Toukokuulle hyvästit

Toukokuu oli tänäkin vuonna hyvä. Vaikka toukokuussa ei ollut yhtään hellepäivää. Vaikka meiltä puuttuivatkin jokavuotiset sukujuhlat.  Vaikka satoi järkyttävä kerros lunta silloin, kun lunta ei olisi enää todellakaan halunnut edes nähdä.

Tänäkään vuonna toukokuussa en ole ansioitunut ahkeruudella. Enkä uutterana puutarhurina.  Olen taas kerran opetellut, että se ei haittaa, vaikka hommat tekisi vähän myöhemmin. Ja sitä paitsi olen huomannut, että tekemättömömien töiden lista usein vain tuntuu pitkältä. Koti näyttää sotkuiselta joskus, mutta heti kun imuroi, epäjärjestys ei edes enää hermostuta minua. Tämänkään kukkapenkin taustalla kukkivat voikukat (ojassa) eivät saaneet minua tarttumaan ruohonleikkuriin, sillä yli 10 tuntia päivässä puuhailua saa kyllä riittää yhdelle päivälle.

Tässä penkissä kasvaa Paul Scherer tulppaania, joka on tummuudessaan lähes samaa kuin Queen of Night, mutta silti näissä on tiettyä väri ja muoto eroa.

Saattaisi olla jopa niin, että tähän penkkiin voisi Queen of Night jopa sopia paremmin tuon purppurakeijunkukkien lehtien väriin.

Puutarhassa on nyt kaunis vaihe, kun kukat kukkivat myös yläilmoissa. Jäin illalla katsomaan yhtä hurjan kiireistä kimalaista, joka pörräsi kukissa sellaisella hätäisyydellä, että ihan hengästytti. Minä en tee mitään yhtä nopeasti. (paitsi syön jäätelöä.) En oikein edes ehtinyt siirtää kameraa kimalaisen mukana, joten kuvakin tarkentui miten sattuu. Kuvassa omenapuu Huvituksen kukka.

Huvituksen alla kukkii tällä hetkellä tulppaaneja, narsisseja ja vielä hetken valkoisia kirjopikarililjoja. Siellä kukkii vielä myös helmililjoja, valkoisia koiranhampaita sekä lemmikkien kukinta on juuri alkanut.

Valkoisen koiranhampaan, sinisen helmilijan ja lemmikin yhdistelmää ihailen, kun ohi kävelen. Yhdistelmästä tulee oikein isänmaallinen olo. Ainakin Sirkulla Kukkia ja Haaveita - blogissa on Suomi100 penkki, jossa on valkoisia ja sinisiä kukkia. Minä en ole pystynyt tekemään kuin pikkuisen lammikon sinivalkoista yhdistelmää.

Ostin syksyllä jopa 25kpl Holland Beauty tulppaaneja. Ne näyttivät kuvassa ihan hyviltä, mutta googlailun jälkeen olin todella epävarma, että miltä ne oikeasti näyttävät. Istutin ne sitten  omanpuun lähelle, sillä  maa on myös osin niin savista, että siellä on monet tulppaanit jääneet kertakukkijoiksi (paitsi punaiset Apeldoornit), joten sinne ne menivät. Exotic Emperoria on myös omenapuun alla, samoin kahta eri narsissia, joilla kummallakaan ei ole nimeä. Tässä kuvassa toinen narsissilajike, joiden nimeä en tiedä. Olivat tällä pihalla ja pelastin ne liian varjosta. Näihin käy illalla aina valaiseva vastavalo.

Tuo Holland Beauty on väriltään jotain vaikeasti kuvailtavaa. Melkein vaaleanpunainen.

Mutta ei kuitenkaan. Tässä alhaalla kyseinen tulppaani kirkkaassa päivänvalossa.

Mukana on ehkä jotain marjapuuromaista väriä.

Osa pihan kirjopikarililjoista  on kukintansa kukkinut. Koska täällä on niin paljon erilaisia paikkoja, jatkuu kirjopikarililjojen kukinta varjoisemmissa paikoissa vielä. Näiden vierellä on uudet narsissit "Green Eyes" alkaneet myös avautua.

Näiden vieressä olisi vielä paljon tilaa uusille istutuksille. Minulla on paljon multatilaa nyt vapaana, ja olen harvinaisen vähän ostanut mitään uusia kasveja. Pian alkaa olla tiedossa myös aukkopaikat, joten tietää vähän, mitä kasveja pitää saada ja mihin. (Tähän väliin iloinen ylläri, peruukkipensaani on elossa.)

Ruoho on saanut kasvaa iloisesti tämänkin päivän. Ehkä huomenna ehdin siihenkin puuhaan. Tämä kukkien määrä kuitenkin vie huomion aika lailla kasveihin. Tiedän kuitenkin, että jos en saa pariin päivään nurmea leikattua, alan hepuloida ja luulla, että maailma kaatuu päälle ja joka paikka on tekemättömiä töitä täynnä. Kun nurmikon saa leikattua, unohtuu melkein heti, että olin jo suunnitellut myös kanttaamistakin.

Uusia kukkapenkkejä ilmestyi sinne tänne viime vuonna. Tähän pieneen kerrokselliseen pätkään (en saa kuvaan näkyviin niitä kerroksia) istutin tulppaaneja. Istutin vähän joka kerrokseen vain matalia tulppuja. Ja nyt tajuan, että tässä olisi pitänyt olla hentovartisia ja pidempiä tulppaaneja. Koska tulppaanien elinkaari on lyhyt, niin tiedä, mitä tähän istutan ensi vuonna.

Onneksi tulppaanien kanssa saa olla päättämätön. Harvat tulppaanit jaksavat kukkia aina vaan uudestaan, joten aina voi uudistaa tulppaani-istutuksia seuraavina vuosina. Silti minulla on jotkin pitkäikäiset tulppaanit nousseet useina vuosina putkeen. Nyt ihmettelin Sun Lovereiden vieressä melko samanlaisia kukkia, mutta lähes ilman kerroksia. Päättelin kuitenkin, että jotkin sipulit ovat osin taantuneet ja laskeneet kerroksia vähemmälle. Sun Lovereita ei viime vuonnakaan montaa näkynyt. En enää muista, milloin viimeisimmät niistä istutin.

Nyt tapahtuu puutarhassa paljon. Tulppaaniaika on parhaimmillaan ja ei tiedä aina mitä kuvaisi ja milloin. Tämä tulppaaniräjähdys on usein tapahtunut ainakin viikkoa aikaisemmin, joten tulppaaneja tulee riittämään paljon vielä kesäkuulle.