maanantai 17. joulukuuta 2012

Poikkeamat jouluperinteistä

Itse en ole mikään suuri suomalaisen jouluruuan ystävä. Viime aikoina olen tästä oppinut tekemään itsellenkin niitä  herkkuja. Yksi viime vuoden hitti oli munakoiso-sieni-paistos, joka upposi muihinkin hyvin nopeasti.

En oikein tiedä, miten sienipaistokset tehdään oikeaoppisesti. Itse teen näin: Laitan kuivatut suppilot veteen turpoamaan. Pilkon munakoison ja sipulin ja laitan ne voihin/margariiniin/öljyyn paistumaan. Kun munakoisot ovat pehmenneet vähän, heitän turvonneet sienet mukaan. Kun sienistä irtoava vesi alkaa olla haihtunut, maustan suolalla ja mustapippurilla. Kun kaikki vesi on kadonnut, laitan smetanan sekaan. Sekoitan smetanan, en anna enää paistua/kiehua. Ja heti lämpimänä ruokapöytään. Mikrolämmin menettelee lisukkeena (jos seuraavaksi päiväksi yhtään jää). Tai sitten tuo sama seos piirakkapohjan päälle ja piirakka uuniin ja jos haluaa niin, juustoraastetta päälle. Minusta ei ole vaivalloinen tehdä esim. aattona pöytään, kun samalla siinä muitakin ruokia lämmittää ja vahtii uunin ääressä. Tätä teen tänäkin vuonna ja tätä on syöty syksylläkin muutamaan otteeseen. Määriä näille en osaa antaa, pitää vain mennä mutu-tuntumalla.

Toinen elämää helpottava vinkki, jonka siis sain muualta, on piparien teko. Nyt on jo muottien kanssa askarreltu ja tehty jopa piparirasioita. Nyt aletaan ottaa rennosti. Valmis piparitaikina sulamaan. Leikataan taikina neliöiksi tai suorakaiteiksi, pyöritetään pallot 



ja voila - 10 minuutin paistamisen jälkeen tulee uunista piparkakkuisia Hanna-tädin keksejä, jotka kyllä näin joulun alla maistuvat meidän lapsille erittäin hyvin.


Sama taikina, mutta ihan eri keksit. Sama tuoksu ja vähemmän vaivaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti