Monenlaista säätä

Tänään on ollut monenlaista säätä. Vaihtelun vuoksi näin eilen aamulla auringon, hetken aikaa. Sitä ennen näinkin aurinkoa noin viikko sitten. Tänään oli ihanaa, kun aurinko paistoi ihan aamusta. Ja jossain vaiheessa päivällä ja illalla. Aurinkoisella säällä on vaikea kuvata, mutta joskus on pakko, että saa todisteen siitä, että aurinko on paistanut. Kuvassa punainen tähtiputki (jonka siementaimia olen sekä purkittanut ja kitkenyt) ja kurjenpolvi Orion.

En ottanut kuitenkaan kaikkia sääennusteita tosissani. Joten ruohonleikkuu viivästyi useita kertoja sadekuurojen takia. Nämä kuurot olisivat voineet tulla jo jossain kuivuudesta kärsivillä alueilla, sillä paikoin meillä on aika vetistä yhä. Tosin sateet eivät nyt täyttäneet vesimittaria kovin paljon. Viikon aikana vettä on tullut meidän vesimittariin vähän reilu 60 milliä.

Meillä on myös tuullut, joka näkyy alla olevasta kuvasta. Tomaattipömpelin edustan laatikkoa on vaivannut vähintään kirppojen hyökkäys, mutta jokin muukin. Kasvu ollut kituvaa. Huomiselle on luvassa laatikon muokkaus uudestaan ja uusi yritys jollain nopeasti satoa tekevällä.

Vaaleanpunainen tädyke Rosenrot piti itsensä tiukasti supussa sateilla ja viileillä ilmoilla, vaikka oli lähes aloittanut kukinnan. Eilinen lähes aurinko auttoi avaamaan kukkia. Tämä kukkii samassa penkissä kuin kurjenpolvi Orion ja tuulien ja sateen takia Orion viipottaa sekä maan tasassa että korkeuksissa. Hieman näkyy kuvassa myös törmäkukkaa.

Sain kuin sainkin tänään sen ruohon leikattua, joten illalla ikkunasta kaikki näytti taas hetken olevan hyvin.  Toivon kuitenkin, että tulevina vuosina pergola tulee rakentumaan tuohon neliöön, jolloin pääsen tekemään sen ympärille istutukset ja pihaan tulee enemmän suojia katseelta. Nyt takapihan näkee liian helposti lähes kokonaan kerrallaan ylhäältä.

Ikkunasta otin myös kuvan omenapuupenkistä, josta lähes kaikki ylläolevat kasvikuvat ovat.

Niiden lisäksi oli pakko aiemmin ikuistaa tämä vanha perenna. Sen nimenä olen kuullut mm. hehkurakkautta ja hehkuvaa rakkautta. Väri aika sama kuin palavan rakkauden, kasvi on kuitenkin matalampi ja kukat suurempia. Ensimmäistä kertaa sen kukinta on ehjän näköistä. Eli talvi kuitenkin vioitti (onneksi) jonkin verran enemmän lehtokotilokantaa, mitä useimpina vuosina. Usein tämä on ensimmäisenä ruokana keväällä kotiloille, jolloin se joutuu pinnistämään itsensä jotenkin uudestaan kasvuun ja kukkii miten sattuu. Tämä oli saamassa jo lähtöpassit, mutta ehkä siirränkin sen muualle (kuivemmalle puolelle pihaa) tai lahjoitan kotilottomaan pihaan. Ei ole täällä ehtinyt levitä juuri ollenkaan.

Vuoden 2016 heinäkuun alku on mennyt minulla hyvin tiiviisti puutarhatöissä. Tuloksena haljennut saapas, sadehousuja kurottu pysymään ylhäällä vyöllä, mutaisia vaatteita ja ihoa. Kylmyyden ja märkyyden takia käytetty topattuja hanskoja, jotka ostin syksyä varten. Olen tehnyt uutta aluetta, kärrännyt ja lapioinut multaa ja kivituhkaa, istuttanut, siirrellyt kasveja ja kiviä, kitkenyt rikkoja ja perennoja, kylvänyt uusia perennoja.

Nyt voisi välillä paistaa aurinko, jotta voisin päästä normaaliin heinäkuun fiiliksiin, eli tekemään vain kevyitä puutarhahommia, lukemaan, retkeilemään ja olemaan rantavahtina. Ainakin pariksi päiväksi. Lomaa enää jäljellä reilu viikko ja sitten taas aika on kortilla.