Mustila, viikonlopun saldoa. Osa 1

Jos tekee reissun pääkaupunkiseudulta kutostietä pohjoiseen päin (esim. Joensuuhun tai Savonlinnaan), tiedän nyt taas pari kohdetta, johon suosittelen pysähtymään. Minä en kyllä tehnyt tuota reittiä.

Puupuisto - Arboretum Mustila on laaja puupuisto Elimäellä, Kymenlaaksossa, jonka vanhimmilla puilla on jo ikää. Mustilaan on pitänyt mennä jo useita kertoja, mutta nyt päätin sinne mennä, vaikka reitti ei ihan vierestä mennytkään. Mukavan helteistä oli, joten en kävellyt pisintä reittiä tällä kertaa, vaan lyhimmän, jonka varrella on eniten rodoja. Ostin varmuuden vuoksi kesälipun. Tuonne voisi mennä useammankin kerran kaudessa. Rodot eivät kyllä enää kovin kauan kuki.

Täydessä auringonpaisteessa kuvat eivät ole ihan niin kivoja kuin pilvisellä säällä, mutta näillä mennään nyt.

Atsalearinne oli hienossa kukassa. Joku oli jo kukkinutkin, mutta paljon oli väriä.

Tämä vuosi taitaa olla oikea rodojen kukintavuosi.

Alppiruusuista osa oli jo kukkinut ja osa kukassa. Suomi100 - alppiruusussa oli kukkia enää korkeimmissa kohdissa. Eli siellä kahden -  kolmen metrin korkeudessa.

Ja otin paljon kuvia ihan ilman nimiä.

Mustilassa on korkeuseroja ja myös kasvit tekevät kerroksellisuutta.

Myös pidin kovasti poluista, oli aivan ihanaa kävellä pehmeiden (siis kengän alla) neulasten päällä.

Näkymiä avautui monenlaisia.

Välillä silmiin sattui saniaisia tai muita yksityiskohtia. Yksityiskohtia taisi oikeasti olla sen verran paljon, että ei millään voi kuvata kaikkea.

Suurista Douglaskuusista ei minun taidoillani kuvia oteta. Korkein kasvaa jo 40 metrin korkeudessa. Sellainen pikkumetsikkö ei ihan pienelle alueella mahdu. Helpompi oli saada kuvaan mahtumaan kartiovalkokuusia. Katteina oli paljon käytetty käpyjä tuolla alueella.

Metsäkirkko on suojassa, mutta ihan polun vieressä.

Taimimyymälässä oli pionit -30%, joten yksi pioni lähti sitten matkaan mukaan ja saikin muutaman sadan kilometrin reissun. Kaikkea sitä tuleekin mukanaan raahailtua. Paria suurempaa puutakin himoitisin, mutta ne eivät olisi kyllä millään mahtuneet tuolle reissulle mukaan. Tiedoksi kuitenkin kaikille puita haluaville, kahvion luona myydään myös kaikenlaisia suuria havupuita (hemlokkeja, pihtoja jne) ihan sellaisessa pienessä mittakaavassa, joten niitä voi oikeasti kuskata vaikka useita takakontissa tai kauppakassissa. Ne kaikki eivät vain mahtuisi kasvamaan meidän pihalle, joten en nyt ostanut matkaan mukaan.

Seuraava osa reissua tulossa Hotelli Punkaharjusta.