Kotipihalla

Olin muutaman päivän reissussa. Kotiin palaaminen on aina jännittävää. Siis sen suhteen, että onko joku kukassa tai onko menettänyt jonkin kukinnan. Koska en ollut varsinaista hellepäivää reissussa, ei mikään kukintakaan tainnut mennä ohi. Kiinanpionien nuput pullistelevat, joka vuosi jännittävää odottaa kukintaa.

Isotähtiputki on tosiaan runsas. Tätä ostin viime vuonna yhden jakopalan. Ja nyt tosiaan ymmärrän, miksi tämä voi itsenäisesti kasvaa suurellakin alueella. Täytyy jatkossa miettiä ehkä tämän paikkaa. Taustallaan sinertäviä kurjenpolvia.

Kanadanvuokko on myös melkoisen runsas lisääntyjä. Tämänkin paikkaa on hyvä harkita. Joidenkin mielestä kukkapenkki ei ole paras paikka. Kuvassa nimettömän (pitää tutkia muistiinpanojani) kurjenpolven seurassa. Taustallaan nyppykurjenpolvi (mahdollisesti Tcschelda, kuten Samettihortensia veikkasi).

 

Akileijojen leviäminen ei haittaa yhtään, eikä varsinkaan näiden erilaiset variaatiot. Nyt löytyi aika vaalea variaatio, jossa on kuitenkin hieman hyvin vaaleaa keltaista tai kermanväristä.

 

 

Tähtilaukat ovat pikkuhiljaa avautumassa. Hienoja avautuessaan, mutta olisin odottanut hieman syvempää tai intensiivisempää väriä. Ehkä se vielä muuttuu.

 

 

Oli ihana saada edes yksi tosi kuuma hellepäivä omalle lomalle, jolloin ei ollut aikatauluja. Rannalla oli muitakin. Kunhan muistaisi aina laittaa itsellenikin aurinkorasvaa ekoina hellepäivinä, vaikka ne olisivatkin vasta heinäkuussa.