Rentoa vappua!

Ollut jotenkin kiireen tuntua viikonloppuna ja sen jälkeen. Tänään kiire loppuikin jo aiemmin, kun lapsella paheni flunssa ja tuli aikaisempi kotiin lähteminen.

Viime syksynä istuttelin sipuleita, joista osasta piti tulla kirjokevättähtiä. Mitäköhän nämä oikeasti ovat?

Nämähän ovat pieniä. Tässä vähän kokoeroa näkyvissä, kun pensaat näyttävät metsältä vieressä.

Sen lisäksi istuttelin syksyllä tosi raaskun näköisiä taimia maahan jostain Prisman viimeisistä alelaareista. Rapistuneen näköisiä kasveja ostin eurolla kappale. Nyt näyttää niistä tulevan ihan oikeasti jotain. Olen niin huono tunnistamaan juurakosta, että onko kasvista mihinkään vai ei. Nyt sitten kevätkaihonkukka on alkanut kasvaa (tosin kuivuuden takia on pitänyt auttaa vähän veden avulla) ja 3 japaninakileijaa on hyvässä alussa. Kuten myös koreamaksaruoho ja pari muutakin (joita en nyt juuri muista). Jos jotain saa eurolla, niin kannattaa näköjään ottaa riski. Varsinkin, jos on joskus aiemmin samoja kasveja ajatellut hankkia.

Ihan kaikki vanhat narsissit (jotka töröttivät paikoillaan yli 10 vuotta) eivät sittenkään kadonneet kukkapenkistä, vaikka niin luulin. Onneksi löytyi yksi, joka sinnittelee. Toivottavasti en saa sitä hengiltä, kun pitää jossain vaiheessa siirtää penkin paikkaa.

Myös aikaista, mutta vähän isompaa lajia olevan tulppaani on lämpimällä paikalla jo kukassa. Nämä ovat olleet jotain ihan peruslajiketta, jotka ovat myös tehneet sivusipuleita.

Näistä tähtitulppaani Violacea Black Basesta olen iloinnut suuresti. Eivät kuki samalla voimalla kuin viime vuonna, joten uusia pitää laittaa. Ovat niin suloisia.

Kun piha on mylläyksen alla, ei vahingoilta voi välttyä. Luulin viimeeksi, että krookukset eivät selviä hengissä, jos niiden päälle tulee kaivurin avustuksella kasa soraa. Olin niin väärässä. Onneksi.

Luulin myös viime keväänä, ettei lumikellon sipuleista tai kirjopikarililjan sipuleista tullut kuin puolinaisia kukkia. Ne näköjään imivätkin vuoden verran voimaa. Tai siis yhdet niistä. Nyt nimittäin minun ainoa (joidenkin päälle on myös rakentamisessa vähän osunut) kirjopikarililjani näyttää siltä, miltä pitääkin. Ja se ihan kohta aukeaa. Jos vettä sataa toivon todella, ettei tule kovaa raesadetta tai sitten minun pitää mennä sateenvarjon kanssa tuota suojaamaan.

Vappuna saa puolestani sataa tai paistaa. Maa kaipaa vettä ja siitepölyt huuhtoutumista. Ensi viikolla minulla on vapaata, joten sitten viimeistään ehdin kunnolla pihatöihin.

Hauskaa vappua!