perjantai 22. huhtikuuta 2022

Vauhdikasta

Lumi sulaa nyt vauhdilla. Se on ihanaa. Se, mikä ei ole ihanaa, on lehtokotiloiden herääminen samalla. Maa ei ole roudassa lumen alla (ainakaan joka paikassa), joten lehtokotilot ovat valmiina. Sen vuoksi kävin tänään ostamassa jo tarvikkeita vuosittaiseen kotilosotaa varten. Eräästä kohdasta kukkapenkkiä seurasin lumien sulamista: aamulla oli vielä paikassa ohut kerros lunta, iltapäivällä kohta oli lumesta vapaana ja menin etsimään piippoja ja löysinkin liian eläväisen lehtokotilon.


Vaalea jouluruusu on vapautunut lumen alta kokonaan, kun se vielä maanantaina oli osin lumen alla. Kukkapenkki tämän ympäriltäkin on juuri vapautunut kokonaan lumesta, joten huomenna siistin sen penkin.


On nimittäin kiire siistiä penkkejä, jotka vapautuvat lumesta. Nimittäin niistä lähtee heti piipot kasvuun ja kohta on taas liian paljon varottavaa. Tänään pystyi vain yhden penkin kunnostamaan, kun hieronnan jälkeen ei vain pystynyt enempää. Onneksi pystyy silti kuvaamaan ja sain kuvan myös mehiläisestä ja krookuksista. Mikä ilo on taas nähdä kimalaisia, mehiläisiä ja perhosia.


Osa krookuksista ovat vähän eri kokoluokissa. Minun penkeistäni ei muuten oikein löydy krookuksia, jotka olisivat ryhmitelty ja kasvaisivat jokainen omassa lokerossaan. Krookukset kasvavat aina minun sikinsokin istutuksissani. Vuosikertoimia on paljon ja sen takia joidenkin krookusten nimet kyllä unohtuvat kokonaan, kun niiden istutuspaikkkaakaan en pysty jäljittämään. Tuo taaempi ja rotevampi krookus on todennäköisesti tämän tontin krookuksia eli edellisen omistajan jäljiltä. Noita on ollut monessa eri paikkaan myös nurmikkoa, josta olen niitä siirrellyt sinne tänne kukkapenkkeihin, jossa ne eivät talloutuisi jalkoihin.


Talon vieressä on paljon lämpöä ja siellä osa skilloista jo kukkivat. Monessa muussa paikassa skillat ovat joko lumen alla tai niiden päältä on vasta lumet lähtenee. Skillakausi on siis pitkä, mutta vain talon vieressä runsas.


Yleensä jouluruusu Douple Ellen tekee kukkanuppuja vasta lumien häivyttyä. Nyt siinä kai oli jo syksyllä nupun alkuja tai sitten se teki niitä nuppuja aikataulunsa mukaisesti huhtikuussa, vaikkakin lumen alla. Kun lumi suli, on tämä kaunotar on jo nupuilla. Kuvan oton jälkeen olen jo siivoillut tuotakin penkkiä lehdistä, vaikka joitain lehtiä sinne aina jääkin.


Viime lokakuussa myllätyssä penkissä onkin yllättäen paljon enemmän varhaisiakin sipulikukkia tallella, mitä uskoin. Nämä pienet kevätkurjenmiekat  (Harmonyt) olivat ensimmäiset kurjenmiekat, jotka ehtivät tänä vuonna auki. Muualla on todennäköisesti tulossa muita, muuta jo on nupuillaan. 



Huomenna jatkan puutarhapuuhia. Haravointijätteen kuljetus takapihalle on vielä hieman taitelua, vaikka osa takapihasta on lumetonta, on välissä todella paljon lunta. Tulee nyt siis kokemusta lumikinoksissa taiteiluista kottikärrien kanssa. 

12 kommenttia:

  1. Lumet ovat kyllä tämänkin päivän aikana sulaneet todella paljon ja ihmekös tuo, kun varjossakin lämpötila nousi meillä enimmillään jopa kuuteentoista asteeseen. Toivottavasti ei nyt tästä kovin paljon kylmenisi, jotta lopuistakin lumista päästään eroon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä oli varmaan lämpimämpää kuin meillä. Silti lumi näköjään sulaa vähän alhaisimmissakin lämmöissä ja on sulanut myös tänään, vaikka ei ole yhtä lämmin päivä kuin eilen.

      Poista
  2. Lumen sulamisesta tulee ihan riehakas fiilis :D Levittelin eilen kahteen kertaan lunta, että se sulaisi nopeammin. Takapihalle ei ole mitään asiaa, kun kumpparin varretkaan eivät vielä riitä. Hyvää viikonloppua sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumien levittelyä tulee ohimennen tehtyä täälläkin. En kuitenkaan sellaista kovaa lunta jaksa ryhtyä levittelemään, meillä on sitäkin vielä. Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  3. Nyt on hyvä vauhti puutarhassa, piippoja nousee hurjalla vauhdilla. Vuosikertakrookukset ovat hyviä, en minäkään tiedä kuin tuoreimpien nimet ja tiedot, muut unohtuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosikertakrookuksien nimet unohtuvat. Uusimpien istutuspaikat myös aina joskus unohtuvat. Meillä on vielä takapihan kukkapenkit lumessa, etupihalla alkaa olla lumettomat penkit jo kunnostettu.

      Poista
  4. Elän toivossa, että tavallista syvemmälle ulottunut routa hävittäisi ainakin osan kotiloista. Esille on tullut lukuisia kotilojen kuoria, tyhjiä sisältä. Varauduin laittamalla pihalle pesuainepurkkeja, joihin lorautin etikkaa. Kun etikkapurkki on lähellä, ei tule kiusausta nakata kotiloa kauemmas, vaan se sujahtaa purkkiin. Ferromolia ajattelin myös ripotella heti, kun näen yhdenkin heräävän kotilon.
    Minulla on krookusten suhteen sama tilanne eli vuosien mittaan niitä on tullut istutettua moniin paikkoihin, eikä enää tiedä, mitä kasvaa missäkin. Uudemmista istutuksista on tiedot tallella, mutta joukossa saattaa olla myös vanhempia yksilöitä. Ei kai se niin vaarallista ole. Pääasia, että kukkia nousee.
    Viime vuosina olen vähentänyt istutusalueiden siivoamista. Tietenkin isommat oksat ja roskat pyrin poistamaan, mutta en haravoi enkä muutenkaan rapsuttele. Ripottelen kevyesti multaa peittämään pahimmat näkymät. Vihreys valtaa nopeasti. Nyt en ole ripotellut katemultaa laisinkaan, kun olen antanut maan sulaa ja lämmetä rauhassa. Toki musta multa imee lämpöä sekin ja edistää sulamista. En vain haluaisi peittää niitä pienimpiä piippoja mullalla, vaikka vaivatta ne nousee lisätyn mullankin pinnalle.
    Nyt pitäisi rajoittaa puutarhailuintoa, ettei hajota kroppaansa. Se on vaikeaa näillä aurinkoisilla säillä.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  5. Lämmin jakso vauhditti kevättä ja moni laji yllätti kukkimalla aikaisemmin kuin olisin uskonut. On meilläkin silti lunta vielä jäljellä.
    Minulla on sama juttu krookusten kanss; vanhojen lajikkeita en muista ja uudempienkin osalta muistiinpanot ovat huonot. No, pääasia on että kukkia on ja sikin sokin istutukset ovat usein hauskan näköisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nopeasti lämpö saa tapahtumaan. Teillä on nopeasti myös lähteneet lumet. Sikin sokin istutuksia tulee minulla yleensä aina.

      Poista
  6. Onneksi lumien sulaminen on nyt vauhdittunut ja sinunkin puutarhassasi kevätkukkijat ovat aloittaneet iloisen esiinmarssin! Kotilot sensijaan eivät todellakaan ole toivottua joukkoa - voi, kun niilekin löytyisi oma luonnollinen vihollisensa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehtokotiloille saisi olla oma vihollisensa. Muutkin kuin niiden kerääjät. Lumet onneksi sulavat, vaikka osa pihasta onkin vielä lumen peitossa.

      Poista
  7. Oi, miten ihanan kukkaisaa siellä jo! Lehtokotilot olisivat kyllä saaneet kaikki kuolla talven pakkasissa kuten myös punkit.

    VastaaPoista