perjantai 27. toukokuuta 2022

Hektisyyden keskellä

Aloitin keskiviikkona yhden postauksen, mutta en vain ehtinyt tehdä sitä loppuun, aurinkoiset kuvat lähinnä ovat tiistailta ja keskiviikolta ja kosteat kuvat tältä päivältä. Pari muutakin puutarhabloggaaja on valitellut ajan puutteesta. Koska lumet pysyivät niin kauan maassa, on vähän kasautunut toukokuulle hommia ja kasveilla on kasvussa kirimistä. Meillä alkoi eilen kaivattu sade. Olen laittanut pihassa nyt eniten kuntoon kasvimaata. Se alkaa olla kohta kunnossa. Polkua sinne vielä täytyy kanttailla ja kitkeä. Samoin lammikon yksi reuna pitää vielä ehostaa. Sitten voisin alkaa vähäksi aikaa keskittymään juhlajärjestelyihin sisätiloissa. 



Hiidenkiven puutarhan Minna pyysi aiemmin keväällä arvailemaan kevään kukkijoita. Veikkasin valkoisten kirjopikarililjojen kukkivan 17.5. Ensimmäinen näistä aloitti kukkimisen viikkoa myöhemmin ti 24.5 uudessa penkissä, johon istutin uusia kirjopikarilaliljan sipuleita viime syksynä. Pari oli valkoista. Muualla kirjopikarilaliljat sitten kukkivat ke 25.5. Tänään olisi voinut olla kukassa ekat valkoiset Clearwater-tulppaanit, joiden toivoin aloittavan kukinnan 2.6. Tänään on satanut vettä vielä tihutellen, joten tulppaani ei ole ollut vielä auki. En muistanut, että olin syksyllä siirtänyt tuota vaalean lilaa esikkoa myös tähän penkkiin. Yllättelen välillä kasvisiirroilla itseäni. 



Lokakuussa uudistin yhtä kukkapenkkiä etupihalta ja pelkäsin, miten siinä olleiden kasvien käy. Näyttää penkki olevan ihan tupaten täynnä, yhä. Silti esim. helminukkajäkkärän juuria lähti pois järkky määrä. Ja nyt täytyisi muistaa vahtia, että onko siellä sitä lisää. Viime hetkillä lisäsin tuonne penkkiin lokakuussa Pink Imperssion tulppaaneja, kun niiden piti olla pinkkejä. Minusta ne ovat auringossa avautuneena enemmän lohenpunaisia ja sen takia riitelevät mielestäni noiden pinkkien hyasinttien ja liljan eri sävyjen kanssa. Olisi siis pitänyt vain laittaa vaikka selkeän pinkin hempeää Angeliqueta, mutta alesta saa sen mitä saa. Moni pionin juurakko hajoili siirrettäessä. Laitoin niitä kuitenkin takaisin tuonne penkkiin ja tuurilla paääsen jossain vaiheessa niitä jakopaloja jakamaan muualle penkkeihin tai muille. 



Syksyllä taisin viedä jotain avokompostiin tuosta penkistä, sillä sieltä ponnisti esiin yksi pionin pieni alku. Talon vierellä taas on aiemmin kasvanut lähinnä rikkaruohoista juolavehnää ja voikukkaa. Nyt siellä oli akileijan siementaimien lisäksi myös kuunliljan siementaimi. Pari metrin päässä kuunlilja on saanut tehdä rauhassa kukintoihinsa siemenet. Ehkä näistä jo tiedän, että nyt on tullut tarpeeksi kauan harrastettuja perennoja. Perennat yllättävät. Mutta kallein yllättäjä on ollut tänä vuonna jouluruusu Anna's Red, jonka ostin aika kalliilla viime vuonna. Luulin, että se on kuollut. En löytänyt sitä mistään, kun en oikein edes ollut varma, missä se on olisi pitänyt olla. Siirsin yhdestä vähän kuivasta penkistä viime vuonna pois sormivaleangervot. Ja luulin, että yksi on sinne vielä jäänyt, kun joku töröttäjä sieltä samasta paikasta nousi. Töröttäjä sitten avautui ja paljastuikin kadonneen jouluruusun lehdeksi. Olen todella iloisesti yllättynyt. Sen erottaa tuosta lehden kuvioinnista, on tuollainen marmoroitu. (Kallein menetys oli omenapuu, jonka jänikset sitten kalusivat aivan ympäri.)



Lammikon parempi reuna on nyt kovasti kukassa. Kukkimattomana, mutta nuppua tehden, on tuolla viime vuoden ostos ojakellukka Mai Tai. Sen jaoin syksyllä kolmeen osaan. Onneksi ne kaksi muuta osaa ovat hengissä, sillä ne varmaan siirrän lammikon toiselle puolelle, koska se kamalaan reunaan haluan nopeasti täytettä, eikä ole aikaa nyt etsiä kostean paikan kasveja taimistoilta. Saniaiset avaavat rulliaan, esikot kukkivat, imiköissä käy kuhina. Olen iloinen, että tuli kaivettua lammikko ja varsinkin siitä, että sen ympärille voi ihan vaivihkaa tehdä kukkapenkkejä. Toissa syksynä istutin nuo narsissit ja tulppaanit tosi tiheästi, kun alkoi paikat loppua ja piti saada penkkiin täytettä. Ajattelin, että jommat kummat tulevat taantumaan. Eivät taantuneet, ainakaan heti. 


Lammikko on nyt täynnä vettä yli vuorokauden sateen jälkeen. Toisin kuin yläkuvassa. Tulppaanien (exotic Amperor ja narssien Obdam) takaa yläkuvassa näkyy hivenen mustaa putkea, jotka myöten lammikko täyttyy neljäsosakaton ylivuotovesistä. Lammesta saa sitten aika helposti kasvimaan kasteluvesiä tiettyyn rajaan asti. Raja menee siinä, että lammikko ei vallan tyhjene. Sen pohjalla on lumme, jota en ole vielä kaivanut esiin, koska en ole lammikkoakaan tyhjentänyt. Jos lammikko ei ole kamalan yököttävä, en tyhjennekään sitä tulevan viikon sisään. Alempi kuva on otettu tänään, sateen jälkeen pienessä tihkusateessa.


Minusta tuntuu, että puutarhasta olisi niin älyttömän paljon kaikkea kerrottavaa ja kuvattavaakin, että nyt ei perässä pysy. saati ole aikaa kaikkea kertoa. Joten loppuun muutamia lähikuvia vielä aurinkoisesta säästä. Tykkään todella paljon Woodstock-hyasintin väristä. Niitä olen lisäillyt varmaan kolmeen eri penkkiin. Sopivat niin hyvin monien kasvien kanssa ja jokin siinä värissä vain sytyttää. Tässä  palloesikoiden ja sinisten helmihyasinttien kanssa.


Kerrankin ei haitannut, että taas tässä alapenkissä (yläkuva yläpenkistä, koska alakuvan taustalla oleva muuri on näiden välinen korkeusero) on Exotic Emperor-tulppaanit jääneet hivenen matalaksi. Sopii hyvin palloesikoisen ja tuon (mahdollisesti) Lewisia Pink Raspberryn kanssa. Varsinkin iltavalossa.


Minulla on muuten yksi tosi iso vaalea jouluruusu. En tajua, miten se on onnistunutkin kasvamaan niin suureksi. Oletteko uskaltaneet jakaa jouluruusuja? Voiko niitä ylipäätään jakaa? Jouluruusu alkaa lähennellä taustalla kasvun alottaneita kimiköitä. 



Huomenna suuntaan taas pikkasen tuonne puutarhan suuntaan. Ainakin hetkeksi. 

17 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Puutarhassa aina keväisin iloisia yllätyksiä riittää, jos on välillä niitä menetyksiäkin. Tosi kauniisti kukkivat nuo valkoiset kerrottukukkaiset narsissit sekä punakukkaiset esikot. Palloesikkoja en saa menestymään puutarhassa ja minä kun niin kovasti pitäisin niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palloesikot ovat minusta hauskoja, vaikka niiden lehdet sitten kesällä ovatkin yllättävän suuret, jos jäävät näkyville. Harmi, että ne eivät teillä menesty.
      Iloisia ja harmillisia yllätyksiä on puutarhassa. Toivoisi aina, että ne ovat jotenkin tasapainossa.

      Poista
  3. Kuulostaa tutulta, että postausta alkaa tehdä päiviä ennen kuin sen lopulta ehtii tai jaksaa julkaista. Hommaa on vaikka vuorokauden ympäri, mutta toukokuussa on aina tällaista, minulla ainakin, oli sitten aikainen tai myöhäinen kevät. Tämä on ihanaa, kaunista ja samalla kamalan kiireistä aikaa.
    Onneksi erikoinen jouluruususi nousi! Hyvä idea tuo sadeveden johdattaminen lammikoksi. Aloin miettiä, onnistuisiko sama täällä jollakin nurkalla.
    Ai niin, sinulla on kädet täynnä hommia juhlien järjestelyssä ja pihan kohennuksessa sitäkin varten. Tsemppiä kiireisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juhlat tosiaan saavat tekemään nyt sellaistakin, jolla ei muuten olisi ollut niin kiirettä tai edes väliä. Haluan tiettyjen asioiden olevan kunnossa, yksi työläs homma oli kasvimaalaatikoiden vaihtaminen. Sadevesi tosiaan otetaan nyt osin hyötykäyttöön. Harmi, että kaikille sadevesille ei oikein saa tehtyä samaa.
      Kevät olisi tosin muutenkin kiireistä aikaa, kun kasvit tulevat ennätysvauhtia.

      Poista
  4. Yhden suuren jouluruusun olen siirtänyt mutta en uskaltanut jakaa juurakkoa. Türista ostin yhden juurakon jakopalan joten ehkä niitä voisi jakaa. Sadevettä onkin hyvä kerätä talteen. Jossain kohtaa tulee kuitenkin ne kuivemmat säät.
    En tiedä onko tulppaanit tänä vuonna jotenkin eri värisiä, minulla osa vanhoista on kukkinut paljon punaisempina kuin aiemmin ja takuulla ovat olleet enemmän vaaleanpunaisia aikaisempina vuosina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pari jouluruuusua siirtänyt. Toinen kiitti kukinnalla, toinen ei kuki vieläkään. Ehkä siirrän sen vielä tänä vuonna. Otin riskin ja jaoin juurakkoa. Silti se on vielä tuhti juurakko. Minulla on jotkin tulppaanit taantuneet kerratuista yksinkertaiseksi.
      Sadevettä on nyt taas hetken tallessa.

      Poista
  5. Puutarhassa tapahtuu nyt sellaisella vauhdilla, ettei mitenkään pysy perässä. Eikä kaikesta ehdi kertoa. Ehkä pitäisi jättää toukokuun tarinat suosiolla alkutalveen, jolloin on aikaa enemmän. Mutta kun näistä kaikista on niin iloinen ja sen ilonsa haluaa jakaa muillekin...
    Jossain vaiheessa taisit pohtia, kukkiiko juhlien aikaan pihallasi. Hyvin näyttää kukkivan. Kohennustyösikin ovat onnistuneet. Kompostisi on oikea aarreaitta, kun sieltä löytyy pioneja. Anna´s Redin selviytyminen on palkitseva yllätys.
    Hienoa, että lammikko toimii myös sadeveden kerääjänä. Miten lammikolle kävi viime kesän kuivuudessa?
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkutalvella harvoin enää palaan näihin hetkiin. Ehkä vielä jonain vuonna. Nyt näyttää, että viikon päästä on paljon kukintaa puutarhassa. Onneksi. Kompostini pionilöytö oli kyllä hassu, joku siemen tai juurakon pala on siellä muhinut.
      Viime kesänä ihan alkuvaiheessa jouduin putsaamaan lammikon, kun oli niin hurjasti männyt siitepölyä. Ja silloin jouduin sen uudestaan täyttämään vesijohdovedellä. Sateiden jälkeen sitä lammikon vettä käytin aina vähintään pariin kasvimaan kasteluun. Jos vettä ei satanut yhtään lisää, en käyttänyt vettä enempää. Koska sinne menee tosiaan katolta vesiä, saattoi joku kuurokin täyttää lammikkoa siten, että ei tarvinnut sitä täyttää varta vasten haihtumisen takia. Mutta viime kesänä joutui käyttämään muutakin vettä kasteluun.

      Poista
  6. Mukavasti kukintaa sinulla. Nyt on ollut todella kiireistä kun meillä on ollut kaksi edellistä viikonloppua porukkaa työt on vähän jäänyt ja kun kotonakin on ulkona jonkinverran hommia kun siellä käymme. Mutta nautitaan kuitenkin vaikka tästä sateesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kukkii ja paljon. Onneksi sen itsekin nyt taas tajuaa. Joskus sitä jää harmittelemaan menetyksiä. Teillä on ollut tekemistä. Meille sade oli kyllä tervetullut.

      Poista
  7. Nyt tosiaan lähes kaikki aika töiden jälkeen menee puutarhassa, tosin suureksi osaksi vain kävellen ympäri puutarhaa ja ihaillen kasveja. Tuntuu että joka päivä löytää jotain uutta kukkijaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomaan, että jos en ole ulkona, katselen helposti puutarhaa sitten ikkunoista. Tosi paljon tapahtuu nyt puutarhassa.

      Poista
  8. Voin ymmärtää kiireesi …. ja vielä juhlat edessä. Oi, sentään! Onneksi siellä kukkii paljon ja monenlaista. Sait kasvimaa-alueenkin kuntoon, hyvä juttu.
    Hienoa, että jouluruusu löytyi elossa.
    Tsemppiä kaikkeen ja voimia juhlien valmisteluun, ne ovat hienoja hetkiä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt alkaa kiire puutarhassa helpottaa, ja onneksi kukkapenkit pitävät huolen koristelusta. Jouluruusun hengissä oleminen olikin oikea lottovoitto, kun luulin sen kuukahtaneen kuivuuteen.
      Kiitos tsemppiä! Eiköhän hyvät juhlat tule, vaikka vähemmänkin säntäilisi.

      Poista
  9. Kiirettä on, vaikkei olisi mitään juhliakaan, joten kovasti tsemppiä sinulle! Veikkauksesi osuivat aika lähelle. Toivottavasti tulppaanit malttavat pysyä vieläkin supussa, jotta ovat kauneimmillaan juhlapäivänä.
    Lammen alue näyttää jo kivalle. Kannatti kaivaa se, vaikka työtä olikin paljon. Hienoa, että 'Anna's Red' päätti ilmestyä. Nyt sillä on kesä aikaa vahvistua ja ehkäpä ensi keväänä pääset esittelemään sen kukkiakin.
    Minullakin vanhin jouluruusu on ihan järkyttävän kokoinen. Sillä on kuitenkin toistaiseksi vielä tilaa kasvaa, joten en ole miettinyt sen jakamista. Ehkä aikaa myöten sekin tulee ajankohtaiseksi, jolloin varmaan irrotan palasen toisesta reunasta niin, että loppu kasvista jää paikoilleen. Niinhän sitä sanotaan, että jouluruusu ei pitäisi jakamisesta, mutta pääsääntöisesti kasveilla on kuitenkin pyrkimys jatkaa kasvuaan. Tuskinpa siis jouluruusukaan siitä heti ensimmäisenä henkeään heittää, jos sen pariksi palaseksi pistää. Mikähän muuten mahtaakaan olla jouluruusuille sopivin jakamisaika? Onko se alkukesällä heti kukinnan jälkeen vai kenties syksyllä kun jouluruusu valmistautuu seuraavan kevään tai jopa saman syksyn kukintaan?
    Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin sitten palan jo jouluruusustani naapuriin. En koskenut koko juurakkoon, kun vain yhteen suuntaan alkoi ahdistella liikaa muita kasveja. Kokeilujahan nämä ovat, välillä mennään pienellä riskillä. Jonkin artikkelin luin, jossa vain puhuttiin kukinnan jälkeen jakamisesta, että ei menetä kukintaa.

      Luulen, että Anna's Redin hengissä pysyminen vielä riittää minulle myös ensi vuodeksi. Eli en pety, vaikka se ei vielä kukkisikaan. Aika moni jouluruusuni on pari vuotta ensin sopeutunut paikkaansa ennen kukkimista. Ja jos menee jo kolmas kevät ilman kukkimista, kokeilen sitten toista paikkaa.

      Veikkaukset kukkimisten kanssa on todellakin aika arpomista. Osa korkeista Clearwater tulppaaneista voivat jäädä pieneksi tai ovat vasta kasvattelemassa varttaan ja osa tosiaan kukkii. Tänä vuonna kukkimisrytmien aikatauluissa on aika suuria eroja moneen vuoteen verrattuna, kun lumi tai jää oli niin paljon kauemmin joidenkin penkkien kiusana.

      Poista