Koska kukkii - haaste

 Kiitos Rikkaruohoelämää ja Puutarhan Lumo, että haastoitettu minut Koska kukkii - haasteeseen, jonka on alulle laittanut jo useamman vuoden ajan Hiidenkiven Puutarhassa. Nyt tänä vuonna ehdin tätä miettiäkin, vaikka muutaman päivän ajan olikin kiirusta ja alustavaa flunssan tunnetta. Nyt olo taas alkaa olla normaali ja energioita on miettiä tulevaa kevättä. Kevät muuten edistyy huikealla tavalla, vaikka pelkäänkin myös takatalven vielä tulevan. Lumikellot, jotka vasa viime viikolla kurkkivat lumen alta, ovat jo kukassa. Suurin osa tässä kuvassa ovat kerrottuja puistolumikelloja. Yksi tai kaksi muuta siellä seassa on. 

Veikkaan kiurunkannus Beth Evansien kukintaa 19.4. Nämä ovat siitä yllättäviä, että alut tulevat niin salaa ja nopeasti, että lehtien ilmestettyä ei voi ikinä tietää, kuinka nopeasti kukat ilmestyvät. Huhtikuun kukkijoiksi on pakko ottaa etupihan kasveja, kun ne näkyvät niin hyvin kulkiessa esim. töistä kotiin. 

Seuraavana kukkii tämä matala tumman lila esikko 29.4 ensimmäisellä kukalla. Kukintahan tässä kestää kauan. Minulla on tätä kolmessa eri paikassa etupihalla. Joten ihan sama, missä on se eka kukka, koska ei kestä kauan, kun toisessakin penkissä on jo eka kukka näkyvissä. 

Onneksi se esikko värittää hyvin sipulikukkien kanssa kukkapenkkiä. 

Ja viimeisenä tämä mahdollisesti sirotuomipihlaja. Veikkaan, että se aloittaa kukinnan tänä vuonna 15.5. Näitä puita meillä on kaksi edellisen omistajan jäljiltä. Nämä ovat usein kukassa toukokuun puolivälin paikkeilla, päivä kuitenkin voi heitellä. 

Olipa ihanaa katsoa viime vuosien huhtikuun ja toukokuun kuvia. Ja samalla tuli hieman kärsimätön olo, vaikka nytkin on jo harvinaisen keväistä. Oli pakko hieman myös alkaa kaivaa vaatekaappia, kun en taas muista, että onko minulla olemassa muita kuin villavaatteita. Yhdestä (ei suomalaisesta) instatililtä bongasin termin 'Väärän takin - kausi'. Siltä minusta nyt ulkona tuntuu. Talvivaatteet painavat ja ovat ihan liikaa, kevätvaatteet taas lähes liian vähän. 

Palataas taas haasteeseen. Tässä alla haasteen säännöt. Nyt haasteen voi ottaa kuka tahansa mukaan.

Haasteen säännöt: Tarkoituksena on valita muutama kevätkukkija ja arvata, milloin ne alkavat kukkia. Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä ja kasvien pitää olla vielä lepotilassa. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä, mutta harsot ynnä muut viritelmät lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukinnan alkua saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat tehdä. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri. Olisi mukavaa, jos kävisit laittamassa osallistumisestasi kommentin Hiidenkiven puutarhassa -blogiin haasteen aloituspostaukseen (löytyy helposti blogin selainversion sivupalkista). Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui. Jos sinulla ei ole omaa puutarhaa, voit aivan hyvin osallistua haasteeseen arvuuttelemalla, milloin bongaat vaikkapa ensimmäisen leskenlehden kukan työmatkasi varrelta, krookuksia lähipuistossasi tai tulppaanin kaverin puutarhasta.

Kevät on täällä

 Perjantaina 13.3.2026 tulin töistä ja suurin jouluruusupuskani olikin tullut esiin lumen alta. Tässä kuva:

Tilanne oli lauantaina tämä:

Ja äsken, sunnuntaina tilanne on jouluruusun ympäriltä jo näin toiveikas.

Perjantaina etsin nenä kiinni maassa merkkejä lumikelloista. Ei löytynyt. Lauantaina tiesin paikan, mistä etsiä ja löysin lumen päältä pikkuisen merkin lumkellosta:

Lauantaina ltapäivällä lumikello kavereineen oli jo esillä:

Ja tänä aamuna tilanne on tämä. Iltapäivällä lumiraja varmasti on taas kauempana. Syksyllä en laittanut yhtään uusia lumikelloja maahan. Ehkä tulevana syksynä muistan, että kannattaisi. 

Tammi-helmikuun pakkasten aiheuttamia tuhoja ei vielä tiedä. Moni kasvi on vielä lumisissa paikoissa tai niiden päältä on juuri sulaneet lumet. Olen kuitenkin ollut tässä tosi riemuissani tästä kevään etenemisestä. Kevät ottaa nyt suuria harppauksia. Työmatkakävelyihinkin uskaltaa jo laittaa kengät, joissa ei ole yhtä pitävää pohjaa. Jossain kohdin pihaa (kulkuväylillä) huomaa, miten routa alkaa sulaa. Toki se sulaminen on prosessi, joka on välillä liiankin hidas kärsimättömälle. Eikä pihakaan ole joka paikasta samanlainen. Lunta on kuitenkin vielä ihan riittävästi.

Kamalasti ei voi puutarhassa vielä tehdä mitään, joten täytyy tätä kärsimätöntä puutarhaintoa käyttää johonkin muuhun. Eilen kylvin ekoja siemeniä tälle vuodelle. Purkkeja tuli nyt jo paljon. Kokeilen minitomaatteja eli Micro Dwarf - lajikkeita useampia. Luulen, että tulen olemaan kasvien kanssa vielä taas suurissa esikasvatusongelmissa viimeistään ensi kuussa. Ainakin muutamia talvetuskokeilukasveja kiikuttelen vielä kompostoriin. Osa kupsahti. Daalioiden selviämistä en ole vielä kamalasti tutkinutkaan. Talvetukseen meni pari aika heikkoa rimpulaa, joten osa on varmasti menetetty. Eipä toisaalta haittaa, kun pari uuttaa eksyi joku kerta ostoskoriin ja tilaahan näiden kasvattamiseen ei juuri olisikaan. 

Kevätkukat kukassa

Viikon aikana lumet ovat sulaneet vauhdilla. Routakin alkaa joissain kohdissa jo vähän painua, vaikka vielä on piha jostain kohdasta muhkurainen. Takapiha on osin luminen ja osin taas vetinen. Siellä vetisessä osassa ei huvita oikein tallailla. Etupihalla alkaa osa kukkapenkeistä olla lumettomia. Lumikellot jatkavat kukintaa, tai oikeastaan osa vasta on päässyt kukkaan ja on vielä kukkimisvuorossakin olevia lumikelloja. Kerrottuja lumikelloja on minulla muutamia ryhmiä. Täytyy muistaa vähän tonkia, että ovatkohan tehneet sivusipuleita. 

Myös yksinkertaisia puistolumikelloja. En tänään kuvannut kaikkia lumikelloja. Turkinlumikellot taidan erottaa ja niitä meillä on myös muutama kukassa. Ihan kaikkia on vaikea joskus kameran kanssa päästä kuvamaan. Aina ei jaksa taipua ja mönkiä sopiviin kuvauskulmiin. 

Krookuksia avautui nyt kukkimaan, vaikka eilen vasta näin osan olevan viittä vaille avautumassa. Tässä taustalla yksi suurehko lila, ei avautunut taustalla. Vastavaloon tulee ajoittain vähän tummia taustoja. Keltaiset talventähdet ovat nyt avautuneet kunnolla.

Jouluruusu on päässyt kaikesta lumipeitteestään ja suurin osa kukista ovat ehjiä. Ei toki ihan kaikki. Ainakin parissa muussa jouluruusussa on nuppuja. Kaikkien uusimpien jouluruusujen tilannetta ei vielä voi tietää, osa tekee nuppuja vasta keväällä. Lumen alla on ainakin vielä yksi takapihan jouluruusu. Se myös saattaa olla kukintaan valmis heti, kun lumet sulavat pois.

Takapihan nurmikolle on tullut itsekseen krookus esiintymä. Tämän näin vasta tänään sattumalta. Takapiha on sen verran märkä paikoitellen, että siellä ei joka paikassa tule vielä liikuttua. Tämä kohta on kuivempaa aluetta.

Toisaalla taas on vielä lunta. Nämä krookukset ovat ennenkin tulleet läpi lumen valmiina kukkimaan. 

Tänään näin ensimmäisen sitruunaperhosen omalla tontilla. Oli suuret siivet, sen verran kiireinen tapaus oli, että kuvaa en millään saanut. Muuttolintuauroja seurailin ja tein etupihalla jo hieman puutarhahommia. Alussa puutarhahommien määrä tuntuu mahdottoman suurelta, kunnes hommaan ryhtyy. Haravoitavaa on meillä suurilehtisten puiden takia. Kaikkien kanssa en vielä pidä kiirettä. Moneen kukkapenkkiin jätän osan lehdistä, enkä kaikkia lehtiä haravoi mitenkään perusteellisesti. Tammi, vaahtera ja hevoskastanja yhdessä vain tekevät aikamoista mattoa. Sitä lehtien määrä ei edes sähköruohonleikkurilla silputa. Koivun lehdet tuntuvat häviävän luontoon ihan itsekseen. Aurinkoisessa säässä puuhailu maaliskuun lopulla tuntui tänään aivan juhlalta. 

Lumen seasta kevätkukkijoita

 Olin viime viikolla suurimman osa pois kotoa. Eilen ehdin hieman piipahtaa pihalla, tänään ehdin sekä pihalla kuvaamaan. Sekä sisällä kylvöhommiin. Kylvöhommat vaativat sisällä aina kaikkea järjestelyjä ennen ja jälkeen, joten se ei ole aina kovin nopeaa. Piti olla hillitty tänä vuonna, mutta se taisi kariutua jo heti tänään. Lisätilaa on pakko järjestää kasveille sisätiloihin, onneksi sitä ehtii vielä tässä järjestellä. 

Suurin ja varhaisin jouluruusuni teki jo syksyllä kukkanuppuja ennen lumien tuloa. Se on hieman jo paljastunut lumen seasta ilman, että olen lumia kaivanut pois päältä. 

Lumikelloja näkyy sekä sulaneesta kukkapenkin kulmasta.

Ne myös pilkistävät toisesta penkistä lumen läpi.

Talventähti on ainoana keltaisena kukkimassa. 

Olen lähes koko talven käynyt säännöllisesti liikkumassa, vaikka en blogia olekaan ehtinyt kirjoittaa. Flunssa teki taas tässä kuussa pienen tauon. Tänään kuitenkin kävin lihaksia treenaamassa, ja nyt jopa tämä kirjoittaminen tuntuu käsivarsissa. Onneksi voimat kasvavat aina noissakin hommissa. Olen taas kohta valmis nostelemaan multasäkkejä ja kyykkämään kukkapenkeissä. Jaloissa voimani ovat aina olleet heikommat ja vihaan kyykyssä olemista (kun veri ei kierrä jaloissa). Kuitenkin säännöllinen kehonhuolto jumppien ja venyttelyjen jne muodossa on saanut jäykänkin vetreytymään, ainakin vähän. Kyykyt eivät ole vieläkään lemppareitani, mutta aina jumpassa kyykkyjä tehdessä mietin, että kesällä sitten on jalkavoimat kohdillaan kukkapenkeissä könytessä. Hauiksia, ojentajia, rintalihaksia, selkälihaksia tai vatsoja tehdessä myös mietin puutarhapuuhia ja sitä, että jos tänäkin keväänä välttyisin puutarhapuuhissa saaduilta noidannuolilta. Vaikka tämä onkin puutarhablogi niin kerron samalla, että Fascia Method, Pilates sekä lihakunto tulee kasvukaudellakin menemään ajoittain puutarhapuuhien edelle. 

Kasvanut kunto on niin palkitsevaa myös kaiken arjen toiminnan keskellä. Kunnon kasvattaminen alussa vain väsyttää, kunnes jossain vaiheessa alkaa huomata jaksavansa enemmän. Viime keväänä jo huomasin, miten hyvä oli aloittaa puutarhapuuhat, kun talvella oli liikkunut. Toki myös olen tässä kuntoututtanut vasenta lapalihasta, jonka heikkous teki jatkuvia hartiakipuja. Ne kivut haittasivat jo puutarhapuuhiakin. Vielä riittää myös kuntoutettavaa, vaikka lapa toimiikin jo paremmin. 

Elokuusta maaliskuuhun

Elokuussa olen viimeeksi tänne kirjoittanut. Tuntuu, että talvi ja kaikki muu elämässä nielaisivat minut kokonaan. Välillä olen käynyt lukemassa teidän muiden kirjoituksia. Välillä olen niitä kommentoinut. Joskus olen vain lukenut pikaisesti jonkin palasen kännykällä, mutta en ole kirjautunut kommentoidakseni. Minulla ei ole kuviakaan omastakaan puutarhastani ollenkaan syyskuun alun jälkeen. Sieltäkin vain pari kuvaa. 

Eilen kuvasin jo aiemmin esiin tulleet lumikellot kameralla. Aiemmin otin vain pikaisen kännykkäräpsyn. Onneksi kuvasin eilen myös vierellä melkein lumessa kukkivan talventähden, sillä viime yönä satoi pikkasen lisää lunta. Ensi viikolle on kovat toiveet sille, että lumet lähtisivät taas ajotieltä sekä kukkapenkin kulmalta. 

Pikkasen huokasen nyt syvään ja alan kuunnella puutarhainnon heräämistä. Olen viimeiset noin 9 vuotta ollut enemmän tai vähemmän kaikissa täydennyskoulutusjutuissa. Nyt tänä keväänä saan taas pari täydennyskoulutusrutistusta päätökseen, joista toinen on vaatinut tämän talven aikana suuren ponnistuksen ja muutama hermonsäiekin on ehkä katkennut. Olen nyt vannonut, että ihan heti en vastaavaan lähde. Kapasiteettini on ollut vähän kovilla viime kuukaudet.

Nyt kuitenkin huomaan, että energiaa alkaa taas (flunssan jälkeen) virrata. Osa energioista tulee menemään nyt puutarhaseuran juttuihin. Osa energioista ehkä näkyy siinä, että blogi olisi vähän aktiviisempi. 

Täytyy varmaan alkaa kaivella viime vuoden muistiinpanoja esille, että muistaisi, mitä sipulikukkia onkaan tullut hommattua. Ennen kuin Suomessa kukkii tulppaanit, minun olisi tarkoituksena (jos ei sairastumisia tule) mennä käymään Keukenhofissa. Sitä odotan innolla. Vaikka pelkääkin vielä, että jokin noro tai influenssa vielä tulee ja kaataa.

Niin kauan, kun omassa puutarhassa on kukkapenkit vielä lumen alla, ei pysty kamalasti mitään ihmeellistä tekemään. Mutta se tilanne voi muuttua todella nopeasti. 

Etenee

 Kevät etenee nyt vauhdilla, ainakin siellä, missä lumet ovat väistyneet. Alle viikko sitten talventähdet kukkivat ja lähellä olevien muiden sipulikukkien alut olivat ihan pikkuisia. Nyt ne muiden sipulikukkien lehdet ovat nousseet jo vauhdilla. Krookukset haistelevat selvästi aina ilmaa ennen kunnon avautumista. Sää on vaihdellut tosi lämpimästä taas viileämpään ja tuulisempaan. 

Lumikellot ovat suloisia, Osa lumikelloista toki on vielä lumen alla, kun vuosien varrella niitä on tullut istutettua moniin penkkeihin. Nämä aikaisemmin sulavat penkit ovat kuitenkin ne, joihin voisi muutamia lumikelloja siirtää sellaisista paikoista, joissa ne jäävät vähän muiden kasvien jalkoihin. 

Vaaleajouluruusu ehti tehdä nuput ja kukkia jo syksyllä. Hyvin ne kukat säilyivät lumen alla. Nyt jouluruusu kukkii kauniisti. Myös muita jouluruusuja näkyy nuppuisena.

 Double Ellen onkin kukkinut usein keväällä vaalean jouluruusun jälkeen. Nyt siinä on jo lupaavat nuput ja edellisinä vuosina tulleet siementaimet vierellä myös heräilevät. Osan siementaimista olen ripotellut myös sinne tänne muualle pihaa. 

Anna´s Red tekee nyt ensimmäistä kukkaa. Tämä olikin hyvin kallis ostos, joten olen iloinen, että se on yhä olemassa ja näen sen kukkivan. Anna´s Redissä on kirjava lehti, siitä sen erottaa helposti muista. En milläään saanut hyvää kuvaa sen nupusta, kun tarkennus meni jatkuvasti pieleen. 

Kaikista tuhoista ei vielä voi tietää. Kesän aikana mietin, että miten kiurunkannukset selviävät kuivassa ja varjoisessa penkissä. Onneksi näköjään hyvin, sillä sieltä ne nousevat. Noiden kohdilta lumi suli vasta tällä viikolla ja siellä on jo muutamat varret ja lehdet kasvaneet vauhdilla kokoa. 

Takapihallamme on vielä aika lailla lunta. Etupihalla taas lumi pakenee vauhdilla, vaikka kaikki penkit eivät vieläkään ole vapaana lumesta. Pikkuhiljaa pääsee ottamaan perennanvarsia alas ja penkkeihin suojaksi haravoituja lehtiä vähemmäksi. Olen ostanut alkukevääseen nähden varmaan liikaa kasveja. Lidlistä tarttui mukaan juurakoita, muutama liljansipuli odottaa ja vielä tilailin muutaman verkko-ostoksen. Ei taida kaikki mahdu penkkeihin. Mitäköhän kukkapenkkiä sitä sitten laajentaisi, kun lumet ja jäät sulavat.

Kevät

 Kevät on tällä tontilla alkanut. Meillä kukkii useampi kukka, joista esittelen tässä lähes jokaisen. Kukkapenkeistä ei vielä ole sulana kyllä montaa prosenttia, mutta tärkeintä on istuttaa kevätkukkijoita niihin paikkoihin, jotka sulavat ensimmäisiniä. Maaliskuussa talventähdet jo tulivat kukkivana esiin. Niiden päälle vain satoi aika reilusti lunta. Nyt talventähdet loistavat pieninä aurinkoina ja tänään on niiden kanssa myös ensimmäiset krookukset (ilman lajikenimeä, tontin vanhoja peruja) myös kukassa. 

Muutama lumikello kukkii hieman yksinäisenä siellä täällä. Tässä samat lumikellot kuin yläkuvan taustalla.

Tämä kerrottu puistolumikello on kai tekemässä sivusipuleita, kun vieressä näkyy pieniä lehtiä. 

Ikkunan alla oleva entinen kukkapenkki, nykyinen rikkaruohikko, pysyy lumettomana. Siellä avasi eilen ensimmäinen pinkki sinivuokko kukkansa. Tänään kukkivana kuvattu, syksyn lehtien seassa.

Samassa penkissä myös krookus, jonka taustalla näkyy hieman oikeaa lumitilannetta. Uskoisin, että lumet vajoaa kyllä aika nopeasti nyt lähipäivinä, sillä sääennusteet ovat suotuisat. Meillä lunta on tänä vuonna ollut maltillisemmin kuin viime vuonna. Silti takapihan lumitilanne tulee olemaan vielä hetken vaikeakulkuinen. Taidan silti kahlata lumen sekaan, jos saisi hieman omenapuun oksia leikattua. Ne voisivat pitää jänikset, ehkä, poissa krookuksieni kimpusta. Ainakin naapurin leikattuja omanpuun oksia oli jänö aamulla järsimässä. 

Lunta riittää vielä, takapihalla varsinkin.

Siitä huolimatta, olen herännyt talvihorroksesta ja kylvöhommat ja muut puutarha-ajatukset ovat taas käynnissä. Tänä vuonna saattaa yksivuotisten kukkien kasvatus vähän ryöpsähtää lapasesta. En oikein edes pidä kesäkukkien höösäyksestä, joten tämä on nyt hieman ristiriitaista. Pari kukkapenkkiä on varmaan aika valjuja vielä tulevana kesänä, joten osa saa mennä sinne täyttämään kukkapenkkejä. Kastelun laita vaan saattaa olla hieman haastavampaa muistaa. Toki viimevuotisia istutuksia täytyy hieman vielä helliä, varsinkin puita. Etteivät menehdy heti omistajan laiskuuteen. Jos siis kuivaa jaksoa kesällä tulee. Ja kuvassahan eivät ole kaikki esikasvatuksessa olevat. Sillä eilenkin pääsi siemeniä multaan ja joidenkin purkkien paikka on tuolilla ikkunan lähellä jne. 

Minulla on muuten elossa kaksi ruukkua basilikaa, jotka kylvin viime keväänä. Varret alkavat jo puutua, mutta otin niistä myös pistokkaita. Täytyy katsoa, kuinka kauan saan ne säilymään hengissä. Satoa on hieman syöty koko talvi, nyt kasvuvauhti selvästi kiihtyy.

Ekat orvokit ovat majailleet jo muutaman pakkasyön ulkona ja ovat selvinneet ilman hallaharsoja. Ei mennyt siis ihan hukkaan kausikukkien ostaminen, oikeastihan olin ostamassa kaupasta vain multaa ja kompostikuiviketta. Orvokit vain osuivat siihen samalla väylälle, koska valikoima oli vähän suppea, jätin itselleni mahdollisuuden ostaa vielä pari hauskaa orvokkia. Olen vahingossa aloittanut jo monivuotistenkin kasvien ostamisen: tilasin pari liljasipulia sekä ostin yhden punahatun taimen, kun kerran vastaan tuli. Nyt sitten täytyy katsoa, että mitä kaikkea sitä tänä vuonna maasta heräilee. Toivottavasti tammikuun vesisateet eivät tehneet ikävyyksiä perennoille ja viimeiseksi istutetutkin olisivat hengissä.

Ihanaa pääsiäisen aikaa!

Pieniä pilkahduksia

 Viime lauantaina oli nätti päivä ja meidän lämpimimmän kukkapenkin yhden kulman kohdalla oli ihan pikkuruinen sula alue. Tämän innoittamana ajattelin, että ihan vähän siirrän lumilapiolla lunta syrjään ja vähän kädellä sitten autan ja kurkkaan, että joko siellä lämpimämmässä kohdassa jotain jo tapahtuu (kukkapenkillä lattialämmitys viereisen kaivon takia). Lauantaina sitten näkyikin jo hieman keltaista. 

Tässä välissä on sitten aina välillä paistanut aurinko, ollut lumisadetta, sumua, pientä pakkasta. Ja onneksi pääosin plussalla oloa. Tänään samassa kohdassa on jo suorastaan kukkatungosta. Krooksen lehtiäkin näkyy. Ne voisivat vielä hetken uinua, koska jänikset voivat niitä muuten syödä. 

Lähes näiden vieressä on myös yksi lumikello nousemassa, se ei ihan sattunut samaan kuvaan, kun ovat kuitenkin vielä kaikki kovin pieniä. Ja tätä sulaa aluetta on varmasti silti alle neliön verran, suurimmillaan. Kuva tarkentui vähän sinne päin, kun kyykkimisolosuhteet eivät aina ole parhaimmat. 

Virallisesti kevät on nyt alkanut tällä tontilla, vaikka näidenkin päälle tulee varmasti satamaan vielä pari kertaa vähintään lunta. Lumi vain alkaa sulaa yhä nopeammin pois ja aina vähän suuremmalta alueelta. Muualla sitten lunta riittääkin sen verran, että ei ole haluakaan lähteä tonttia kiertäään. Vielä hörppäisi saappaan varsi lunta.

Kevään vaihteleva vauhti

Olen nauttinut lämpimistä päivistä. Vaikka tiedostankin, että ei tämä ihan näin voi jatkua. Myös luonto herää pikkuhiljaa. Näin jo ensimmäisen hyttysenkin.

Pinkit sinivuokot vain kukkivat runsaammin.

Kuvasta voisi taas luulla, että täällä eletään täysin lumettomassa maailmassa. Sekään ei pidä paikkaansa, vaikka tänään näinkin ensimmäisen hieman kohmeisen kimalaisenkin. Jaksoi lentää vähän, kävellä vähän ja välillä vähän kai lämmitteli.

Tavallisia sinisiä sinivuokkojakin meillä kukkii ihan ryppäinä. Vaikka osa sinivuokoista lepäilee lumen alla vielä ihan jonkin aikaa.

Lumikellotilanne on ihana. Kukkivia on olemassa. Myös kaatuneet piristyivät, kun niitä vähän autoin pystyyn.

Ja monia lumikelloja pinnistelee pinnalle lumen alta. Kuten nämä ihanaiset Flore Pleno lumikellot. Sieltä vain näkyy ensin kukka.

Ja voi vielä tarkastaa, että onko oikea laji.

Muutaman tunnin jälkeen lumi alkaa haihtua ja lumikellot ovat vielä enemmän näkyvillä. Tämäkin lumen sulamisen ihme olisi voinut jäädä näkemättä ellen olisi kiertänyt pihaa parin tunnin välein.

Siinä ne samat lumikellot ovat, ympäriltä lumi huvennut ja lupaavia uusia lehtiä näkyvissä niiden takana.


Turkinlumikellot eivät paljon ole kukkineet viime vuosina. Toivon tänä vuonna kukintaa. Paitsi en tiedä, pitäisikö näihinkin tulla se kukkavarsi lähes yhtä aikaa lehtien kanssa vai ei.

Jos nämä eivät tänä vuonna kuki, niin siirto voisi ehkä tehdä näille hyvää.

On tämä kevät ihanaa. Ensi viikon viileämmät säät palauttelevat taas talvivaatteet käyttöön, mutta nautitaan vielä hetki.