Innostuin sienien syömisestä vasta aikuisena ja aikuisikääkin piti elää jonkin verran, ennen kuin innostuin niiden keräämisestä omin kätösin. Nyt lähimetsämme (ennen roudasin sienet paljon kauempaa) on alkanut puskea suppilovahveroa (joka on yksi niistä harvoista tunnistamistani syötävistä sienistä). Eilinen (lapsen mielestä seikkailuretki kera miekan) kääntyi sieniretkeksi. Seuraavalla kerralla täytyy ottaa jo enemmän astioita mukaan, sillä vauvoja jäi kasvamaan aika lailla.. Elleivät naapurit ehdi ensin.
Takkakausi on avattu. Meidän matalan takan päällä saa osa aarteista kuivua talven varalle.
Ulkona tullut syksy tuntuukin taas kivalta.
Seuraava projekti taitaakin olla sekä kevätkukkien miettiminen ja ensi kesän suunnittelu. Mutta myös erilaisten syysvärien miettiminen. Niin paljon vielä tehtävää, ennen kuin piha alkaa näyttää jotenkin sinnepäin siltä, mitä mielessäni jo kuvittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti