torstai 19. toukokuuta 2016

Torstain tulppaanit

Tänä keväänä tulppaanit ovat yllättävän samanaikaisia meidän pihalla. Viime vuonna tulppaaniaika venyi ja paukkui ja myöhäiset olivat todellakin myöhäisiä.

Etupihalla on penkkejä, joissa tulppaanikatoa ei ole käynyt juurikaan, paitsi vanhuuttaan. Tämä kubistinen penkki on aika nuori, siellä kasvaa muualta siirrettyjä tulppaaneja ja viime vuonna istutettua valkoisia todennäköisesti Silver Dollari - nimellä myytyjä ja tummempia nupussa olevia  Paul Scherer. Seassa on mm. MayTime ja Angligue-tulppaaneja toisaalta tuotuna.


Etupihalla on myös kaksi muuta penkkiä, joissa molemmissa on tulppaaneja. Punaisia on paljon, ne ovat joskus halppispussista istutettuja, tekevät kovasti sivusipuleita. Ja ne sivusipulit ovat taas tehokkaita kasvamaan, jos ne istuttaa yksinään. Kimpussa nuo alkavat taantua. Niiden seassa on usealta vuodelta muita tulppaaneja. Tänä vuonna Queen of Night-tulppaaneja ei ole nousemassa kuin kolme. Joten niitä voisi lisätä taas ensi vuonna.


Etupihan penkki, joka on aika uusi puolivarjon ja varjon penkki, on saanut myös tulppaaneja. Enää en tähän laita kaikkein myöhäisempiä, koska puiden lehdet alkavat tehdä penkkiin varjoja aika lailla.


Kun istuttaa sipulikukkia ja perennoja sikin sokin pitkin vuotta, voi joskus käydä pikkasen huonosti. En ollenkaan tajunnut, että tummakurjenpolvi on jo toukokuussa suuri ja kukassa ja samalla pari tulppaania pikkasen kutistunut ja taantumaisillaan. Ahtaalta näyttää.


Takapihalla ei ole samalla tavalla hempeitä sävyjä kuin etupihalla. Omenapuupenkissä aikaisemmin korkeiksi kasvaneet Apeldoor-tulppaanit ovat jäänet aivan keskenkasvuiseksi. Niiden edessä on kukassa yksi melko pieni, valkoinen, koiranhammas ja taustalla valkoisia kirjopikarililjoja ja vanhoja narsisseja.


Olen takapihalla yhdistämässä kahta kukkapenkkiä yhdeksi isoksi. Näiden penkkien välillä oli aiemmin mansikkamaat. Menee vain hermot lehtokotiloiden kanssa. Vaikka ne kotilot ärsyttävät kukissakin, vielä enemmän se, että ne syövät myös kypsiä mansikoita.

Toinen puoli tulevasta suuremmasta kukkapenkistä on kuvassa vasemmassa reunassa. Jotain vanhaa lajia oleva hapankirsikka on penkin edessä kukassa. Taustalla on myös työmaa levällään.


Kirsikkapuun alla on kasvanut levinneitä valkovuokkoja ja Brown Sugar nimisiä tulppaaneja. Niiden viereen tai taakse (katsojan paikasta riippuen) jää penkki, jossa olen yrittänyt pitää vain kelta-oranssi-puna-sävyisiä tulppaaneja. Siinä penkissä onkin nyt paljon aukkopaikkoja. Vanhimmat tulppaanit siellä ovat kukkineetkin jo kai neljättä vuotta, mutta ne alkavat nyt taantua ja pahasti.



Tulipa Tarda on tuohon penkkiin lisätty viime syksyn uutuus. Matala, etualan kukka.


Tänään näin myös hyvin paljon kitkettävää. Loppumaton homma. Jos olisi järkevät perustaisin koko penkkirivistön uudestaan, mutta siellä on seassa sellaisia rikkaruohoja, jotka kiemurtelevat pian takaisin, joten en vielä ota sitä hommaa. Ehkä syksyllä tai ensi vuonna. Kelta-oranssi-punaisten tulppaanien penkin kanssa yhdistyy penkki, jossa tulppaanit eivät juuri ole menestyneet. Paitsi ne punaiset halppikset, jotka olen yrittänyt kitkeä pois tuolta penkistä. Niistä riittää, että jää paikalle yksi minikokoinen sivusipuli ja siellä kukkii taas. Samoin helmililjat ovat jääneet penkin takaosaan (aloittelijan ekat sipulit). Ne voisin jopa muistaa siirtää nyt kukkivana, sillä en niitä kaikkia ikinä löydä enää syksyllä.

Tulppaanien kanssa kirjopikarililjoja ja valkotäpläimikkää ja sipulikukkien taakse jää liian varjoon sinikämmen (jota on kotilot jo maistelleet).


On jänniä helposti lisääntyviä tulppaaneja. Minulla ei ole mitään hajua, mitä tulppaaneja ja milloin olen ekat näistä keltaisista lykännyt penkkiin, joka pitäisi tehdä uudestaan (liian lähellä seinää). Niitä oli pari vuotta sitten kaksi, nyt tuossa penkissä siellä täällä niitä on jo lähes 10. Tuota penkkiä kitken huonosti, mutta kun kitken heinää repien, lähtee samalla iso kasa sipuleita ylös ja heittelen niitä sitten aina takaisin.


Osa tulppaaneista on vielä aukaisemassa nuppujaan. Kuvia katsoessa vaikuttaa, että niitä tulppaaneja on olemassa, pihalla kulkiessa voisin haluta tulppaaneja vieläkin enemmän. Ensi keväänä on varmaan taas toisenlainen kevät ja myös muitakin tulppaaneja.

10 kommenttia:

  1. Minunkin keltaiset tulppaani lisääntyvät ja kasvavat urakalla. Toisaalta ei haittaa, sopii kevään väreihin ja voikukkien seuraksi :D
    Kotilot on inhottavia mansikoissa. Meillä mansikkamaa on saanut olla vielä rauhassa, kauhulla odotan sitä kun kotilot ovat siellä asti. Ehkä rajaan maan kuparilla jota kotilot eivät siedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mansikkamaan rajaaminen kuparilla on kyllä hyvä idea. Siirsin omat mansikat kuivempaan osaan pihaan. Se ei ehkä auta mitään, mutta olkoot hetken siellä.
      Keltaiset tulppaanit sointuvat hyvin kyllä voikukkiin. :)

      Poista
  2. Aivan ihania väriyhdistelmiä ja tulppaaneja! Brown Sugar on huippuihanan värinen, sitä täytyykin syksyllä hankkia.
    Voi hitsi noiden kotiloiden kanssa, yök.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Brown Sugarista pidän minäkin.
      Kotilot ovat kyllä ällöjä. Nykyisin niihin on valitettavasti vähän joutunut tottumaan, vaikka ei niistä mitenkään päin kyllä pidä.

      Poista
  3. Vau! Onpa sulla paljon tulppaaneita! Mun penkissä ei ole tulppaanit lisääntyneet lainkaan, pitäisi ehkä vähän kaivella ja tutkia, tekevätkö lainkaan sivusipuleita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minullakaan suurin osa tulppaaneista tee ollenkaan sivusipuleita, eivätkä lisäänny. Nämä pari hassua lajia vain.

      Poista
  4. Näitä tulppaanikuvia katsellessa huomaa taas, miten valtavasti erilaisia tulppuja löytyy. Ja jokainen niistä toinen toistaan kauniimpi. Ja niin se on, ettei niitä koskaan ole ainakaan liikaa.

    Mitäpä kotilot eivät söisi. Söisivät toisensa ja kuolisivat pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännä on se, että en koe itsekään, että tulppaaneita ei ole liikaa. Meillä on kuitenkin sen verran tilaa, että pari sataa tulppaania ei tarkoita vielä ruuhkaa.
      Lehtokotilot voisivat tosiaan kuolla pois.

      Poista
  5. Voi miten paljon Sinulla on erilaisia tulppaaneita! Itse en juurikaan niitä kasvata, muutamia 'Appeldoorneja' löytyy, ne eivät varmaan edes myyrille kelpaa, kun joka vuosi nousevat ja tuntuvat myös lisääntyvän, tykkään villitulppaaneista niiden helppouden ja kiitollisuuden vuoksi! Ihana esikko ylimmässä kuvassasi!

    Voi kotiloita, iljetyksiä, meille ne ovat vielä matkalla, ja toivon että matka olisi vielä pitkä, mutta pelkään että kun naapureihin tuodaan multakuormia, että niiden mukana tulee myös kotilot, niin kävin ystävälläni, pah, naapurin multakuormien jälkeen tuli kotiloinvaasio! Ihme ettei viime talven pakkanen ja routa niitä tappanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tulette olemaan kotilovapaalla vyöhykkeellä jatkossakin.

      Tuo esikko on sen verran runsas taas, että kukinnan jälkeen taidan jakaa sitä. Tuo on hyvin kiitollinen tuuheutumaan vuosi vuodelta. En tiedä lajia, koska olen saanut / ostanut sitä vanhasta pihasta.

      Laitan sipulikukkia joka vuosi maahan. Vain yhtenä vuonna en tainut itse ostaa tulppaaneja. Silloin sain niitä. Ekat pari vuotta tätä harrastusta tulppaani oli lempikasvini. Enää en ole niin varma. Kun itse lähinnä ostan muita perennoja vain yhden kerrallaan (ja odotan ikuisuuden, että leviääkö se), niin näin keväällä kukkapenkitkin näyttävät joltain, kun ei ole massaistutuksia.

      Poista