torstai 18. toukokuuta 2023

Vähän myöhässä

 Koko ajan olen vähän myöhässä puutarhan tapahtumista. Saatikka blogimaailmasta. Tässä nyt kuvia äitienpäivän illalta. Nämä viileät säät jarruttelevat nyt uusien kasvien rajua kasvua, joutuu silti vähän suojaamaan liian aikaisin maahan laitettuja kasveja. Tuuli uhkaa napata harsoista kiinni ja lennättää ne jonnekin. Onneksi suurimmalla osalla kevätkukkijoista on pakkasen suojaa jo omastakin takaa. Alakuvassa kasvaa kantopenkissä narsisseja, joista pienemmät ja puhtaamman vaaleat ovat muistaakseeni Thalia-narsisseja. (Kantopenkissä on siis keskellä penkkiä kanto, joka saa rauhassa lahota siinä ja olla samalla muutamien ötököiden koti.)


Pari syksyä sitten minulla oli enemmän sipulipusseja kuin kukkapenkeissä oli tilaa, joten iskin kantopenkin viereen tiukahkoon savipitoiseen maahan narsisseja. Sai ihan kaivaa niille koloa. Siinä ne nyt kukkivat kai kolmatta kevättä. Maata en yhtään parannellut. Paremmin kasvavat kuin monessa kukkapenkissä. Kun kuihtuvat, kävelen vielä joskus noiden kasvupaikan päältä. Nämä ovat joskus Lidlista ostetut narsissit, joissa taisi lukea Color Changing, mutta ei tarkempaa lajiketta. Näiden keskusta on keltaisempi heti kukan auettua. Hyvin kukkivat. 


Etupihalla pysytään yhä, se on vielä hetken kukkaisempi kuin takapiha. Esikkojen kukinta tuo väriä matalalle. Nuo paksut vaaleansiniset hyasintit eivät paljon pysy pystyssä. Olen ne yhdestä paikasta tuohon siirtänyt, kun silloin rötköttivät kaikkien pienten kasvien päällä. Osa hyasinteistä vanhetessaan ovat jo vähemmän kukkaisia, nämä nyt eivät, vaikka ne sitten pysyisivät ehkä paremmin pystyssä. Ne saattavat olla lajiketta City of Bradford. Ne eivät oikein edes sovi pihani (eli siis minun) värimaailmaan, joten en tiedä luopuisiko noista, vai mihin ne laittaisi, jossa ne voisi makoilla rauhassa. Tarkemmin sanottuna, onhan minulla lähes samanvärisiä helmililjokakin, joista pidän, mutta ehkä vain noiden muu tuhti ja pötköttelevä olemus on vähän hassu.


Muualla etupihan puolella kasvaa myös hempeitä vaaleanpunaisia hyasintteja, joiden nimet olen jo hävittänyt. Valkoiset helmililjat toivottavasti lisääntyvät. Myös yksi vaaleanpunainen hyasintti on kai näistä tekemässä sivusipulia, täytyy se kukkinan jälkeen tarkastaa. Harmi, että näiden istutusvuotta en muista, joten lajikeken nimen etsiminen muuttuu aina silloin hankalaksi. En nimittäin jaksa tehdä istutuskarttoja, ne jäävät aina kesken.


Seuraavassa penkissä on parit eri sävyiset palloesikot ihan vierekkäin. Näitä aion siirtää hieman kauemmaksi toisistaan, jotta niiden värisävyt tulevat paremmin esiin. Molemmat tekevät poikaisia kai kolmannen vuoden kasvamisen jälkeen jo aika mukavastikin. Helmililjat ovat  lisääntyneet paljon, nämä ovat omalta tontilta siirrettyjä. Erikoisemmat helmililjat eivät ole läheskään samanlaisia sivusipuleiden tekijöitä. 


Ja tummahelmililjoja täytyy kohta joissain paikoin jopa alkaa rajoittaa. Onneksi niille löytyy myös aina ottajia. Näiden kahden yhdistelmä tulee nyt taas uudestaan, mutta näistä väreistä tykkään aina.



Pian täytyy tehdä jo ensimmäinen ruohonleikkuu ja kanttauksiakin voisi aloittaa. Mutta piha on taas räjähtänyt. Tai minun purkitusprojektini ovat vähän tiellä. Onneksi suurimmasta osasta noista purkeista pääsee taas eroon kuun lopusssa. Toki vielähän tässä vähän ehtisi jakotaimia purkittaa. Onneksi suurin osa on ehtinyt olla jo purkeissa sen verran pitkään, että ovat ehkä ehtineet juurtuakin. Sama maisema on huomenna tai ylihuomenna jo ihan erilainen, sillä kuvassa risuna näkyvä kirsikka puhkeaa kohta kukkaan kokonaan. Alakuvassa se ei kuki vielä. Nyt on parit kukat auki ja kohta kukkii koko puu. 


Huomenna kuvailen taas lisää, vaikka töissäkin käyn. Kaikkea yllättävää taas kukkii ja on alkamassa tulppaanienkin kukinta täydellä voimalla. Kivaa loppuviikkoa!

14 kommenttia:

  1. Loistava termi tuo räjähtänyt piha. Sitä on täälläkin, tosi ei niinkään ruukkuja, vaan kaikki kama, joka purettavan saunan ja liiterin sisällä oli ja sitten vielä purkujäte. Ja naapurin kattorempasta saatua purkujätettä, jonka hyötykäytän, ja puunkarahkoja, jotka odottavat pätkimistä ja haloiksi hakkaamista ja mitäs vielä. Ruukuttaakin pitäisi, totta vie.
    Ihminen ei oikein ehtisi käydä töissä juuri nyt!
    Ihanan näköiset narsissit. On niin kiitollista, kun istuttaa ne vain johonkin ja sitten viihtyvätkin siinä vastoin odotuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on kyllä monta projektia nyt pihalla menossa. Nämä minun projektini ovat aika pieniä siihen verrattuna. On ihmeellistä, että jotkut kasvit vain viihtyvät, ilman sen kummempaa, kun monelle kasville pitää tekemällä tehdä oikeanlainen ympäristö (siis jos pystyy).

      Poista
  2. Tällä hetkellä postauksissa mennään kaiken aikaa jälkijunassa. Puutarhassa tapahtuu koko ajan jotain kiinnostavaa, eikä kaikkia ehdi edes kuvata. Raportoinnista puhumattakaan. Ihan hyvin voisi säästää juttuja vaikka sinne talveen, mutta kun on niin kivaa ja innostavaa jakaa asiat muiden kanssa.
    Hienot narsissit, oli nimeä tai ei. Hyasinttisi ovat tosi kauniita ja vankkoja verrattuna omiini, joita voisi jo kutsua kaljuiksi. Pitääkin syksyllä panostaa uusiin hyasintteihin.
    Luulenpa, että yhdellä jos toisellakin on parhaillaan räjähtänyt puutarha. Kun ei vaan ehdi jokaista ruukkua ja kasvia varsinaisille paikoilleen laittaa. Tai kitkeä, tai kantata, tai.... Nurmikon olen leikannut jo toisenkin kerran. Sillä toimella saa nopeasti ryhtiä näkymiin.
    Parin päivän ajan on tuullut niin hurjasti, että iltaisin on saanut kerätä harsoja pitkin pihaa. Ne pitäisi varmaan naulata paikoilleen, vai pysyisivätköhän sitenkään. Onneksi tuuli alkaa selvästi tyyntyä ja sää lämmetä.
    Hyvää helatorstain iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuuli on tosiaan riepotellut vähän kaikkea. Ihmeen hyvin kasvit kestävät, harsot eivät niin hyvin. Jostain syystä useammat hyasintit ovat minulla aika hyvässä kunnossa, muutamia hyvin ohuita ja harvoja kyllä on. Meillä ollaan hieman teitä myöhässä, joten nurmikko (rikkaruohikko) taisi räjähtää vasta äskettäin aika pitkän oloiseksi.

      Poista
  3. Perässä pysyminen on nyt haastavaa kun kaikki kasvaa niin nopeasti. Osa hyasinteistä rötköttää aina ikävästi, keltaiset ei muuten koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina jos löytyy hyasinttilajike, joka ei pötköttele, se on plussaa. Niitä voi aina hankkia lisää. Perässä ei kyllä ihan pysy, mutta sitä tämä toukokuu on.

      Poista
  4. Sinulla pitää kiirettä ihailla näitä kaikkia kauniita sipulikukkia 🙂 Luonnonmukainen tai räjähtänyt puutarha on minusta paljon kauniimpi kuin nypitty joten ainakin täällä ruudun toisella puolen ihastelen kovasti! Ihana homma nuo jakotaimet, annatko niitä töissä ym? Upea värimaailma on vaikka koet, ettei sovikaan. Täällä päässä sitä ei mitenkään huomaa 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On paljon sipulikukkia, tulpapaneja on kuitenkin vähemmän, mitä odotin, koska osa vanhoista luovutti. Meillä räjähtelee voikukatkin, ne vähän ärsyttää. Ruohonleikkuuhommat odottavat.
      Täällä on paikallisen puutarhaseuran taimimyyntipäivä tulossa. Menen toista kertaa sinne myymään taimiani. Voin samalla sitten ostaa muilta lisää. Tai kuluttaa ne tulevat eurot toisiin kasveihin tai muuhun puutarhajuttuihin. Muutamille ihmisille tosin aina annakin omia taimiani. On kiva tietää, että joillakin kasveilla jatkuu elo muualla.

      Poista
  5. Jos ei joka päivä nyt päivitä blogia, on tosiaan koko ajan jäljessä;)
    Ihania väriyhdistelmiä löytyy sinun puutarhastasi, varsinkin näin keväällä tuntuu että kaikki sopivat kaikkien kanssa yhteen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäljessä olen koko ajan. Onneksi vihreää on joka puolella ja se käy kaiken kanssa yhteen.

      Poista
  6. Jäljessä oleminen on niin tuttua täälläkin. Samoin räjähtänyt piha ja nyt se vasta räjähtikin, kun kylmien säiden takia piti siirtää tomaatit ja muut kylmälle herkät ulkovarastoon. Ja nyt kun kasvit ovat varastossa, en pääse viemään tyhjiä ruukkuja tai jänisverkkoja sinne, joten kaikki jäävät levälleen pitkin poikin pihamaata.
    Hienoa, että narsissit päättivätkin viihtyä paikassa, johon ne vain lykättiin. Tuollaiset yllätykset ovat aina kivoja. Teillä kukkii jo yhtä sun toista. Nuo punaiset palloesikot ovat kauniita.
    Oletko kokeillut istuttaa niitä retkottajahyasintteja johonkin oikein karuun ja hiekkaiseen maahan? Saattavathan ne retkottaa sielläkin mutta voisivat mahdollisesti myös pysyä paremmin pystyssä. Nätin värinen se on.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo hyasintit olivat ennen hiekkaisemmassa ja aurinkoisemmassa paikassa ja siellä retkottivat samalla tavalla pitkin pituuttaan, mutta pienempien aarteiden päällä. Joten saivat sieltä lähtöpassit. Nyt puutarhassa alkaa kukkapenkeissä olla jo sen verran kaikkea, että ne ei niin kiva kasvit alkavat saada enemmän lähtöpasseja koko puutarhasta, jos eivät käyttäydy mukavasti. Ennen en olisi voinut sellaista kuvitellakaan.

      Poista
  7. Näillä keleillä tuntuu tosiaan räjähtävän kaikki käsiin. Eilen tuskailin kun ei vieläkään näy mitään särkyneessä sydämessä, tänään oli työntänyt kasvua näkyviin. Kanttaamista ja rikkaruohojen kurittamista ollut koko viikko, mutta olen joka välissä muistanut kiertää kaikki paikat ja vain ihailla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt moni kasvi kyllä ottaa kasvuspurtteja. Ja alkaa paljastua, mitkä kasvit eivät ehkä enää nousekaan.

      Poista