Marketanpuisto

Puutarhapäivät voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Joskus möyrii maassa naama ja jalat mullassa. Joskus taas on päivän teemana puutarha ja tekee kaikkea muuta. Tänään Marketanpuiston markkinoilta ostin monta taimea ja osallistuin Kotipuutarha-lehden bloggaaja-tapahtumaan.

Päivänpesän Katjan kanssa lähdimme matkaan aamulla toisen taimitapahtuman jälkeen ja näimme jo markkinoiden aikana muutamia muita bloggajia.

Tapahtumista saa aina ideoita valtavasti. Joskus ideoiden toteuttamisessa saattaa olla esteitä, jotka voivat joskus liittyä aikaan tai rahaan tai tontin kokoon. Eräs idea liittyi siihen, että tekisin vastaavia leivoksia kotiin, minkä söin tapahtumassa. Totesin kuitenkin, että en pysty mitään tällaista toteuttamaan kotona. Orvokeita voin toki poimia ja ripotella niitä vaikka kakun päälle. Kaikki muu näpertäminen on liian ylivoimaista minulle.

Kekkilä, Rudus ja Tahvoset esittelivät tuotteitaan iltapäivän aikana. Aiheina oli pieni piha. Vaikka oma piha on ehkä kaupunkipihaksi sellainen keskikokoinen, näistä saa aina ideoita, sillä omaakin pihaa voi mielessään jakaa etupihaan, takapihaan, sivupihaan tai muihin alueisiin.

Kekkilä esitteli uusia parvekkeelle tai sisälle sopivia viherkalusteita. Näyttivät varsinkin monenkin kokoisille parvekkeille sopivilta. Aurinko vähän haittasi kuvaamista. (Auringon ulkopuolella taas hyttyset haittasivat olemista.) Ruduksen uusi laatta näkyy tässä samalla.

Tässä Ruduksen uudessa luotokivi-laatassa on myös valesaumoja, joita oli sen verran vaikea erottaa oikeista saumoista, että niitä saumojen reunoja piti vähän tutkia.

Myös bloggaajat näkyivät laatoilla.

Tahvosten uusista Proven Winners - kasveista kuulimme infoa. Mieltäni jäi kovasti mietityttämään pinkki pallohortensia. Kuulemma Suomessa keltaista väriä karsastetaan enemmän kuin muualla maailmassa. Onko syynä pelkästään voikukat vai liian aikaisin tuleva syksy. Joka tapauksessa minusta keltaisen sävyt näyttävät oikein hyvältä, varsinkin tässä Double Play Big Bang -  Angervo - pensaassa, joka kotiutui myös meille. Istuttamista täytyy nyt varmasti vain lykätä, sillä kuivan savimaan työstäminen paremmaksi puutarhamaaksi ei taida tässä kuivuudessa olla nyt mitenkään mahdollista.

Keltainen ei kuitenkaan ole mitenkään ikävä väri, paitsi niissä perusvoikukissa.

Muuten tein päivän aikana monia uusia pieniä ja vähän suuremmaksi kasvavia hankintoja. Ehkä huomenna teen vielä itselleni listaa uusista hankinnoista. Kaikista niistä olen kyllä kovin iloinen.  Istuttamisen aikaa täytyy kuitenkin tarkkaan harkita, sillä perennapenkkien kastelu ei nyt ole mikään suosikkipuuhani näillä säillä.

Eilinen viherreissu

Tänä aamuna sataa lunta. Ilma muistuttaa siitä, että on vielä helmikuu.

Eilen Helsingissä oli onneksi ihanan aurinkoinen sää, kun pääsin puutarhabloggaajien seuraan. Tähän aikaan vuodesta tietenkin suuntana kasvihuone. Kaisaniemen kasvitieteelliset kasvihuoneet ovat vain niin kauniit.

Pihalla oli jäänteitä edellisen kasvukauden artisokista.

Sisätiloissa saa ihanan tuntuman kesään ja tropiikkiin toisissa huoneissa ja toisissa on kuivempaa ja viileämpää.

Kaakaopuu on minusta joka kerta yhtä hieno. Siellä ne kaakaot kasvaa.

Auringonvaloa tuli ikkunoista, jolloin matalatkin kasvit saivat ajoittain oman valoheittimensä. Kuvassa Lemmaphyllum Microphyllum.

Kevättä oli näkyvillä joissain kasveissa selvästi, kuten ituraunioisessa.

Paljon tuli pohdittua tärkeitä asioita. Kuten kumpi olisi tärkeämpi omassa kodissa. Suloinen vesiputous vai olohuone. Keittiö vai kasvihuone palmuille.

Olisihan se hurjan kätevää poimia kotonakin banaanit suoraan puusta suuhun, kunhan olisi ensin jotenkin koettanut pölyttää sen kukat.

Nämä tai jotkut muut omavaraisajatukset saivat sitten vähän tulta alleen Vantaan Viherpajassa.

Ostin itselläni pienen Teen. Eli siis pikkuisen teekasvin (Camelia chinesis), josta voisin itselleni sitten valmistaa ihan oikeaa mustaa teetä. Koska olen aika lahjakas samaan erilaisin tavoin viherkasveja hengiltä, pitänee jo heti ottaa vähintään pari teelehteä kuivatukseen, jotta voin ainakin sanoa maistaneeni itse kasvatettua teetä.

Kiitos Oravankesäpesän Katille päivän järjestämisestä!

Puutarharetkeilyä

Jouduin kuumeen takia jännittämään kovasti, että pääsenkö ollenkaan puutarharetkelle. Kukakohan arvaa seuraavasta kuvasta, että missä olen käynyt.

Meitä oli muutamia koolla Satun kutsumana Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa. Satun oma kukkaiselämä-puutarha on ihana. Ja täynnä erilaisia kukkia. Satu pitää väreistä. Puutarhassa on paljon polkuja, jota pitkin on hauska kävellä.

Mikki-faneja on useampia. Näin Mikin ja Mikki tervehti meitä kaikkia, mutta kuvia en tajunnut Mikistä ottaa. Mikki kulki välillä myös omia polkuja läpi kukkapenkkien.

Huomasin vasta kotona, että on ollut taas vaikea keskittyä yhtä aikaa keskusteluun ja kuvaamiseen. Joten onnistuneita kuvia on liian vähän. Onneksi Satu päivittää blogiaan säännöllisesti.

Satu pitää puutarhansa auki myös Avoimissa Puutarhoissa, joten silloin siellä pääsee ihastelemaan kukkaloistoa.

Yllätysmomenttina pääsimme myös vierailemaan Tirilän puutarhan omistajan puutarhassa, jossa oli kasveille ja puille hyviä tarinoita. Ja näki minkäkokoisiksi puut kasvavat sitten ihan isona. Tässä vaiheessa kamera lepäsi aika paljonkin.

Kivipajula on Hannen piha, jota on esitelty myös muutamassa ohjelmassakin. Hannen kivipiha ja oma pajuharrastus ovat puutarhassa ne tärkeät elementit. Taas omistajansa näköinen, kaunis piha. Ei yhtään nurmikkoa.

Kierros alkoi etupihalta.

Ja jatkui takapihalle.

Vaaleat kivikukat heijastavat valoa myös marraskuussa, jolloin puutarhan kasvit ovat lepotilassa.

Tämän kuvan otin takapihan terassilla istuen Hannen punomassa korikeinussa.

Kiitos kaikille osallistujille ja ennen kaikkea Satu, joka kutsuit meidät.

Kotipuutarhan bloggaajatapahtuma

Olin tänään Marketanpuistossa Kotipuutarha-lehden bloggaajatapahtumassa. Hyvin puutarhapainoitteinen päivä, kun päivään mahtui kaksi taimien ostomahdollisuutta ja vielä päälle bloggaajatapahtuma puutarha-aiheista.

Marketanpuisto Espoossa on hieno alueena ja auki ihan ilmaisena puistona. Eilen ja tänään siellä oli kaikille avoimet kevätmarkkinat, josta siis ostin niitä taimia. Ja niitä, joita en ostanut, saatan hieman ikävöidä.

Kiitos Pihan alkemialle, että kerroit tämän kasvin nimen. Tiedän seuraavaksi etsiä isotähtihyasinttia.

Kotipuutarhalehden bloggaajatapahtumassa oli hulevedet, vesi ja kastelu teemana. Sattui ihan ihan sopivaan saumaan, kun mietimme omaan pihaan osan huleveden hyödyntämistä. Mukana olivat myös Rudus, Tikkurila, Puutarha Tahvoset, Kekkilä sekä Marketanpuiston taustavoimia.

Satuin istumaan vähän liian kaukana, jotta kuuluvuus olisi ollut aina ihan täydellinen.

Ja taustahälyä tuli ajoittain katon alla majailevasta naakkaperheestä. Aika kovaa ääntä poikaset pitivät emon vieraillessa. Hauskaa kuitenkin samalla todeta, kuinka luonto on lähellä.

Ruduksen uutuusharkkoja tuijottelin ja niissä oli nyt koristeena 60 vuotta täyttävän Puutarha Tahvosten lahjoittamat lakat.

Seuraava ponnistus saattaakin olla säilyttää lakka hengissä. Edellisen lahjoituksen kanssa kun onnistuin juuri ja juuri. Ekat 10 senttiä ruusuherukkaa säilyivät hengissä.

Kiitos muille bloggajille mukavasta seurasta. Jossain vaiheessa jollain porukalla todettiin, että puutarhassakaan ei tarvitse kaikkien osata kaikkea tai haluta tehdä kaikkea.

Tiukan viikon kohokohtia

Tämän kevään kiireisin viikkoni on käsillä. Tiesin sen jo etukäteen, en silti voinut olla menemättä eilen Kotipuutarha-lehden järjestämään bloggari-iltaan. Kutsu oli tullut g-mail-osoitteeseen ja siellä mennyt suoraan mainokset kansioon, jonne en oikeasti kurkkaa kovinkaan usein. Usein siellä mainokset-kansiossa on vain hyviä tarjouksia käyntikorteista tai jotain muuta yhtä tarpeellista. Sattumalta kurkkasin tarpeeksi ajoissa tällä kertaa.

Espoon Marketanpuisto oli minulle aivan uusi paikka. Nytkin kyllä jäi paljon näkemättä. Hyvä syy mennä uudestaan. Tuonne voisi mennä myös vaikka perheen kanssa, sillä siellä oli lapsillekin nähtävää.

Ensimmäinen, mitä ihastelin, oli rusokirsikkojen kukinta. Mini-hanami.

Toinen asia, jota ihastelin, oli kukkivat kirsikkapuut. Tietystä syystä olin nyt kovinkin kirsikka-orientoitunut.

Sää oli sateinen, mutta ei niin sateinen, kuin oli luvattu. Paikalla oli Kekkilä, Rudus, Tahvoset ja Tikkurila Kotipuutarha-lehden lisäksi. Puutarhaetsivien Tanja Nieminen kertoi matkan varrella eri asioista, puun istuttamisesta tuli oikea näytös.

Tuli vähän sellainen olo, että nyt opin vähän kantapään kautta. Olisin ehkä tarvinnut tämän näytöksen lauantaina ennen oman rusokirsikkani istuttamista. Varsinkin tukinarun solmimiseni oli hieman erilaista kuin ammattilaisen tekemä. Tänään tukea on myös koeteltu. On nimittäin tuullut. Ehkä se puu kuitenkin on vielä pystyssä. Tai oli ainakin äsken, kun ikkunasta katsoin.

Paikalla oli paljon mukavia ihmisiä. Moneenkaan en ehtinyt tutustua, mutta monen kanssa taas ehdin keskustella. Hienoa, että osalle tuttuja blogeja sai kasvot ja hienoa, että tututuin myös tapahtuman kautta muutamaan sellaiseen blogiin, jonne nyt tiedän mennä vierailulle. Kunhan tämän viikon härdelli rauhoittuu. Ja mikä erikoisinta, näin hyvin tutun näköiset kasvot. Kasvojen omistaja kirjoittaa blogia Onnistain on puolet sinun ja olemme tosiaan olleetkin samassa koulussa viime vuosituhannella. Pieni maailma.

Illalla matkustin junassa kotiin päin. Sylissäni Tahvosten lahjoittama ihana ruusuherukka, jota ihastelin ihan lähietäisyydeltä. Olisi se herukkapensas voinut olla lattiallakin, mutta pääsinpä salaa nuuhkimaan tuoksua junassakin. Junassa eräs vanhempi nainen piirsi kanssamatkustajia, tuosta noin vain. Siinä vaiheessa tuli vähän epätodellinen olo, että siis missä minä olenkaan. Siis muka jurojen suomalaisten maassako. Kesken työviikon tällainen matka sai kyllä irtaantumaan arjesta.

Tänään on jatkunut viikon tapahtumat työpaikan tyhy-päivällä ja kotona huomisen juhlia järjestäessä. Usein toukokuun puolivälissä olen jännänyt, onko oman pihan rusotuomipihlajani kukassa, kun on esikoiseni synttärit. Tänä vuonna en ole edes jännittänyt moista. Säät ovat olleet sen verran viileät, että ihmettelen kovasti, jos yksikään pihan puu uskaltaisi avata kesken sateiden kukkiaan. Omaa pihaa olen parin päivän ajan ehtinyt vilkaista mennessä tai tullessa tai ikkunasta. Ehkä huomenna taas. Sääennuste vain näyttää kovin sateiselta, taas.