perjantai 17. syyskuuta 2021

Ajatuksia ja suunnitelmia

 Näin syyskuussa alkaa puutarha asiat olla jo sellaisia kohmeisia. Kuten ilmakin. Ei ole kiire aamulla puutarhaan katsomaan, että onko jokin uusi kasvi punkenut itsensä kukkaan. Ehtii hyvin seurata kukkivia kasveja ihan rauhassa, ellei halla ole vaarana. Tuntuu, että kuvaan vain samoja kasveja, osaa kasveista olen kuvannut heinäkuusta lähtien. Viime vuonna ostin pari syysmyrkkyliljan sipulia yhdeltä naapurimaan myyjältä, Mustilan taimipäivilät, kun hoksasin niitä irtomyynnissä kassan vieressä. Lajikkeista ei ole mitään hajua. Varmasti jokin ihan perus. Oli edulliset, euron kai kappale, niin pitihän pari ostaa. Nyt ne kukkivat molemmat, kun viime syksynä kukki vain toinen. Nämäkin ovat toki kukkineet jo jonkin aikaa.


Samaisessa penkissä on pari syysvuokkoa. Toinen niistä kukkii. Tämän esittelin viimeeksikin.

Toinen pitää nuppunsa supussa, ei tosin enää yhtä tiukasti kuin viikko sitten. Silti tässä ei tapahdu mitään kovin nopean dramaattista nuppujen aukaisukaaan. Yhtenä iltana, kun olin melkein jo nukahtamassa, mietin, että voisinko mitenkään nopeuttaa nuppujen avautumista ennen pakkasten tuloa. Ajatuksiini karkasi unimaailmasta ajatus, että mitä jos kävisin aina välillä lämmittämässä noita nuppuja hiustenkuivaajalla. Havahduin ajatuksen järjettömyyteen ja kävin oikeasti nukkumaan. Tässä vaiheessa sitä on ihan säiden armoilla jo.


Koska kukkivia kasveja alkaa olla yhä niukemmin, kaikki kukkivat kyllä vievät huomiota. Varsinkin kaikki muhkea. Nämä syysleimut ovat myöhään kukkivia, toiset valkoiset (hieman matalammat) kukkivat aina elokuussa. Molemmat ovat jotain nimetöntä kantaa. Tämäkin syysleimupuska näyttää keväällä ihan pieneltä pläntiltä jotain raukkaparka kasvia. Kesälläkään se ei vie kamalasti tilaa. Nyt se taas ottaa tilansa, kun viereiset kasvit ovat enemmän tai vähemmän kukintansa lopettaneet (paitsi etualan maksaruohot ja keijunkukat). Tänään kiertelin puutarhassa vain vähän, jos huomenna sitten tarttuisi taas hommiin. 


Puutarhassa ruska tuo väriä. Samalla osa puutarhasta muistuttaa luopumisesta. Kesä on jo haudattu.


Syksyn lehtiväreissä on kuitenkin paljon kaikkea kiehtovaa. Haluan samoja värejä pihaan enemmän, koko kasvukaudeksi. Täytyy kokeilla erilaisilla keijunkukkayhdistelmillä. Keltalaajakataja ja punertava minikokoiseksi jäävä happomarja myös ovat kokeiluissa värikasveiksi, joissa kukat eivät ole pääosassa.



Tummalehtisistä kasveista toki tummalehtinen peruukkipensas tuo kontrastia koko kasvukauden. Sen kasvu tuskin tulee olemaan runsasta, joten se tuo matalien perennojen kanssa vaihtelua. Tämän(kin) yhdistelmän olen näyttänyt jo monta kertaa. Eli kuvassa on tummalehtinen peruukkipensas, limelehtinen keijunkukka, jonka taustalla ruostekukka. Ja oikealla sitten Wim's Red syyshortensia, joka ei tänä vuonna tehnyt kuin pari pientä kukkaa, mutta sen syysväritys on kaunis myös lehdissä.


Näiden vieressä vielä muutama kaunopunahattu kauniissa kunnossa. Osa kaunopunahatuista ovat jo kamalan näköisiä, jätän ne kuitenkin talventörröttäjiksi. Koetan toivoa, että joku niiden siemen tekisi vaikka siementaimen, koska saavat ihan oikean kylmäkästtelyn talvella.


Erilaisia värejä toivottavasti tulee myös kantopenkkiin jatkossa. Japaninvaahteroiden, keijunkukkien ja erilaisten muiden kokeilujen kautta. Syysvuokolle tuo paikka voi olla liian varjoisa. Vaikka taas muuten paikka on syksyisin ja keväisin kovin suojaisa. Myös magnoliani saa talvehtia tuolla, kuten japaninvaahterat. Seassa on toki kasveja, jotka eivät ole talvenarkoja, kuten valkoinen kesäpikkusydän sekä itsekseen tullut metsämansikka. Kevättä varten tuonne on nyt upotettu pikkusipuleita ja muutama tulppaanikin uppoaa vielä multaan kannon ympärille. 

Osa kaikesta on vasta mielessäni sellaisia, kuin toivoisin niiden olevan jossain vaiheessa. Ja kun se joku vaihe on saavutetttu, onkin pian sen jälkeen usein penkeissä liian täyttä. Yritän jossain vaiheessa oppia käyttämään suurempia määriä samoja kasveja rytmittämään puutarhaa. Eikä aina siten, että kerään kaikkia yksittäin ja tungen niitä hurjan määrän samaan penkkiin. Ostokseni viime aikoina toki ovat tämän saman tyylin jatkamista. Eli mahdollisimman paljon kaikkea uutta ja sitten testailua, että mikä selviää hengissä. 

16 kommenttia:

  1. :-D No joo, mutta kun se testailu on nin hauskaa! Vaikea sitä on olla hankkimatta sitä sun tätä, jos vastaan tulee.
    Olipa edulliset myrkkyliljalöydöt, onnittelut! Ihanat kukat. Kaunista siellä näkyy muutenkin olevan. Punahatut ovat tosi hyvän näköiset tuossa väriympäristössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyisin tuolle testailulle alkaa olla vaikea löytää nykyisistä penkeistä tilaa. Se ei kyllä ole ennenkään estänyt uusia hankintoja. Oli niin edulliset myrkkikset, että en paljon empinyt niitä ostaessa.

      Poista
  2. Koleus aamuisin ei todellakaan houkuttele puutarhaa ihailemaan. Onneksi viime päivinä on ollut aurinkoista, mikä lämmittää ja myös pidentää päivää.
    Ostin vuosi sitten samaisia euron myrkkyliljoja Mustilan kassan vierestä. Olisi kannattanut ostaa enemmänkin, sillä olivat tosi edullisia ja hyvin ovat nousseet kukkimaan.
    Sinulla on kivasti sävyjä ilman ruskaakin. Kyllä niitä kokeiluja kannattaa tehdä, vaikka tilan löytyminen olisikin vaikeaa. Monia extempore-ostoksia tulee kiiteltyä vuosien jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin nappasin vain kaksi sipulia siinä vaiheessa. Taisi olla ehkä jopa itsellä eurot hyvin käytetty, niin minäkään en ostanut enempää. Tänä vuonna samalla myyjällä ei ollut syysmyrkkyliljojen sipuleita.
      Moni kokeilu ja extempore-ostos on ollut hyvä.
      Huomaan yhä enemmän etsiväni puutarhaan sekä yhteen sopivia värejä, että samalla vahvoja kontrasteja tai värieroja.

      Poista
  3. Kokeilut ovat kiinnostavia, joten onhan niitäkin oltava :). Samat sävyt eri puolella tuovat rauhallisuutta, vaikka itse kasvit olisivatkin eri lajeja.
    Nauratti mielikuva föönistä, minulla olisikin tällä paljon föönattavaa, ei vain piuhan pituus taitaisi riittää :-D.
    Täytyy tässä vaiheessa syksyä hieman pakottaa itsensä ulos, jotta pääsee kunnolla työn alkuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla pitäisi olla jo superiso fööni, eikä sekään taitaisi auttaa. Kasvit vain joutuvat etsimään itse sopivat olosuhteet.

      Ei tosiaan viileä sää aina houkuta ulos, vaikka sitten ulkona tekeminen olisikin ihan mukavaa.

      Poista
  4. Koleaa on, saisi olla megaluokan hiustenkuivaaja puutarhureille :)
    Puutarhatyöt ovat nyt lähinnä valmistautumista syksyyn, muutama kasvi pitää vielä saada valeistutukseen, sitten voi keskittyä tarkkailemaan sataako ensilumi lokakuussa vai helmikuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida hiustenkuivaajien koko riittää kasveille.
      Sinullakin alkaa olla puutarhatyöt hyvällä mallilla. Minulla on aika kesken, mutta onhan tässä aikaakin.

      Poista
  5. Miten kulkevatkaan ajatukset samaa latua! Fööniä en ollut keksinyt, mutta daalioiden nuppujen avautumista odottelee aina kuumeisesti, ennenkuin hallat ehtivät tekemään tuhojaan. Ihastelen Saaripalstan Sailan taitoa löytää pihan pienimmät kukkijat valokiilaan, kun oma katse aina hakeutuu muhkeimpiin kukintoihin. Ehkä siksi myrkkyliljoilla ei ole mitään mahdollisuuksia daalioden kanssa tulla nähdyksi. Samaa yhden taimen kokeilua suositaan täälläkin ja sen näkee istutuksista - ovat kirjavia kuin kirpputori! Sinulla on ihania värejä ja väriyhdistelmiä penkeissäsi, nautinnollista syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila tosiaan bongailee kaikki pienet kukat ja tuo ne esille. Minä koetan pitää jotkit penkit, tai niiden osat, sopivina pienille kasveille. Jotta voi keräillä vähän kaikkea.
      Kirjavuus on täälläkin puutarhan perusajatus. Sillä mennään.

      Poista
  6. Kannatan myös kokeiluja. :) Itselläni on niin pieni puutarha ja kun on "pakko" saada kaikkea, niin ei voi olla kuin yksi kasvi kerrallaan, että mahtuu enemmän kaikkea. :D Joskus yhdistelmät onnistuvat vähän paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilut ovat kiinnostavia. Ja joskus silti puutarha on yhtenäinen, vaikka olisi vain yksi kasvi kutakin. Sinulla on hienoja kasveja puutarhassasi.

      Poista
  7. Kantopenkki on uusi lempparini luonasi, ihana seurata sen kasvua jatkossa. Mitä pikkusipuleja istutut tuohon? Kokeilut ovat miltei puutarhuroinnin suola ja sokeri minustakin. Ihanan edullisia myrkkyliljoja ja niin kauniita, onneksi ostit! Penkkien järkevöittäminen on hyvä idea, samaa kasvia enemmän jne. Olen pohtinut samaa. Toisaalta runsaslajisuus on hirmu viehättävää sekin. Toivottavasti syysvuokko ehtii vielä kukkia..ei hallaa vielä..Ehkä se hiustenkuivaaja toimisi hyvin. Minä juuri pojan kenkiä hiustenkuivaajalla hädissäni kuivattelin. Lempeitä syyspäiviä vielä toivottelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osan sipuleista olen tietenkin jo unohtanut, joita kantopenkkiin ripottelin. On siellä ainakin talventähteä, erilaisia krookuksia, kevätkurjenmiekkoja. Yritin istutella sekä pienempiä että suurempia krookuksia, että kukkisivat eri aikaan. En nykyisin merkkaa enää ylös istutuspaikkoja ja sitten saatan unohtaa ne viikossa. Runsaslajisuus omassa puutarhassa on mielenkiintoista itselle. Voi rauhassa tutkiskella kasvien menestymistä. Ja joskus sitten kaipaisin silmälle vähän laajempia selkeämpiä kokonaisuuksia.

      Hiistenkuivaajasta on moneksi. Meilläkin on vaatteita joskus kuivateltu hiustenkuivaajalla. Ulos se olisi kuitenkin aika turha. Lempeää syyskuuta sinulle myös.

      Poista
  8. Unessa sitä saakin aina ne parhaat ideat :D Hiustenkuivaaja olisi varmaan tarpeen myös syysasterilleni. Nuppuja on mutta ei niissä tapahdu mitään kehitystä.
    Minustakaan ei oikein ole ostamaan kerralla isoa määrää samaa kasvia. On paljon mukavampaa kokeilla erilaisia ja löytää niistä aikaa myöten ne suosikit.
    Ei haittaa, vaikka kuvaisi samoja kasveja tai näkymiä useamman kerran kesässä. Itsestä se voi tuntua jatkuvalta mutta ei meistä lukijoista kukaan muista kaikkea toisten puutarhoista. Sitä paitsi itselläni on käynyt monta kertaa niin, että on pitänyt laittaa muistiin joku kiva kasvi tai idea, mutta se on jäänyt tekemättä ja sittemmin unohtunut. Kun näkee samasta kohdasta otetun kuvan uudelleen, tulee asia taas mieleen.
    Sinulla on kivasti eri lehtimuotoja ja -värejä puutarhassasi. Toivotaan, että kaikki kantopenkin ihanuudet selviäisivät hyvin talvesta. Penkistä on tulossa oikein viehättävä.
    Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unessa tulee joskus ihan hyviä idoita, joskus taas aika outoja ideoita. Kantopenkki on toivottavasti tarpeeksi suojainen kaikille aroille kasveille. Vielä se tarvitsee verkon, sillä siellä muuten käy jänikset talvella. Erilaiset lehtimuodot ovat alkaneet kiehtoa pikkuhiljaa, silti pääpaino on vielä erilaisia kukkivissa kasveissa.

      Kuvista tosiaan muistaa asioita. Puutarhassakin ehtii kasvukauden aikana eri kasvit olla vuorotellen esillä.

      Poista