Joskus ei ehdi tai huvita

Pää täynnä suunnitelmia, mutta niiden toteuttaminen etenee hitaasti. Pöydät täynnä taimia, mutta niiden veivailu aina suurempiin purkkeihin alkaa jo kyllästyttää. Olisi kivempi tyrkätä ne jo kohta maahan. Ei energia riitä. Tosin viikonloppu onkin ollut hyvin sosiaalinen ja myös päivystyksessä ja apteekissakin on käyty. Ehkä pihahommat vaan saavat joskus odottaa. Luulin ekojen kunnon kelien innostavan pihatöihin vaikka myöhään illalla, mutta uni vie kuitenkin voiton.

Ihanaa on silti seurata, miten luonto myös rikkaruohot herää.Hentoista vihreää jo pilkistää. Ja muitakin pieniä pilkahduksia on näkyvissä. Luulin siirtäneeni kaiken raparperin pois varjosta hieman valoisampaan paikkaan. Nyt meillä kasvaakin raparperia kahdessa paikassa. Jotain hienoa on pienessä raparperin alussa sekä muodossa että väreissä. Joka muuttuu ja häviää pian ihan tavanomamiseksi.