Kukkia kevääksi

Taisin vähän innostua shoppailemaan.. kukkasipuleita. Tämä on minulta harvinaista, mutta nyt taisi ryöpsähtää valloilleen se kaikki kevään ja kesän aikana mietitty ja ihan vähän ylimääräistäkin.. Onneksi tarkistin tämän blogin muistiinpanoista, mitä oli keväällä ja kesällä kaivannut. Tosin osan tarkistin vasta jälkikäteen.. Osan napsutin kotikoneelta, jolloin oli helpompi tarkistaa haaveilunsa. Osan nappasin kaupasta. Kotona noiden ostoksien värimaailma näyttikin vähän yksipuoliselta ja huomasin kaipaavani myös muuta väriä. Yhtäänhän en ole ajatellut, että mihin aikaan noi kukkii ja miten värit sitten sopivat yhteen. Minulla vain tuppaa käydä niin, että teen loistavan suunnitelman, sitten kukat eivät kukikaan siihen aikaan kuin luulin (tai jättävät jopa kukkimatta), joten suunnitelmat menevät kuitenkin uusiksi. Nyt sitten räiskin nämä jotenkin ja toivon parasta. Ja räiskin siemeniä sekaan myös, tosin ne laitan vähemmän räiskyen sen verran suoriin riveihin, että tunnistan toivotun kukan rikkaruohosta, ehkä.

 Vaikka nyt on syksy, ei syksyn pihakukkijat mietitytä niin paljon kuin kevään kukkijat. Keväällä ne oman pihan kukat ovat tärkeämpiä. Onhan pihamme jo ihan märkä ja syksyllä voi siirtyä metsään tai sisälle tai miettimään seuraavaa kevättä. Muutamia syksyn kukkijoita kyllä halajan, mutta ehkä pitää vähän saada vielä ensi kesä kokemusta pihasta. Sen sijaan ajatuksia omenapuista olen pyöritellyt mielessäni ja yhden paikan vähintää jo keksinyt. Sen kunnostaminen pitänee tehdä kokonaan tai alustavasti jo syksyllä. Kaveriomenapuuta myös mietin. Arvon enemmän puiden kokoja sekä omenoiden makuja ja käyttöä. Omenaa toivon, mutta en tuhatta kiloa (en ole supersäilöjä ja pakastinkin on liian pieni). Mietin myös ensi kesän vihannes/juuressatoa. Talvivalkosipuli on tilauksessa jo. Tomaattien kohtalo omalla paikallaan on niin surkea tällä hetkellä, että kuvaa en ole ottanut.. Pitää loput kerätä sisään kypsymään. Tomaatteja kasvatan myös ensi kesänä, mutta vähän järkevämmin laitettuna. Ei tuhatta tainta neliömetrille ja joku tomaattilaji voisi olla ihan hyvin myös ruukussa, liikuteltavassa muodossa.

Opin myös uutta kasveistani, joita keväällä innokkaasti esikasvatin. Luulin, että olen ihan huono kasvattamaan kaunopunahattua. Niin ehkä olenkin. Mutta sen kukan ei olekaan tarkoitus ilmestyä ensimmäisenä vuotena siemenstä kasvaessaan, vaan vasta seuraavana. Hurraa!! Minun pienet alkuni voivat kuitenkin ensi vuonna jopa.. ehkä.. kukkia?? Ja houkutella sitten niitä perhosia pihaan, joita kaipaan kovasti.

Uutta oppii koko ajan, miksiköhän kaikista kasveista ei tule otettua selvää etukäteen? Vaan vasta epäonnistumisen jälkeen???

Ai niin, haaveilenhan minä syyskukkijasta, syyshortensiasta. Sen paikka ei ole vielä vain minulle valjennut ja ehkä tähän aiheeseen pitäisi perehtyä ennen ostamista, sillä tätä kasvia olen nähnyt niin eri kokoisina, että taitaa olla tärkeä tietää, ostaako pienehkön matalan lajikkeen vai korkeaksi kasvavan leveän puskan. Vai voiko syyshortensiaa kenties juurruttaa oksasta? (vai miksi sitä puutarhakielellä nyt oikein kutsutaankaan, kun leikkaa oksan ja laittaa sen kasvamaan?) Jasmikkeen oksan taidan pyytää ja leikata kaverin pensaasta, koska sekin olisi ihana ja sen kasvattamisen ajan voisin miettiä sen sijoituspaikkaakin. Ja jostain muistan lukeneeni tai kuulleni, että jasmiketta voi lisätä oksasta.