Kevätkiireitä

Eilen oli kiire. Onneksi kerrankin pihahommissa. Äitienpäivänä sain omenapuun ja aikaa kaivaa se paikoilleen. Kuopasta tuli vähän isompi kuin olisi ollut tarve, joten nyt suunnittelenkin sitten muita reissuja puutarhamyymälöihin täydentääkseni uutta aluetta. Savimaan kaivaminen näin toukokuussa on paljon järkevämpää kuin syksyllä, joten seuraavan puolen metrin tai syvemmän kuopan kaivuu on varmasti ajoitettava muihin keväisiin, jos aikoo ilman kaivuria tai epätoivoa selvitä urakasta. Koska en ollut tehnyt Gardenin-pumpia Geraneumin ohjeilla, niin jossain vaiheessa totesin, että ensi talvena olisi hyvä kyllä pumppailla lihaksia kevättä varten. Pitää varmaan säästää pari irtokiveä jäätymiseltä, jotta voi niitä raahailla umpihangessa. Siinäkin voisi kunto kasvaa.

Nyt on onneksi kevät. Eilen helli aurinko, kaivurina toimiminen nosti hien pintaan. Ja sai ihailla paria uutta avautumista, siis kukkien. Tätä narsssilajia en tunnista, edellisen omistajan istuttamia. Ekat tetejä isommat narsissit kukassa.

 Scillat alkavat korvautua helmililjoilla.

Tänään on ollut meillä pilvisempää ja illalla sade kastelee onneksi omenapuutani. Tänään löysin uuden, minkä avautumista on kiva odottaa.

Tämä bellis on kai risteymä. Ennen ja nyt tässä vieressä on kasvanut valkoista ja punaista.

Saniaiset alkavat nousta. Vielä ihan pieninä.

Meillä on monet istutukset olleet jänöiltä suojassa useana vuonna, siis useina keväinä. Mutta tänään bongasin citykanin etupihalta. Kiersi onneksi kukkapenkin kaukaa. Ehkä syy on hyasinteissä, jotka osa ovat jo nousseet. Samassa penkissä, jossa vikat krookukset alkavat olla jo aika kallellaan. Värit eivät oikein miellytä tällä hetkellä yhdessä, mutta toivottavasti tilanne on kohta toinen. Taidan kokeilla niitä pirullisia lehtokotiloita vastaan valkosipulimömmöä, jota briteissä valellaan kuunliljan lehdille. On nimittäin jo reikiä näkyvissä tulpaanien lehdissä.

Kaksi ensimmäistä kuvaa otettu auringon helliessä, ja loput pilvisellä säällä. Eron huomaa kuvissa ja muutenkin ilmassa. Hurjasti olisi tekemistä, osa pitää taas siirtää johonkin hamaan tulevaisuuteen. Onneksi piha ei karkaa. Pari uutta istutusaluetta on suunnitteilla. Nyt pelastin näiltä kaaottisilta alueilta turvaan metsämansikkaa uuden omenapuun alle. Joku oli näin jossain blogissa kertonut tehneensä. Katsotaan, miten käy, tuleeko samalta alalta satoa useaan kertaan vuodessa, mansikkaa ja omenaa.

Jos aikaa on, tiedän, missä kaivan seuraavaksi. Uusia kukkapenkkejä.

Saa nähdä, miten innostun tänä vuonna kasvimaa-asioista, kipinä on vähän  hukassa vielä. Onneksi tomaatit voivat melko hyvin ikkunalaudalla. Tänä vuonna ei hoito ole enää ollut hellää ja huolellista, vaan hutkimista vähän sinnepäin. Ei tietoakaan varovaisista kasteluista. Jos vesikylpy ei ole pitänyt taimea pystyssä, niin sitten on saanut kaatua. Karsiminen on tapahtunut itsekseen ja ikkunalaudalla (oven vieressä) ovat joutuneet tottumaan vetoon. Lapsien takia ovat saaneet milloin ilmapalloja päällensä ja varmasti jotain muutakin on tomaattien lähellä tapahtunut. Osa tomaateista ovat kiemuraisia kuin korkkiruuvit, mutta jos niitä siitä vielä suoristuisivat, kun pääsevät maahan joskus kolmen viikon kuluttua. Toivottavasti ovat silloin vielä hengissä.

Punaisen basilikan kasvatus on mennyt jotenkin surkeasti. Ne ehkä olisivat kaivanneet hellempää otetta. Onneksi jotkut muut onnistuvat taimiviljelyksissä tasalaatuisemmin ja niitä taimia alkaa olla jo kaupan.

Mukavaa viikon alkua!