Meillä kukkii vielä pari viimeistä tulppaania. Ei enää kovin kauniisti, mutta kukkii kuitenkin. Tämän pihan tulppaanien kukintaennätys. Omenapuupenkissä, jossa seuraavat tulevat perennat ovat vasta nupulla, kun revin jo lemmikit sieltä pois.
Samaan aikaan tarhapioni on ollut kukassa nyt viikon, myös sateiden aikana. Viileä sää on pitänyt tätä voimissaan.
Kubistinen penkki on tarkoituksella vähän mustavalkoinen tulppaanien aikaan. Nyt se alkaa olla jotain muuta, vaikka dramaattisesta tunnelmasta on vähän vielä jotain jäljellä, kun viimeiset tummat tulppaanit alkavat hyytyä ja morsiusleinikki kukkii. Kurjenpolvi aloittaa sinisenä.
Pian alkaa tulla lisää värejä, kun ohotanmarunan edessä oleva matala kurjenpolvi Max Frey aloittaa. Esikot ovat lopettaneet. Seassa on vihdoin punapäivänkakkaran nuppuja. Ja pari kärhöäkin kipuaa siellä. Syysleimuja on taustalla ja yksi pioni. Tuolla on kukkinut myös pieniä sipulikukkia, tulppaaneja ja jouluruusuja. Melkein liikaa. Silti tämä penkki tuntuu jotenkin olevan minulla hallinnassa, toisin kuin vierellä oleva penkki, jossa jokin asia tökkii.
Yhdessä varjoisimmassa nurkassa tätä samaa penkkiä on joskus vain isketty rönsytiarella, jonka taidan siirtää muualle rönsyilemään. Keijunkukan viereen on taas ilmestynyt leviävää syysleimua. Eli kasvienvaihtoviikot tulossa. Ilmakin suosii nyt kasvien vaihtamista, kun hellettä ei ole ja sadetta lähes joka päivä.
Sama nurkka toiselta puolelta. Luhtaesikkoa ja kasvussa olevaa Kaupunkilaistytöltä saatua maksaruohoa. Helmililjojen siemenkotia ja kurjenmiekka, jonka nimeä en taaskaan muista. Joskus näitä penkkiä vain täyttää kaikella.
Juhannuksena kitkin (luvalla) ystäväni kukkapenkkiä vuohenputkesta (vaihtelua syömiseen). Se oli erittäin yksinkertaista. Kertaakaan en erehtynyt miettimään, että mitä istuttaisi ja mihinkin, tai pitääkö joku kasvi siirtää. Tai onko kasvi nyt oikean sävyinen johonkin kohtaan. Vuohenputkea vaan irti ja seuraavaan kiinni.
Tänään nimittäin näin omassa puutarhassani hurjasti perennasotkua. Se häiritsee kuvien ottamista. Silmääkin joskus. Joidenkin kasvien taas olisi hyvä vähän vielä runsastua ennen niiden siirtämistä ja alueiden selkiyttämistä. Toisaalta taas tyhjä tila kukkapenkissä saa rikkakasveille liikaa otollista alaa ja siten lisää työtä. Toisaalta taas perennasekamelska ei aina olekaan seuraavana vuonna samanlainen, kun osa kasveista häviää ja osa taas kukkiikin ihan eri aikoihin. Joka tapauksessa siirtoja on tulossa tulevina päivinä.
Esimerkki perennasotkusta toisesta penkistä. Eikä tämä ole pahin.
Ei tuo nyt hirveän pahalta ja luotaantyöntävältä näytä :-D Itse asiassa aika houkuttelevalta! Luulen (=toivon), että olen alkanut päästä siirtomaniasta. Juuri tuon takia mitä sanot, eri vuonna on kumminkin eri näköistä. Moni kasvi on myös kuollut siirtoon tai jakamiseen. Nyt yritän antaa olla, eli ehkä on jotain tullut opittua.
VastaaPoistaJoskus kasvien poistaminen ei näy missään. Kitkin Rohanista sinne itsekseen tullutta päivänkakkaraa, niin ihana se onkin, mutta kukkapenkki oli jotenkin niin täynnä sitä, että en enää löytänyt esimerkiksi iiriksiä sieltä seasta. Päivänkakkaroiden poiston jälkeen penkki näyttää kauniimmalta eikä missään näy silti tyhjiä reikiä, vaikka osa kakkaroista oli puskan kokoisia kasvustoja. Outoa! Ja hienoa. Joskus käy niinkin.
Ehkä voisit kokeilla yhden kasvin siirtoa kerrallaan ja tutkailla, onko nyt parempi. Sellainen kevyt-lähestymistapa, joka ei olisi hullu urakka.
En onneksi ole kaikkea siirtämässä. Olen itsekin tullut vähän varovaiseksi mm. jakamisen kanssa. Olen joskus tehnyt sillä enemmän hallaa. Varsinkaan rutikuivilla kelillä en enää mielelläni jaa todella tärkeitä kasveja. Ne kasvit, joita on yllin kyllin, saavat välillä aika ronskia kohtelua. Ja se on totta, että joskus kasvien poistaminen ei näy missään. Alkukeväällä se näkyy, mutta tähän aikaa vuodesta on aina jokin rehevä puska peittämässä aukkokohtia.
PoistaTänään heittelin kostean yön jälkeen toiveikkaasti perennansiemeniä sinne tänne kukkapenkkeihin, kun tiesin, että tänään sataa lisää. Viime vuonna ei ihan mennyt putkeen perennakasvatus siemenistä.
Aamut puutarhassa ovat parhaita!
VastaaPoistaTänään piti käväistä ennen aamupalaa vain pikaisella kierroksella. Ei se ihan pikainen ollutkaan.
PoistaSamaa mieltä, aamukierrokset puutarhassa ovat parhaita. Mutta siinä en ole kyllä samaa mieltä kanssasi, että sinulla olisi siellä perennasotkua. Minusta ei ollenkaan näytä siltä, päinvastoin näyttää runsaalta ja kauniilta. - Mukavaa sunnuntai-iltaa!
VastaaPoistaRunsas ja kaunis kuulostaakin ihan erilaiselta kuin perennasotku. Aamulla täytyy joskus muistaa ottaa puutarhakierrokselle aamupala mukaan, muuten voi tulla liian kova nälkä, kun huomaa kierroksen vain pitenevän.
PoistaItse olen oppinut, että annan kasvin kasvaa siinä, missä se viihtyy ja kukoistaa. En ala turhaan siirtämään. Senpä takia puutarhassani kukkivat aika lailla kaikki värit sekaisin, vaikka olen yrittänytkin jotain värisuunnitelmia tehdä. ;)
VastaaPoistaUpea tarhapioni. Minulla on se vasta nupulla.
Minulla on nyt siirtovuorossa sellaiset kasvit, jotka hieman enemmänkin tarvitsevat tilaa ympärilleen, kun tuppaavat leviämään. Sen jälkeen aina mietin muita kasveja. Siementaimia tosin otan ajoittain myös talteen. Kaikki eivät siitä pidä, mutta paljon saan sitten annettua kasveja eteenpäinkin.
PoistaTarhapioni on nyt kestänyt kauan kukassa, kun ei ole ollut kovin kuumaa.
Uamu immeinen oon miekii. Ei siulla sotkuselta näytä. Kaunista ja runsasta siellä on. Miekin siirtelen kukkia ja mies sitä ihmettellöö, van ne aina ehtii paikkoosa.
VastaaPoistaMinulla on monta kasvia, joihin en uskalla nyt koskea ollenkaan, ettei ne kuukahda. Vaihdan vähän vähemmän arkojen kasvien paikkaa helpommin. Tai sitten jaan joitakin kasveja.
PoistaMinä olen iltatorkku, mutta en superaamupirteäkään. Aamuisin on joskus vain kiva jo aloittaa tekeminen.
Samaa perennasotkua on minullakin. En osaa vieläkään päättää tykkäänkö tiheästä istuttamisesta vain niin että multatilaa on reilusti välissä. Ja se miten kasvit kasvavat, sitä on ihan mahdoton arvioida vaikka koko olisi myydessä ilmoitettu. Toinen kasvaa täyteen mittaan vuodessa, toinen viidessä. Ja silti voi olla ihan muuta kuin mitä ilmoitettu on.
VastaaPoistaJoten siirtämistä riittää täälläkin :)
On todella hankala arvioida sekä kasvin kasvu sekä sen tekemä leviäminen. Ja kun kerralla ei voi ostaa ikinä suurta satsia samaa kasvia.
PoistaSiirtämisiä riittää, vaikka suurin osa pysyykin paikoillaan.
Täältä saat lisääkin sitä maksaruohoa... Samanlaista perennasotkua on täälläkin, siirtoja on tehty ja vielä pitäisi tehdä.
VastaaPoistaTekeminen ei lopu kesken. Nyt odotan, että maksaruoho siitä vielä tuuheutuu.
PoistaKaunis tarhapioni. Täällä on vähän samanlaista taukoa meneillään - tulppaanit lopettivat ja pioneja saa vielä odottaa. Mikään muu ei sitten juurikaan kuki.
VastaaPoistaVäliajan kukkijoita kiinanpionien ja tulppaanien välissä on olemassa, mutta selvästi vähän vähemmän.
PoistaVoi kun kasvit tottelisivatkin puutarhuria ja osaisivat käyttäytyä kuten me haluamme:) Toisinaan jämptille ihmiselle kirjava, yllätyspenkki on kauhistus, kun taas toinen suorastaan rakastaa rönsyileviä sekamelskoja. Olepa siinä sitten kasvina!
VastaaPoistaJa minä en ole edes kovin jämpti, en kykene pitämään järjestystä yllä. Kasvit kasvaa juuri niin kuin haluavat. Se pitäisi minullekin riittää.
Poista