä, että toisessa penkissä Taisi Little Beauty jäädä kukkimatta. Tosin siellä sitten onkin toiset kohta kukassa. Saa nähdä missä vaiheessa.

Kohta punerran vähän minäkin. Ensimmäiset haukkaajat ovat pörräämässä kimpussa. Pieniä, kai mäkäräisiä. Tulee täplikäs viikko.

Onneksi voin aina kääntää katseen kukkiin ja huokailla.

Mukavaa oranssinhehkuista loppuviikkoa!

Toukokuun ikkunahaaste

Meinasi ihan unohtua kuva toukokuun ikkunasta, kuva otettu jo sunnuntaina.

Tänne asti ei näy kukkapenkeissä oleva pieni väri. Lunta ei enää ole, hurraa!!

Ja muualla pihalla alkaa olla kesäistä. Pussissa luki kasvitieteellinen Pinocchio, alla olevan kohdalla. Kuva oli suttuinen ja synkkä, joten ei ollut alennuksesta muille nämä kelvanneet. Nyt olen kyllä tyytyväinen, että pelastin pussin.

Ja tässä paikka, jossa meidän pihalla on ensimmäisenä ihan kuin kesä.

Ekat Apeldoor-tulppaanit, jotka ovat vähintään 10 vuotta vanhoja, ovat auenneet. Meillä on ilmat hellineet. Ei voi tajuta, että hallan vaara on ihan oikeasti vielä tässä kuussa mahdollista.

Kevätkiireitä

Eilen oli kiire. Onneksi kerrankin pihahommissa. Äitienpäivänä sain omenapuun ja aikaa kaivaa se paikoilleen. Kuopasta tuli vähän isompi kuin olisi ollut tarve, joten nyt suunnittelenkin sitten muita reissuja puutarhamyymälöihin täydentääkseni uutta aluetta. Savimaan kaivaminen näin toukokuussa on paljon järkevämpää kuin syksyllä, joten seuraavan puolen metrin tai syvemmän kuopan kaivuu on varmasti ajoitettava muihin keväisiin, jos aikoo ilman kaivuria tai epätoivoa selvitä urakasta. Koska en ollut tehnyt Gardenin-pumpia Geraneumin ohjeilla, niin jossain vaiheessa totesin, että ensi talvena olisi hyvä kyllä pumppailla lihaksia kevättä varten. Pitää varmaan säästää pari irtokiveä jäätymiseltä, jotta voi niitä raahailla umpihangessa. Siinäkin voisi kunto kasvaa.

Nyt on onneksi kevät. Eilen helli aurinko, kaivurina toimiminen nosti hien pintaan. Ja sai ihailla paria uutta avautumista, siis kukkien. Tätä narsssilajia en tunnista, edellisen omistajan istuttamia. Ekat tetejä isommat narsissit kukassa.

 Scillat alkavat korvautua helmililjoilla.

Tänään on ollut meillä pilvisempää ja illalla sade kastelee onneksi omenapuutani. Tänään löysin uuden, minkä avautumista on kiva odottaa.

Tämä bellis on kai risteymä. Ennen ja nyt tässä vieressä on kasvanut valkoista ja punaista.

Saniaiset alkavat nousta. Vielä ihan pieninä.

Meillä on monet istutukset olleet jänöiltä suojassa useana vuonna, siis useina keväinä. Mutta tänään bongasin citykanin etupihalta. Kiersi onneksi kukkapenkin kaukaa. Ehkä syy on hyasinteissä, jotka osa ovat jo nousseet. Samassa penkissä, jossa vikat krookukset alkavat olla jo aika kallellaan. Värit eivät oikein miellytä tällä hetkellä yhdessä, mutta toivottavasti tilanne on kohta toinen. Taidan kokeilla niitä pirullisia lehtokotiloita vastaan valkosipulimömmöä, jota briteissä valellaan kuunliljan lehdille. On nimittäin jo reikiä näkyvissä tulpaanien lehdissä.

Kaksi ensimmäistä kuvaa otettu auringon helliessä, ja loput pilvisellä säällä. Eron huomaa kuvissa ja muutenkin ilmassa. Hurjasti olisi tekemistä, osa pitää taas siirtää johonkin hamaan tulevaisuuteen. Onneksi piha ei karkaa. Pari uutta istutusaluetta on suunnitteilla. Nyt pelastin näiltä kaaottisilta alueilta turvaan metsämansikkaa uuden omenapuun alle. Joku oli näin jossain blogissa kertonut tehneensä. Katsotaan, miten käy, tuleeko samalta alalta satoa useaan kertaan vuodessa, mansikkaa ja omenaa.

Jos aikaa on, tiedän, missä kaivan seuraavaksi. Uusia kukkapenkkejä.

Saa nähdä, miten innostun tänä vuonna kasvimaa-asioista, kipinä on vähän  hukassa vielä. Onneksi tomaatit voivat melko hyvin ikkunalaudalla. Tänä vuonna ei hoito ole enää ollut hellää ja huolellista, vaan hutkimista vähän sinnepäin. Ei tietoakaan varovaisista kasteluista. Jos vesikylpy ei ole pitänyt taimea pystyssä, niin sitten on saanut kaatua. Karsiminen on tapahtunut itsekseen ja ikkunalaudalla (oven vieressä) ovat joutuneet tottumaan vetoon. Lapsien takia ovat saaneet milloin ilmapalloja päällensä ja varmasti jotain muutakin on tomaattien lähellä tapahtunut. Osa tomaateista ovat kiemuraisia kuin korkkiruuvit, mutta jos niitä siitä vielä suoristuisivat, kun pääsevät maahan joskus kolmen viikon kuluttua. Toivottavasti ovat silloin vielä hengissä.

Punaisen basilikan kasvatus on mennyt jotenkin surkeasti. Ne ehkä olisivat kaivanneet hellempää otetta. Onneksi jotkut muut onnistuvat taimiviljelyksissä tasalaatuisemmin ja niitä taimia alkaa olla jo kaupan.

Mukavaa viikon alkua!