tiistai 30. maaliskuuta 2021

Vuoden eka

 Vuoden ensimmäinen puutarhakierros naapurin kanssa tehty. Kasvien ihasteluun meni aikaa ehkä alle minuutti ja muihin korona-turvallisiin kuulumisten vaihtoon sitten vähän enemmän aikaa. Puutarhan monissa osissa on vielä täysi talvi lumen määrän suhteen, kun taas joissakin pienissä alueissa alkaa olla kevättä.

Tuijan alla oli tänä vuonna enemmän lunta kuin joskus, sillä sinnekin eksyi muutama lumikolallinen lunta. Muistin talventähtien olevan hieman eri paikassa, joten tänään yllätyin iloisesti, kun keltaista näkyi ruskeiden lehtien seasta. Paikka on kesällä hyvinkin varjoinen, tähän aikaa vuodesta se saa iltavalon auringonsäteitä.

Se ensimmäinen kukkiva paikka meillä on usein kakkakaivon viereisessä kukkapenkissä, mistä otin myös edellisen postauksen kuvat näistä samoista talventähdistä. Vielä alkuviikosta ajattelin, että sen päälle kolatut lumet eivät sula ennen toukokuuta. Taidankin olla väärässä, sillä eiliset vesisateet ja tämän päivän plussa-asteet tekevät ihmeitä. Lunta on, mutta puolet kasasta on vajonnut. Talventähdet siellä ovat ja krookuksetkin alkavat näyttää väriä. Sen sijaan lumikelloista muutama on tuonut esiin vain lehdet, kukkavarsia näkyy toistaiseksi vähemmän. Onneksi sentään edes pari kukkaa näkyy tai tässä tapauksessa nuppua. Jostain syystä tästä nupusta tulee mieleen sammakonpoikanen.



Ja siinä ne olivatkin. Tämän puutarhakierroksen kasvit. Takapihalla on tosin jostain paikasta jo sulamassa, mutta sinne päästääkseen pitäisi saappaissa olla pidemmät varret. Meillä on etupihalla kevät ja takapihalla kevättalvi.

lauantai 27. maaliskuuta 2021

Kevät

Sunnuntain kevätpäivän tasaus ei vielä tuonut kevättä, mutta tiistai toi. Oli ihanaa, että lämpötilat voivat vaihdella myös siten, että aina ei tule kylmempää. Olen saanut nyt parin päivän aikana sellaisia pieniä sisäisiä riemunkiljahduksia siitä, että lumi sulaa päivän aikana selkeästi. Aamulla ollut pieni pälvipaikka on päivän aikana suurentunut tai lumiraja jalkakäytävältä siirtynyt vielä kauemmaksi. 


Vielä on matkaa omassa puutarhassa siihen, että lumet sulaisivat pois myös omista kukkapenkeistä. Paitsi siitä yhdestä kukkapenkistä on tärkeä kulma sulanut. Tämä tapahtuu joka vuosi, joten siihen nurkkaan istutuin pari vuotta sitten myös talventähtiä. Eilen talventähdistä oli yksi punkenut esiin.

Tänään täällä on jo eiliseen nähden mittava kukkarunsaus. Onneksi jänikset eivät käyneet napsimassa krookuksen alkuja, vaikka sitä jo vähän jännäsinkin. 


Tuon enempää ei kukkia vielä näykään. Eilen hakkasin jäätä kulkuväyliltä ja nautin siitä, että ulkona ei tule kylmä, vaikka olisi pitkäänkin ulkona. Takki tosin on tarpeen, ja ehkä muutama muukin vaatekappale. Lintujen ruokkimista täytyy vielä jatkaa, on nimittäin piha täysi lunta. Huonon omenapuun vesiversojen leikkaaminen kutkuttaisi, mutta en millään jaksa mennä lumeen kahlaamaan, saappaat saivat eilenkin ihan hyvät ja märät hörpyt sisäänsä lunta. Takapihalla on vielä pitkään lunta, vaikka kasvimaalta laatikoiden reunat pian ovatkin näkyvillä.


Pihakalusteita ei vielä voi oikein kantaa minnekään. Yhden tuolin olen ainoastaan tuonut ulos, sitä on helpompi siirtää kulkuväyliltä pois, koska kaikkien muiden paikkojen päällä on hanki. Kunhan hanki vähän vajoaa, täytyy terijoen salavan yksi murtunut iso oksa sahat poikki. Painava lumi väänsi sen alas jo keskellä talvea. 

Meillä on nyt kevät. Ei enää tarvitse odotella. Kukkien kanssa toki joutuu olemaan kärsivällinen.