Vuoden ensimmäinen puutarhakierros naapurin kanssa tehty. Kasvien ihasteluun meni aikaa ehkä alle minuutti ja muihin korona-turvallisiin kuulumisten vaihtoon sitten vähän enemmän aikaa. Puutarhan monissa osissa on vielä täysi talvi lumen määrän suhteen, kun taas joissakin pienissä alueissa alkaa olla kevättä.
Tuijan alla oli tänä vuonna enemmän lunta kuin joskus, sillä sinnekin eksyi muutama lumikolallinen lunta. Muistin talventähtien olevan hieman eri paikassa, joten tänään yllätyin iloisesti, kun keltaista näkyi ruskeiden lehtien seasta. Paikka on kesällä hyvinkin varjoinen, tähän aikaa vuodesta se saa iltavalon auringonsäteitä.
Se ensimmäinen kukkiva paikka meillä on usein kakkakaivon viereisessä kukkapenkissä, mistä otin myös edellisen postauksen kuvat näistä samoista talventähdistä. Vielä alkuviikosta ajattelin, että sen päälle kolatut lumet eivät sula ennen toukokuuta. Taidankin olla väärässä, sillä eiliset vesisateet ja tämän päivän plussa-asteet tekevät ihmeitä. Lunta on, mutta puolet kasasta on vajonnut. Talventähdet siellä ovat ja krookuksetkin alkavat näyttää väriä. Sen sijaan lumikelloista muutama on tuonut esiin vain lehdet, kukkavarsia näkyy toistaiseksi vähemmän. Onneksi sentään edes pari kukkaa näkyy tai tässä tapauksessa nuppua. Jostain syystä tästä nupusta tulee mieleen sammakonpoikanen.
Ja siinä ne olivatkin. Tämän puutarhakierroksen kasvit. Takapihalla on tosin jostain paikasta jo sulamassa, mutta sinne päästääkseen pitäisi saappaissa olla pidemmät varret. Meillä on etupihalla kevät ja takapihalla kevättalvi.