Valeet nupuilla

Ensimmäinen keltavaleunikko alkaa olla avautumassa. Aina ei ole varmaa, kestääkö avautumisessa vuorokausi vai kaksi.

Ja sinivaleunikkokin alkaa raottua. Ihanaa!!

Seuraavassa kuvassa sinivaleunikon nuppu kera Ukkolaukka Purple Sensationin kanssa. Taustalla kuunlilja, jossa on sinertävät lehdet ja sinertävä kukka (en tiedä lajiketta). Kummallista on se, että tämän talven jälkeen ukkolaukat säilyivät vain puolikosteassa, vähän kohopenkkimäisessä takapihan varjopenkissä, kun taas etupihan kuivemmassa penkistä ukkolaukat katosivat talven aikana.

Sinivaleunikko ei ole etupihan hyvin kuivassa varjopenkissä kasvattanut ollenkaan kukkavartta. Tämä penkki on nyt puolivarjossa takapihalla. Multaa on kohopenkissä ehkä noin 20 senttiä ja sen alla savimaa. Tässä on maa lievästi hapanta, siis todennäköisesti, sillä penkkiin ei ole vähään aikaan laitettu kalkkia, vaan osaan tähän penkkiin laitetusta uudesta mullasta on Rhodo- ja havumultaa.

Tämä on eräänlainen unelmien täyttymys. Tai toivon, että mikään taifuuni ei tule yön aikana ja katkaise tuota kukkavartta. Onneksi kahden vuorokauden ajan olleet tuulen puuskat loppuivat.

Siellä se on, viimeinen jotenkin kukassa oleva Queen of Night-tulppaani etualalla.

Tädiltä saatu lehtosinilatvakin kukkii. Se on paikassa, jossa se saa rauhassa tehdä pikkuisia siementaimia, jos tahtoo.

Aina joskus pitää tehdä kesän aikana perennakylvöjä. Tänä kesänä ehkä koitan erilaisia akileijoja. Osa niistä sopisi tämänkin lehtosinilatvan kaveriksi.