Kuinka paljon on liikaa?

Voi, kun tietäisi, että kuinka paljon oikeasti kannattaa kasveja / siemeniä /taimia haalia kesäksi. Vaikka kuinka paljon on lukenut kirjallisuutta, niin ei silti oikein osaa kuvitella miltä maa näyttää eri kuukausina ja miten ne pienet siemenet sitten vievätkin tilaa kasveina heinäkuussa. Luulen, että olen tilannut hyötykasveja ihan liikaa ja unohtanut, että minulla on myös tehty kukkapenkkiäkin, jossa ei vielä kasva mitään (paitsi laitaan kokeilin jo syksyllä laittaa valkosipulia. Mikä on tietty ihme paikka valkosipulille, siis se kukkapenkki, mutta kaikki muu oli silloin vielä vaiheessa.)

Hyviä vihjeitä koitan lukea sekä netistä, että kirjoista. mutta näyttää olevan yhtä paljon mielipiteitä, kun on pihoja / ihmisiä. Jo kukkapenkkiä laittaessa tulee myös kontrastit esiin muuhun pihaan. Nurmikko näyttää karsealta paikka paikoin jos rikkaruohojen valtaamaa alaa kutsutaan nurmikoksi, osa puista on saanut lumikuormista turhan vinoa otetta jne, mutta mitään ei taida tapahtua kerralla.

Aikaisemmat surkeat epäonnistuneet kasvatuskokeilut:
- laitoin liljoja keväällä aurinkoiseen kukkapenkkiin lähelle kaunista puuta ja taloa
(kaunis puu alkoi kesäkuusta varjostaa kukkapenkkiä törkeästi ja heinäkuisen kattorempan aikana vanhat pellit heitettiin suoraan kukkapenkin päälle. Heihei liljat!)
- muokkasin savimaata näyttääkseni lapsellni, miten porkkana kasvaa missä vain
(tontin lähes varjoisin nurkka, järkkyä savea tajuamatta, että porkkana kasvaisi parhaiten hiekkamaassa, ja unohdin missään vaiheessa kastella/kitkeä tai ylipäätään seurata, että onko paikkakaan hyvä. No laitoin kai pussi pohjat multaa sekaan.)

Nyt on tontilta hävitetty rikkaruohoja, siis tosin vain osin. Myöhennetyn maan päälle lapioitu hiekkaa niin, että käsissä kasvoi hauis. Laitettu voimapaperia ja voimapaperien päälle isot kasat multaa kohopenkkejä varten. Aurinko jo lämmittää ja parin kuukauden kuluttua pitäisi jo olla lapioimassa lisää hiekkaa ja multaa. Siemeniä on tilattu ja saatu jopa parit vanhat ikkunalasit, jos vaikka saisi rakennettua (tai siis mies) jonkinlaisen alkeellisen suojan aremmille kasveille ja näin saisi lisää kasvuaikaa. Jotenkin luulen, että tässä voi vielä olla monta pikku muttaa edessä, suunnitelmia kyllä riittäisi. Syksyllä kyllä taisin olla pari kertaa niiiiin uupunut tuon lapion heiluttelun jälkeen, että saatan joutua taipumaan oman fysiikan lakien kanssa ja jättää sittenkin osa maan muokkauksesta / rakentamisesta toiseen kertaan.

Yllä olevassa kuvassa piha lokakuussa ja yksi pieni epäsymmetrinen kukkapenkki lähes valmiina (ilman kasveja). Vieressä savista maata käännettynä ja vähän jo hiekkaa heitelty päälle. Oikealla omanapuu, joka on kärsinyt. Se törötti pihalla, kun tämä ostettiin mutta ei sitä huomattu, kun ei oikein pihaa tutkittu. Puolen vuoden talorempan jälkeen satoi lumet ja puun suojaus jäi. Keväällä törötti vetisessä savimaassa joku tikku, josta isäni kommentoi: " Onpa tuon omenapuun jänis syönyt pahasti". Ok, siis omenapuu. Sen jälkeen en asialle tehnyt muuta, kuin totesin, että ei tule ikinä kukan kukkaa. Nyt sitten tajusin, että ei tuossa savimaassa taida oikein hedelmäpuut viihtyä. Nyt on pieni tekohengitys annettu. Jos kukkia ei tule, puu lähtee. Teen maan kunnostuksen paremmin ja ostan uuden. Ja suojaan jänöiltä paremmin. Ja ehkä leikkaankin joskus.