Vielä tulppaaneja

Oikeastaan haluaisin tällä hetkellä puhua vain tulppaaneista. En siis muista vuotta, jolloin kesäkuussa kukkisi korkeista tulppaaneista lähes kaikki yhtä aikaa: aikaiset, keskiaikaiset ja myöhäiset. Kun sanon lähes kaikki, on pari kaikkein lämpimimmältä seinustalta jo kuukahtanut pari  ja taitaa yksi tai kaksi yksilöä olla vielä nupussa.

Yläkuvan etualan tulppaanit ovat omenapuun kanssa samassa penkissä. Siinä penkissä nuo kirkkaimmat punaiset luulin menetetyiksi, joten värit eivät nyt ihan menneet kuin suunnitelmissa. Mutta en raaski näitä poimia poiskaan. Ehkä siirtelen hieman näitä muualle.

Seuraavia kulahtajia on kyllä jo jonossa.

Nyt alkaa olla kiire merkata osa siirrettävistä tulppaaneista. Kohta noiden ohikukkineita varsia ei enää erota toisistaan.

Suklaakirsikka on jäniksistä hyvää, suojatkaa siis omanne. Tällä kertaa voin sanoa, että taustalla loistava voikukka ei kasva meidän pihalla. Kerrankin näin. Viime vuonna yhdistin kaksi eri istutusaluetta ja nämä tulppaanit kasvavat sillä uudella alueella. Näettekö kuvassa myös narsissit? Luulin näiden kukkivat hieman eri aikaan tulppaanien kanssa. Tai ainakin jotenkin samassa kokoluokassa. Aluksi tuo kokoero vähän ärsytti. Nyt en tiedä, että siirränkö sittenkään mitään pois. Eihän taas ensi vuoden kevään etenemisestä ole mitään varmuutta.

Kirsikkapuun juurella on Brown Sugar tulppaaneita. Näitä oli viime vuonna enemmän, joten kato on käynyt. Viime syksynä en löytänyt näitä lisää. Näiden taustalla on toisessa penkissä se tulppaanitulitus, joka meillä juuri nyt näkyy.

Tässä esillä hänen korkeutensa ruskea sokerisuus.

Vaikea saada kuvaan kaikkia tulppuja, pian muhkeat SunLoverit ovat entisiä.

Joskus pitää taas tehdä tarkoituksella toisenlaista tunnelmaa. Kohta tätä tumman ja vaalean draamaa pehmentää unelmatädykkeiden ja morsiusleinikin kukinta. Molemmissa on nuput.

Näiden kuvaamisen lisäksi olen uskaltautunut istuttamaan tomaattini ulos (kuvassa on hommat vielä vähän vaiheessa). Toivottavasti ne tomaatit pärjäävät. Varatomaatteja on vähän, jos nyt sääennusteet eivät pidäkään paikkaansa. Pikkasen koen, että mennään suurella riskillä, mutta enää en voinut odottaa. Jos halla ei iske, alkavat tomaatit säilyä paremmin hengissä kunnon mullassa, kuin pikkuisissa purkeissa minun hoidossani.

Olen aika huono ostamaan ja hankkimaan kesäkukkia. Nyt olen saanut jonkinlaisen kumman kesäkukkainnon. Padassa kasvimaan reunalla kasvaa jo mullan alla ja siemenistä jotain. Oli jo pakko istuttaa yhteen reunaan tummempi neilikka (vaikka nyppiminen ei ole intohimoni), muita kasveja en ole vielä ehtinyt hommata, kun nämä suunnitelmat eivät oikein pysy nyt kurissa. Käytännössä tuonkin padan täyte tulee varmasti yllättämään minutkin. Sinne on upotettu miekkaliljoja ja pari kuolleen näköistä daaliaa. Näiden lisäksi jotain siemenkylvöjä. Visio minulla on värisävyistä, mutta katsotaan mitä lopulta käy. (Taustalla kukkii valkotäpläimikkä ja suuremmat lehdet kuuluvat sinikämmenelle, jonka kukinta on nyt ohi.)

Näiden kaikkien tulppaanien lisäksi olen tutkinut nupputilannetta. Sinivaleunikoista ainakin yhdessä on nuppu. Huh. Onneksi se kasvaa melko kaukana meidän pihan jalkapalloareenasta, joten kukinnan näkeminen on suhteellisen todennäköistä.

Vaikka tulppaaniaika loppuukin ennemmin tai myöhemmin, jatkuu muu kukinta.