Arki

Arki on sellainen jännä juttu, joka voi alkaa, vaikka olisi heinäkuu. Minulla se tarkoittaa sitä, että kesäloma töistä on ohi ja herätyskellon tuomaan rytmiin joutuu taas opettelemaan. Töihin paluu loman jälkeen onnistuu aina välillä tosi sujuvasti ja välillä vähemmän sujuvasti. Tänä vuonna lähdin ekana työpäivänä töihin ilman työavaimia. Ei tullut mieleen, että lukkoon tarvitaan myös oikea avain. Eli loma taisi olla ihan mukavasti rentouttava. Tämän viikon illat toki menee hieman toipuessa rytmin muutoksesta eli sohvapainoitteisesti. Sen verran kävin ulkona, että otin kylmässä säässä kuvia kohdista, jotka nyt miellyttivät silmää. Austin-ruusuni majailee yhä kottikärryissä. Helppo siirrellä tarpeen mukaan eri paikkoihin. Nyt sen kukka alkaa olla auki ja se ihana kerroksellisuus on nyt nähtävissä ihan eri tavalla. Vaikka kukassa näen ripauksen vielä persikkaa, on kukka nyt enemmän vaaleanpunainen. Tuoksu on myös ihana. Taisin rakastua. Jonkun paikan tälle vain voisin kaivaa, koska kottikärry ei voi olla kovin pitkäaikainen paikka ruusulle. Saanko esitellä, Princess Alexandra of Kent. Tämä jaksaa myös kannatella kukkansa. Tämän tiedon kävin myös lukemassa Instasta.

Tänään bongailin ötököitä. Onneksi tähtikatkero onkin myös kimalaisten mieleen.

Hitaasti avautuva törmäkukka sai myös pienen vihreän vieraan. Tässä siis avautuva Scabiosa caucasica 'Perfecta'.

Uusien penkkien yleisnäkymä tulee minulla aina olemaan vähän vajaa ensimmäiset pari vuotta. En ikinä saa uusia penkkejä heti kukitettua kunnolla. Toisaalta näihinkin tehdään ensi vuosina aika monta siirtoa penkkiin ja pois. Tässä pienessä penkin tyngässä on tehty jo korvaavia istutuksia menetettyjen tilalle ja myös siirrelty tuotakin vaaleanpunaista ruusua pariin kertaan. Viimeinen pioni kukkii vielä juuri ja juuri. Koska vapaata multatilaa on ollut tuolla vapaana, on siellä kohta kukkiva kukkimaan aloittava punaluppio Tanna tehnyt 4 pientä poikasta. Niiden lehdet näyttivät pitkään todella paljon apilalta, nyt niiden muodossa alkaa olla luppion soikeaisuutta (onko se edes sana?).  Nyt unohtui luppio kuvata, piti vain kertoa, että tyhjästä tilasta on myös hyötyä. Ruusun taustalla oleva korkea kasvi on vaaleanlila syysleimu, joka on vanhaa kantaa ja leviämisessään ainoa tällä pihalla, jota saa vähän vahtia.

Keinun lähellä kukkapenkki, jonka nimi on yläkerta, alkaa kuitenkin täyttyä. Osa täyttymisestä on ollut ihan valmiiden taimien istuttamista. Osa taas sormustinkukkien sekä unikoiden yllättävistä itämisistä. Osa unikoista kuitenkin on jäänyt melko mataliksi, ei ehkä ole tarpeeksi vahvaa maata tuolla. Huovilan puistosta ostettu sinisävyinen ritarinkannus on avannut kukkansa. Vaaleanpunaisen sävyinen on toisaalla hyvin kiemuraisine kukkavarsineen.

Vähän toisaalla samaa penkkiä alkaa nyt näyttää siltä, miltä ei näyttänyt vielä aiemmin. Tummalehtisen peruukkipensaan kontrastikasvitkin alkavat olla parhaimmillaan. Eli siellä on salaatin värinen (eli lime) keijunkukka ja taustalla syyshortensia Wim's Red, joka aloittaa kukinnan pikkuhiljaa valkeilla kukilla.  Nämä pensaat joutuvat olemaan penkissä hieman syrjässä. Paikkavalinta olisi keskeisempi, ellei tarvitsisi ottaa huomioon lumisten talvien lumikolasta aiheutuvia mahdollisia vahinkoja.

Täydet penkit ovat taas vähän vanhempia ja niitä pystyy ja joutuu jo välillä vähän karsimaan, jos on toiveissa siementaimia. Tai on tarkoituksena riipiä toisten kasvien siementaimia vähemmälle. Tässä penkissä on monelle kasville hyvät olosuhteet. Ihan alimmaisena kosteutta pidättävä savi ja multaa päällä 30-50 senttiä. Tässä penkissä ei oikein ikinä mikään jo juurtunut kasvi lurpota, vaikka olisi kuumaa ja kuivaa. Tämä penkki menee varjoon myös suhteellisen aikaisin iltapäivällä, joten haihdunta on myös en takia vähäisempää. Aamupäivän ja keskipäivän aikana tuolla onkin sitten lämmintä aurinkoisella säällä. Tuolla penkissä pyöriessä olen saanut kyllä todella kovan hien päälle joskus aamun aikana, kun muualla pihalla on vielä viileähköä. Tuolla alkaa kukkia angervoja, komeamaksaruohoja, pari pallerolaukkaa. Kärhökaaressa kukkii vasta korkeita kurjenpolvia (jotka eivät kunnolla näy kuvassa) kuten Orion ja Patricia. Kärhöt ovat vasta nupulla ja tuon penkin valkoisissa syysleimuissa ei näy vielä vähään aikaan nuppuja. Sen sijaan suklaakirsikan kirsikat ehtivät mennä lintujen suihin.

Tässä vielä kuva lähempää mm. pallerolaukasta. Tuo valkoinen pallotuijan päällä on pudonneita pionin terälehtiä. Näihin värisävyihin sopisi lisääkin pallerolaukkoja, kunhan saisin istutettua ne siten, että pääsisivät kasvamaan tuolla kaiken lomassa suhteellisen ylöspäin. Komeamaksaruohot sekä punainen punatähkä ovat hyviä pörriäiskasveja tuolla, kunhan kunnolla avautuvat.

Minä valmistaudun huomiseen omaan arkeen, jonka jälkeen pääsen taas pian nauttimaan viikonloppuvapaasta.