keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Kompostoinnista

Päivänpesän blogissa oli puhetta kompostoinnista. Joten minäkin kirjoitan meidän perheen kompostoinnista. Eilen oli vielä aurinkoista, kompostorin kuvausmatkalla oli pakko taas kuvata tätä samaa kärhöä..


Meillä on tiskipöydällä rasia, johon laitetaan ruokajätteet. 4 henkisestä perheestä tulee ruoantähteitäkin, vaikka hävikki kyllä on varmasti vähän vähentynyt, kun lapsetkin osaavat paremmin arvioida nälkänsä määrää. Rasiaa pitää tyhjentää pari kertaa päivässä, jos teen ruoaksi esimerkiksi ison kattilallisen perunamuusia. Kuorista tulee tuo astia täyteen nopeasti. Taas ajoittain kestää pari päivää ennen kuin kompostiastia sisällä täyttyy. Valitsimme pienen astian koon, että ei jää sisälle mitään tuoksahtelemaan. Tutuille vieraille pitää muistaa kertoa, ettei rasia sisällä sitä, mitä kannessa lukee. Rasia vaihtuu vain noin kerran vuodessa tai kerran joka toinen vuosi. Kansi usein pettää ensimmäisenä. Varmaan arvaatte vuodenajan,  jolloin tämä rasia on otettu käyttöön. Käytössä ollut alle vuoden, muutama vieras luullut sen sisältävän pipareita.


Käytän paljon pussiteetä, joka kompostuisi. Niitä en laita usein kompostiin, koska on tullut palautetta, että niiden narut takertuvat ikävästi talikkoon. Tai joskus olen reipas ja katkon narut.

Kompostoreita meillä on kaksi ruokajätteille. Toinen kaupasta ostettu, toinen kuormalavoista ja muusta jätetavarasta (toki myös jyrsijäverkosta) miehen tekemä, joka nyt noin viiden vuoden jälkeen alkaa vähän rapistua. Tämä kuvassa oleva on ihan kaupan perusversio. On toiminut meillä ihan hyvin, vaikka markkinoilla on hienompia (ja kalliimpia) malleja.


Meillä mies on ottanut missiokseen pitää kompostorit toimivana. Talikolla pöyhii kompostorin kerran viikossa, usein samana viikonpäivänä. Kestää pari minuuttia. Lisäilee kuiviketta usein silloin. Kuiviketta menee 1,5-2 säkkiä vuodessa (siis 50 litran). Kuivikkeesta maksan noin 20 euroa vuodessa. Talikko pitää joskus huuhdella pöyhimisen jälkeen.


Ajoittain syksyllä tai keväällä tai myrskyn jälkeen heittelen kompostoriin myös lähistöllä olevat maahan tippuneet koivunoksat tms. Myös koivunlehtiä ihan tippuu kompostoriin, kun sitä pöyhitään. Niitä myös sinne joskus kauhasen maasta mukaan.

Pari talvea on nyt ollut peräkkäin, kun kompostorimme eivät ole edes jäätyneet talvella. Tällöin keskellä talvea voi komposti toimia kuitenkin aika hitaasti. Vaikka kompostori jäätyisi, ei usein se ehdi meillä täyttyäkään talvella. Jos maaliskuussa näyttää, että kompostori on tosi täysi, se usein huhtikuussa herättyään vajoaa taas paljon alemmaksi.

Kompostorin herättely on meillä sujunut siten, että jos hyvin lumisena talvena on laitettu lunta kompostorin eristeeksi, ne otetaan ajoissa pois. Kuivikkeen lisääminen ja säännöllinen pöyhiminen ja kompostorin käyttö auttavat. Ja jos haluaa käyttää herättäjää, ei tarvitse heti ostaa kaupasta ureapussia. Kun lapsi teki vielä pissat pottaan pienempänä, riitti usein yhden aamuvirtsan kippaaminen kompostoriin ja kompostori alkoi heräilemään viikon sisään. Kun lasta ei saanut enää potan ääreen, piti aikuisten uhrautua. Nyt pariin vuoteen kenenkään ei ole tarvinnut pissiä kompostoriin.

Meillä on kaksi kompostoria, joiden käyttöä vaihdetaan noin kerran vuodessa. Kun kompostori alkaa täyttyä (ja on käynyt hyvin), jätämme sen kompostorin rauhaan. Eli sinne ei enää lisäillä ruokajätteitä. Jos kompostorissa on hyvä lierokanta, siirrämme sitä toisen kompostorin pohjille (ellei siellä on ole valmiina) ja alamme täyttää toista kompostoria. Sen jälkeen kerran viikossa pitää pöyhiä molemmat kompostorit. Kun jälkikäymässä oleva kompostorissa alkaa olla kunnon maatumista, sitä ei enää muisteta pöyhiä kerran viikossa, riittää pari kertaa kuukaudessa. Ja jos kompostori halutaan käyttöön aikaisin siten, että multa ei ole vielä käyttövalmista, usein siirretään multa jälkikäymään pressujen sisälle. Kananmunankuoret kompostoituvat kauan, minua se ei haittaa. Niiden kompostoitumista en jaksa odotella.

Aurinkoisella säällä yritin kuvata lieroja, jotka tekevät kompostorissa hommia. Aurinko paistoi lapioon ja yritin pitää lapiota siten, että en saa tuota ainesta jaloilleni.

 
Kompostimulta menee kaikki omalla pihalla. Nyt meidän pitäisi ryhdistäytyä puutarhajätteiden suhteen. Eli haravoitujen lehtien ym. kanssa pitäisi ottaa yhtä jämpti meininki ja pari kompostorikehikkoa. Kaikki vapaassa muodostelmassa olevat lehtikasat tuppaavat olemaan tosi huonoja pöyhimisen kannalta, kaikki leviää mihin sattuu. Tosin kaikkia lehtiä en edes haravoi, osa saa jäädä ravitsemaan maata, varsinkin perennapenkkeihin. Tammen, hevoskastanjan, vaahteran ja hopeapajun lehdet eivät maadu yhtä nopeasti kuin koivun lehdet.
 
Meillä on tässä maalajina savi, jota on osittain parannettu, osittain ei. Kaikki maatuvat, eloperäinen jäte on hyvää uusille istutusalueille ja laitan kaikkea maatuvaa myös kohopenkkien täytteeksi sinne saven ja mullan väliin. Etupihalla on kuivaa savea, vähäravinteista ja paljon puiden juuria. Hyvin hankalaa työstää. Takapihalla taas osittain hyvin märkää ehtaa savea, osittain eloperäistä ainesta ja hiekkaa saanutta savea. Puun juuria on vähemmän, joten sitä voi sentään kaivaakin. 
 
Kompostorin hankinta tulee maksetuksi, kun saa laatumultaa omaan käyttöön. Luonto kiittää, kun ruokajätteitä ei mene kaatopaikalle. Tai jos jäteauto käy omalla pihalla hakemassa kompostoituvat ainekset, säästön näkee nopeasti.
 
Netin ihmeellinen maailma kertoo paljon tietoa, jos kompostori on liian kuiva, muurahaisia täynnä tai liian märkä tai haiseva. Näistä oppii myös tekemällä.

19 kommenttia:

  1. Hieno postaus! Meilläkin toimitaan lähes samoilla tavoin ja ihanaa tavaraa saa tyhjentää pari kertaa vuodessa, pallollisen kerrallaan. Miellä on siis kaksi noita palloja ja kun toista täytetään niin toinen muhii rauhassa. Sisällä olevaa sankoa voisi tosiaan vähän pienentää, niin tulisi tyhjennettyä useammin ja pisua pitää alkaa keräämään;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jännää, miten luulin tämän aiheen olevan ei-kiinnostava osiota. Meille sopii pieni astia sisälle ja sellaisessa paikassa, mikä on lapsille myös helppo käyttää.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen postaus. Paljon arvokasta ja käyttökelpoista tietoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kompostointi on nykyään alkukokeilujen jälkeen yksi rutiini kaiken ohessa.

      Poista
  3. Mukavaa että mieskin osallistuu! Kompostointi on hyvä asia, vaan ei kaikilla vielä mahdollista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä hommat jakautuu helposti siten, että miehelle on jäänyt kompostorin hoitaminen. Ei näytä harmittavan. Onneksi tarvittaessa minäkin osaan. Olisi mukavaa, jos useammilla olisi mahdollisuus kompostointiin. Niin hyvää multaa tulee.

      Poista
  4. Hyvä postaus! Meillä on vain lehtikompostorit. Ehdottomasti pitäis saada myös keittiöjätteelle omansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti innostutte keittiöjätteenkin kompostoinnista, tulee mielestäni vahvempaa multaa kuin lehtikompostorista.

      Poista
  5. Kompostimulta on todella arvokasta maanparannusainetta ja kompostointi yleensäkin ekoteko. Meilläkin on monta kompostia. Yksi lämpökompostori ympärivuotiseen käyttöön. Puutarhakompostoreita 2 kappaletta (Biolan ja Stiga) ja avokomposteja useampia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kompostoinnissa se multa on aivan ihanaa. Olen saanut tehtyä kaikenlaisia omia multaseoksiakin sen avulla.

      Poista
  6. Hauska kuulla että kirjoitus innosti kirjoittamana omasta kompostoinnista. Meillä on lavuaarissa pieni muoviämpäri, oiskohan parilitrainen. Mutta tosiaan ei se riitä kun kuorii kattilallisen perunoita tai porkkanoita. Sitä ajatellen pidän muovilaatikkoa kodinhoitohuoneen terassilla ja siihen saa isommankin määrän biojätettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoituksesi tosiaan innoitti. Kuorista tulee yllättävän isoja kasoja jätettä. Välillä kyllä meilläkin on laiskuuden takia sitten joku kattila tai muu astia täynnä kuoria, jos kompostiastia on täynnä. Pitää vain kiikuttaa sitten kompostoriin molemmissa käsissä jotain.

      Poista
  7. Kiva postaus kompostoinnista :) Meillä on samalla tavoin muovirasia tiskipöydällä, joka on se varsinainen keräysastia ja joskus kun tulee enemmän tavaraa, esimerkiksi kuorimajätettä tms, täytyy ottaa kompostisanko käyttöön.

    Minäkin olen joskus postannut kompostoinnista. Meillä on myös käytössä kaksi kompostoria, saman mallinen kuin tuo kuvassasi oleva, ja toinen muovinen pohjaton versio. Minä siirrän ensimmäisen kompostorin sisällön puolen vuoden tai vuoden välein jälkikompostoitumaan siihen pohjattomaan. Sen tietenkin tyhjennän ensin ja levittelen maanparannusaineena kasvualustoille. Meillä siis minä olen pääasiallinen kompostin hoitaja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä puoliso käyttää itsestään kyllä sanaa roskisvastaava. Kuulostaa hienommalta. :) Sellaiset pitkulaiset ja syvät kompostiastiat ovat minusta niin hankalia putsata, joten nuo pienet rasiat sopii meille paremmin. Sinullakin on joka vuosi kompostijumppaa.

      Poista
  8. Kiva juttu kompostoinnista! Olen ihan surkea siinä...multa on surkeaa myös vaikka sekoitan ja kuivitan. Plääh. Nyt pitäisi vielä saada iso kompsu tyhjennettyä ja siirrettyä pitkän matkan, en tajua miten se onnistuu kun pönttö painaa tonnin :) Ihana tuo piparipurnukka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla onkin melkoinen voimanponnistus toi kompostihomma. Meillä tuo multa kyllä muuttuu jälkikäydessä ja joskus sitten sekoittelen sitä muuhun, eli jo olemassa olevaan multaan tai hiekkaan tai joskus saatuun köyhempään multaan. Saattaa meidänkin multa olla joidenkin mielestä surkeaa, vielä en ole saanut sillä mullalla tapettua mitään.

      Meillä on hämäyspipareita.. :)

      Poista
  9. Hyödyllinen postaus. Meillä jää vähän ruuantähteitä, sillä Mikki syö ylimääräiset useimmiten. Kahvinporot käytän kotiloitten karkoitukseen. Kaikki puutarhajätteet kompostoimme heinähäkeissä ja isommat haketamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kierrätystä tulee puutarhassa kyllä paljonkin. Hakettaminenkin on järkevää.

      Poista