maanantai 20. heinäkuuta 2020

Jotain uutta

Olin kotoa pois melkein kolme päivää ja kaksi yötä. Sinä aikana oli avautunut joitain kasveja. Ei ihme, kun lämpötilat olivat olleet päivällä hellelukemisessa. Minulla on etupihalla penkki, joka on pakko pian uudistaa. Toivottavasti tänä syksynä. Siihen olen myös aina joskus vain tyrkännyt kasveja ja unohtanut sitten ne. Nyt en tiedä, onko tämä punainen kärsämö ostettu vai tullut jonkin toisen kasvin kylkiäisenä. Se on joutunut vähän kiemurtelemaan tullaakseen valoon noiden helminukkujäkkäröiden lomitse. Tämän muuten olen meinannut kitkeä jo varmasti yli 10 kertaa. Onneksi nyt maltoin (tai oikeasti olin laiska ja sitten unohdin).


Nyt sitten joudun miettimään ruusumätsäys asioita. Ostin ensimmäisen Austin ruusuni, joka on Princess Alexandra of Kent. Siinä oli pari nuppua, kun sen ostin, mutta ei yhtään kukkaa auki. Ja kooklettaminen ei täsmälleen kertonut kukan väriä. Tässä kukassa on nyt myös sellaisia värisävyjä, jotka eivät olisi olleet ehkä ihan ykkösiä, jos olisin kukinnan nähnyt kaikista, mutta en silti tästä luovu. Minun on luovuttava ajatuksestani, että persikkaa ei tähän puutarhaan tule, sillä nyt kukassa on myös aavistuksia persikasta. Ja tämä kukka kyllä kertoo, että tämän paikka on muutaman muun persikkaan taipuvaisen kasvin luona. Luulen, että tämän väri saattaa kyllä muuttua vielä vaaleanpunaisemmaksi.


Ja tämä suhteellisen vasta maahan kaivettu ruusu Duchesse de Montebello saa sittenkin uuden paikan. Mutta niinhän vain herttuattaret väistyvät prinsessojen tieltä.


Herttuatar tulee kuitenkin saamaan jonkin ihan hyvän paikan. Minulla on taas pari uutta kasvia odottamassa istutusvuoroa. Välillä ihan ihmetetyttää, että mistä näitä kasveja putkahtelee, kun jääkaappi ei täyty yhtä vaivattomasti.

Kun lähdin reissuun oli minun puussani kärhöistä kukassa vain tumman lila kärhö, joka muistaakseni on Warszawska Nike. Yksi nupuista näytti vaaleammalta ja se olikin nuppu yhä hengissä olevasta Hagley Hybridistä. Nämä molemmat kärhöt ovat aivan liian laihassa ja huonossa maassa, mutta ovat hengissä. Näitä ei myöskään ole istutettu oikeaoppisesti vaan siten, miten kesällä on jaksanut kaivaa.  Tämän istutusvajavuuden takia nämä eivät mitenkään nopeasti tuuheudu. Jos tuuhteutuvat ikinä. Eroa on sellaisiin kärhöihin, jotka ovat saaneet hyvän paikan itselleen.


Tähtikatkero Swertia Perennis kukkii nyt. Väri on jännä, ei oikein erotu kauas, mutta läheltä siinä on ihan kuin hopeaa mukana.


Omenapuupenkissä (kuvasta avautuu penkin nimi) avautui ensimmäinen kärhö Aljonushkan kukka, eka on aina tuollainen pörhelö jostain syystä. Sen seurana kasvaa korkealla kurjenpolvi Orion. Orion on hyvin pitkä (tai leveä ilman tukea) kurjenpolvi ja tarhakellokärhö Aljonushka jää noin kaksimetriseksi. Se myös tarvitsee tuen, sillä se ei osaa napata tuesta kiinni. Huvitus tekee nyt mukavasti omenaa.


Tähtililjani ainoa kukkavarsi ei ole kauniisti suorassa, vaan kenollaan. Joten sen taustalla näkyvät lehdet eivät kuulu tälle kasville.


Parin päivän poissaolon jälkeen puutarha pitää aina tutkia. Silti jotain ehkä taas jäänyt huomaamatta. Vielä on avautumatta paljon erilaisia kukkia.





18 kommenttia:

  1. Minunkin tähtililjani on kenollaan, yritin kuvata sitä tänään mutta vaikeaa oli. Prinsessassa on ihan älyttöman kaunis väri, vaikka eiköhän se tuosta muutu vaaleanpunaiseksi kunhan on kunnolla auki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähtilijat näköjään retkottavat monilla, kun netistä löytyi ihan suorassa kasvavia tähtililjojen kuvia.
      Luulun, että Prinsessan kukan väri tulee muuntumaan jonkin verran kukinnan edetessä.

      Poista
  2. On välillä ihan uskomatonta kuinka paljon puutarhassa saattaa tapahtua muutaman päivän poissaolon jälkeen.
    Kauniit ruusut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Joskus parissa päivässä puutarhassa tapahtuu enemmän kuin joskus viikossa.

      Nyt alkaa ruusuja olla vaaleanpunaisissa tai vaalranpunertavissa sävyissä. Seuraava ruusu voisi olla jonkikn toisen värinen.

      Poista
  3. Onpa ihanan värinen kärsämö, onneksi et kitkenyt! Täälläkin muuten tähtililja on aina kenollaan. Ilmeisesti lajiominaisuus.
    Ihanan värinen prinsessa, luulen, että tuon värinen kukka saa paljonkin mätsäyksiä ympäröivistä kasveista, kun on noin paljon sävyjä kukassa. Persikka on minusta ihana, mutta värit on niin makuasioita. Montebello on unenomaisen kaunis! Omaan viime vuonna istutettuun odottelen vielä ekoja kukkia, pupu söi sen talvella niin tapiksi, että ehkä sillä menee paukut uusien varsien kasvattamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen nyt vakaasti päättänyt suojata jäniksiltä ruusut paremmin. Jänikset syövät niin paljon vasta istutettuja ruusuja, söisivät enemmän valamonruusua.
      Kärsämö oli yllätys. Ja Prinsessan kukka aika monisävyinen.

      Poista
  4. Onpa ihana tuo tähtikatkero, aivan uusi tuttavuus minulle. Minun täytyy myös alkaa ihan pian uudistamaan eräs hunningolla ollut penkki. Siinä on liian turvepitoista maata ja kasvit kärsii. Josko siihen yrittäisi havuja tai rhodoa?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihan havu- ja rodopenkiltä. Kukkapenkkien uudistaminen on minusta usein tylsää ja työlästä. Pakko vaan tehdä, jos aikoo saada selkeyttä tai parempaa kukintaa.

      Poista
  5. Olet oikeassa: kun puutarhasta on pari päivää pois, pitää se takaisin tullessa tutkia. Aina on tapahtunut jotain uutta. Jos on aina paikalla, näitä muutoksia ei niin huomaakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekin on totta, että jos tekee pihakierroksia tunnin välein, tulee kaikki muutoksetkin itselle tutuksi heti. Poissaolo tekee joskus ihan hyvää.

      Poista
  6. Tähtililja on kaunis. Minä olen ilmeisesti kitkenyt punaisen kärsämön pois, sillä tänä vuonna sitä ei ole näkynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se näyttää niin samalta kuin tavalliset kärsämöt, että se on tosi helppo kitkeä. Tähtililja on kaunis, jää helposti suurempien kasvien varjoon.

      Poista
  7. Monenlaista kaunista oli vastaanottamassa sinua. Ei aina jaksa valmistella istutusaluetta niin hyvin kuin pitäisi ja minulla on myös kasveja, joiden istutusta en muista. Orion tarvitsee todellakin tuen ensi kasvukaudella. Kukka on tosi kaunis, mutta retkotus vähän haittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Orionit kasvaa minulla kahdessä kärhötuessa, saavat samalla varjostaa kärhöjen juuristoa. Kärhötuen sisältä kasvaa sitten ylväänä ja ryhdikkään oloisena.
      Kaikkea ei enää vaan muista, varsinkaan aleostoja, jotka tekee, kun halvalla saa.

      Poista
  8. Parin päivän poissaolon jälkeen tuntuu aina, että puutarhassa on tapahtunut vähintään viikon edestä juttuja. 'Warszawska Nike' ja 'Hagley Hybrid' sopivat ihanasti yhteen. Kauniita ovat myös nuo ruusut. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
  9. Upea väri tuossa kärsämössä ja tähtililja on oikea kaunotar.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähtililja tosiaan ei pidä kukintoaan pystyssä, joten siäe uhkaa vähän hukkua. Pientä siirtoa täytynee tehdä.

      Poista