Puutarhainto löytyi

Minulla on ollut tänä kasvukautena joko puutarhainto vähissä tai sitten aikaa liian vähän. Välillä on iskenyt molemmat. Toissasunnuntaina olleet Avoimet puutarhat jo herättelivät puutarhintoa kovasti, Innolle ei vain ollut heti tilaa, kun vietimme lomapäiviä perheen kanssa tai hoidimme muita asioita.  Eilen sunnuntaina puutarhainto sai kuitenkin todella paljon tuulta alleen. Teimme Päivänpesän Katjan kanssa retken Porkkalan kartanoon, jonne olisimme menneet ilman vesisateita jo edellisenä päivänä.

Osallistuimme 5 euron hinnalla opastetulle ruusukierrokselle. Toki myös täällä sade oli aika paljon tehnyt sadetuhoja ja piiskannut kasveja, mutta sama se taitaa olla nyt vähän joka paikassa. Porkkalan kartano on tunnettu vanhoista jättiagaveista, jotka ovat myös aika muhkeissa ruukuissa pihalla. Näistä agaveista itse olen ensimmäisen kerran lukenut alle 10 vuoden sisään jostain puutarhalehdestä ja ne ovat taineet olla noin vuoden sisään myös jossain toisessakin lehdessä. Ne eivät pidä runsaista sateista, eivätkä kestä pakkasta.

Porkkalan kartanossa on keväisin ollut historiakierroksia, nyt osallistuimme ruusukierrokselle. 20-26.7 on kartanoviikot, joista lauantaina 25.7 on Kartanon pihapiiri-tapahtuma, jolloin paikalla on mm. Paula Ritanen-Närhi myös sekä muistaakseni mm. taimimyyntiä. Elokuussa on perennakierroksia ja metsäpuutarhakierroksia, jolloin opas keskittyy näihin aiheisiin. Lähellä on myös Porkkalan kartanon puutarhamyymälä, jossa tänään ymmärsin, että minulla ei edes tontti tuplana riittäisi kaikkiin niihin kasveihin, joita siellä on myynnissä.

Tässä kuvassa kiipeilee Porkkalan oma ruusu villiviiniköynnöksen seassa Porkkalan kartanon seinää pitkin. Kuvassa on aika kovat kontrastit auringonvalon takia, mutta tuolla alhaalla on aavistus ikkunapokasta. Tätä ruusua ei myydä puutarhamyymälässä, ainoastaan kartanosta. Nyt ne ihmiset ovat saaneet oman Porkkalan ruusunsa, jotka ovat tehneet varauksne 2 vuotta sitten.

Ei ole itsestään selvää, että Porkkalan kartanon puutarha on yleisölle auki. Jos ymmärsin oikein, tämä on viiden vuosi mm. opastettuja kierroksia. Kuuden avoinna oleva vuosi on tulossa ensi vuonna, mutta tästä eteenpäin ei vielä ole tietoa. Joten, jos olette Lammilla (Kantahämettä, Hämeenlinnaa) päin, kannattaa tuolla käydä. Sisäänpääsymaksu kierrokselle maksoi vain 5 euroa.

Kartanon puiston alueella on erilaisia kasviryhmiä tai alueita mm. kantopuutarhaa, joka oli varjossa ja siimeksessä, jossa kukki mm. marhanliljoja.

Ja konnanlilja.

 Oli muualla pihamaata mm. valkokukkaisten ja valkovihreiden kasvien alue (huom. Riina Vaahteramäeltä).

Sekä ruusualue tai punaisten kukkien alue ym. Kasvihuone oli myös vanha, vaikka sen ikää en enää muistakaan.

Kasvihuone oli täältä katsottuna matalammalla ja siellä oli ollut lämmitysjärjestelmäkin.

Tämän jälkeen taimimyymälä kierroksella repesi sekä riemu, että kukkaro että lopulta myös vesihanat taivaalta. Minulla on nyt ensimmäinen (ei omajuurinen) Austin-ruusu (Princess Alexandra of Kent) sekä nimetön Marhanlilja (tosin kallis ja pikkuinen). Ja aika monta muutakin kasvia.

Otimme kuurosadepäivä riskin ja kävimme vielä Kärkölän Huovilan puistossa. Nyt oli lampien vesi täynnä jotain vesikasvia, joka samensi veden pinnan kovasti. Ja pilvinen ilma teki oman lisänsä lammen veteen.

Silti punertavia lumpeita oli kukassa.

Perenna-alueella pörräsi kimalaisia sekä lenteli perhosia. Tällä kertaa täältä ostin pari ritarinkannusta, joiden väri on aina arvoitus. Nurmikoille oli jätetty myös joitain lämpäreitä niittykukkia kuten päivänkakkaraa kasvamaan.

Kun tulin kotiin, oli pakko saada muutamia kasveja heti maahan. Hyttysten hyökkäys teki kyllä liiasta pyllistelystä lopun suhteellisen nopeasti ja oli pakko päättää jättää seuraavillekin päiville jotain. Tiedän, että pystyn tulevina päivinä vähän taas enemmän keskittymään omaan puutarhaan, ja se tuntuu nyt mukavalta.