maanantai 8. elokuuta 2022

Vierailuvinkkejä

Kiersin eilen naapurini kanssa Avoimissa puutarhoissa. Ihanaa, että tämä päivä on olemassa. Kiersimme monta hienoa ja toisistaan paljonkin poikkeavaa suurta pihapiiriä/puutarhaa ja yhden kaupunkipihan. Päivä oli kaikkinensa pitkä, sillä aloitimme aika kaukaa ja söimme ensin tuhdisti ja sitten kohti puutarhoja ja välissä pidempiäkin autotaipaleita. Koska en kysynyt lupia kuvien julkaisuun yksityispuutarhoista, esittelen nyt vain pari sellaista puutarhaa, joissa on mahdollisuus vierailla muutenkin. 


Tien 12 varrella Pälkäneellä, lähellä rauniokirkkoa (ja huoltoasema Aapiskukkoa), on Pajuparvi Helena Tiililä. Olimme tuonne suunnitelleen kahvitauon ilman sen kummempia odotuksia muusta kuin viiniköynnöksistä. Puutarhaihmisen mielestä kaikki kahvipaikat voisivat olla samankaltaisia. Kahville tuonne Pajuparveen pääsee vielä lokakuun ensimmäiseen päivään saakka to-la 11-17 ja siellä on niitä viiniköynnöksiäkin myytävnä. Viiniköynnöksiä kasvoi kasvereissa, avomaalla ja avomaalla rakennusten vieressä.



Kasvihuoneissa oli toki vähän muutakin. Kuten pelargoneja.


Kasvoi tuolla muutakin kuin viiniköynnöksiä. Perennoja, yksivuotisia kukkia ja hyötykasveja.


Ja sitten vanhojen tavaroiden ihailijoille oli katseltavana useita museonurkkauksia vanhoissa rakennuksissa. 


Sekä myös Wivi Lönnin ihailijoille oli tällä hetkellä infoa tästä arkkitehdistä.



En olisi tätäkään paikkaa ikinä löytänyt vahingossa, ellen olisi avoimien puutarhojen tietoja tutkinut. Käymme varmasti toistekin ohi ajaessa. 


Toinen vierailuvinkki on Asikkalassa, Viitailassa, sijaitseva Ruusumäki. 


Kuvat avointen puutarhojen sivuilla eivät kerro edes murto-osaa siitä, mitä pihapiirissä (vai puistossa?) on. Ruusumäen omilla nettisivuilla on mm pääsymaksuista yksityisvierailuilla. Kannattaa varata rutkasti aikaa tai sitten se opastettu kierros, sillä tilukset ovat laajat ja muuten voi jäädä huomaamatta vaikka mitä. Ja ruusuja siellä oli paljon, en tajua, miksi en ottanut niistä tarpeeksi kuvia. Onko teillä ikinä sellaista pulmaa, että kärhöille ei ole tarpeeksi korkeita ja tilavia tukia kaupoissa? Tässä olisi vinkki siihen pulmaan.


Ja sitten voi tehdä tuesta vielä tarpeeksi pitkän, ettei tarvitse taas uudelle kärhölle alkaa rakentamaan tukea.


Ja alakuvassa oleva köynnösseinämä on eri kuin ylhäällä oleva.


Vaikka nyt ei ollutkaan pioniaika, mutta enpä ole ikinä nähnyt näitäkään pioneja missään. Eli pionit nimeltä: Moscov, Athens, Madrir, Rome, London ja Kiev.  Pensasruusujen ja pionien kukkiessa paikka on varmasti taas täysin erilainen kuin nyt. 


Perennoja löytyi paljon, vaikka ne eivät ehkä ruusujen määrää voitakaan. Tässä oli ainakin pölyttäjien suosikkeja. Kun laittaa hyvin leviävät kasvit suureen kukkapenkkiin, niin on kyllä näyttävääkin.


Saattaisi pimeällä vähän jännittää tuolla kävellessä, jos ei tietäisi etukäteen, mitä vastaan tulee. 


Kertakaikkisen monipuolinen paikka. Kuvassa etualalla laho/metsäpuutarhaa kanervineen, saniainiseen ja kuunliljoineen ja taustalla kasvamassa tuijista labyrintti tuon kivisen monumentin ympärillä.


Eilinen oli ihan mahtava puutarhapäivä.

sunnuntai 31. heinäkuuta 2022

Pitkään haudutettu

Olen ehkä pari vuotta mallaillut puutarhaan köynnösporttia. Ja viime vuonna jo puhuimme siitä puolison kanssa. Tai siis siitä, että tekisiköhän sellaisen vai kannataisiko ostaa. Pari todella tukevaa ja suurta puutarhaporttia tuli vastaan, mutta hinnan takia en vain pystynyt nappaamaan mukaan. Ja sitten ihan niitä rimpuloita en halunnut. Olin ihan jumissa tämän aiheen kanssa, kun tiedän, että tukirakennelmia on ikävä vaihdella parin vuoden välein ja taas sellainen suuri ja tukeva oli taas aika kallis. En kuitenkaan tarvitse porttia nyt kuin kärhöjä varten, en esim. pohjanruusua varten. Lauantaina sitten oli sen verran paljon jo mittailtu ja tuumailtu, että lähdin katsomaan, voisinko tehdä jo asialle jonkun kompromissin, kun pari kärhöäkin on purkeissaan odotellut jo 1,5 kuukautta.


Puolison mielestä portti olisi ollut paras ihan kasvimaan eteen, mutta siinä on sellaista märkää junttasavea (tai kesällä kuivalla kivikovaa maata), että mikään kärhö ei siitä tykkäisi. Kasvimaalle menee alamäkeä ja kasvimaalta noussaan talolle ylämäkeä. Ylämäessa on jo muutakin maa-ainesta mukana, soraa ei ole kyllä helpoin kaivaa. Alempi kuva otettu kasvimaalta. Luiska ylhäällä on portailla, jotta siitä pääsee ajamaan mopolla. 


Ikkunasta piti hieman sitten kuvata näitä mallailuvaiheita. Tekisin tuohon muuten pitkän kukkapenkin kirsikkapuulle asti, ellei kirsikka tekisi mielellään juurivesoja kauas, ellei sen alla olisi juhannusruusua (jonka yritin 10 vuotta sitten hävittää) ja ellei kirsikkapuun alla olisi jatkuva kitkeminen vuohenputken kanssa.


Eilen sitten laittelin porttia paikoilleen (voi olla, että sitä täytyy vielä uudestaan juntata maahan) ja kaivelin penkkiä toiselle puolelle. Penkkiin tuli siirtoja vain muista penkeistä mm. yksi hortensia (ehkä safiirihortensia tai jokin muu, jonka muistan ostaneeni, mutta jonka nimeä en löydä nyt mistään. Nämä kaksi menivät sekaisin jossain vaiheessa, ja kiireellä istutin molemmat kunhan johonkin.  Naapurilta saadun pioni Bratzellan jakopala meni myös yhtenä syksynä maahan ilman kunnon harkintaa. Sekin sai siirron. Samoin yksi pieni pioninjuurakko tuli myös ja varmaan tässä on pian liian ahdasta. Ahtaasta toiseen ahtauteen on minun kasvieni kohtalo. Pieni pala tuolla on korallinkeijunkukkaa. Ja hortensian mukana tuli sen juurelle itsekseen pari vuotta sitten ilmestynyt orvokki.




En ole muuten niitä, jotka heti projektin loputtua siivoavat jälkensä, joten multapusseja lojuu yhä tuolla. Tässä vaiheessa siellä lojui vielä vähän muutakin.


Kuvailin vähän joka suunnasta porttia. Monissa kuvissa vain näkyy sitten joko naapuria tai jotain muuta kuin kasveja. Alla pari kuvaa.



Portin toinen puoli meni kohtaan, jonka tein viime vuonna. Jo porttia ajatellen. Hyvin pienen kukkapenkin jatkon, joka jää varjoon puolen päivän maissa. Siinä ovat valkotäpläimikät viihtyneet. Nyt kaivoin vähän valkotäpläimikkää pois ja laitoin kärhön sinne sekaan. Pois kaivetut valkotäpläimikät lähtivät tänään yhden kasvinostajan matkaan hieman bonuksena. Se nimittäin lisääntyy mukavasti, mutta ei liikaa.

Imiköiden seassa on kärhö Guernsey Cream. Ja toisella puolella sitten kärhö Miss Bateman. Molemmat valkoisia. Miss Batemanille täytyy lisätä vielä muutama kärhön juuristoa varjostava kasvi. Mietin tarhakellukka Mai Tain siirtämistä tähän (niitä jakopaloja minulla on useampi) tai jonkin keijunkukan tai sitten muualla hyvin toimineen suhteellisen tiiviin kurjenpolven. Täytyy nyt mallailla. 

Pieni muutos, suuri ilo.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2022

Projektejä, meneillään olevia ja tulevia

Esittelen usein puutarhasta vain niitä kauniita kasveja tai hoidettuja tai lähes hoidettuja alueita. Osa paikoista jää kokonaan esittelemättä. 

Jalopähkämö Hummelo on vaaleanpunainen kukaltaan.


Meillä on varsinaisen autotallin ja väliaikaisen pressutallin välissä kaikkea mahdollista puolison aarretta jemmassa. Sen lisäksi yksi kompostori, kaikkea puutarhaan liittyvää sälää (+pulkka) ja sitten herttavuodenkilpiä sekä niiden seassa elämänlankaa. Tässä se kaikessa komeudessaan. Tadaa.



Saatan olla taas aivan tyhmä, kun ryhdyn uutta istuttaman paikalle, jossa on ihan hirveänä vitsauksena elämänlanka. Sehän ei kuole juuri millään. Jos laittaa pressut päälle, se vain luikertelee sen alla vaikka metrejä seuraavaan kohteeseen. Jos en pääse eroon elämänlangasta, en kyllä jaksa myöskään tuota herttavuodenkilpeäkään. Sen alla on aina hirveä määrä lehtokotiloita. Jatkossa pidän herttavuorenkilpeä vain vähän tällä tontilla, ja mahdollisimman kuivassa paikassa. Teen tämän kanssa muutoksia vain vähän kerrallaan. Tuo musta säkki on täynnä elämänlangan juuria ja muutamia muita rikkakasveja.


Täällä ei toteutettu ollenkaan no dig-menetelmää, mutta en saanut kaivettua kamalan syvälle. Ensin kävin alueen istutuslapiolla läpi ja sitten vielä pistolapiolla. Sen jälkeen päälle korsia, kompostimultaa ja pari säkkiä kaupan multaa, toinen havumultaa ja toinen mustaa multaa. Tuolla oli saven lisäksi hiekkamaata (raksahommien peruja), mitä meiltä löytyy vähän. Koska tuo on pieni kumpu, on kaikkein alimpana aina savea. Ja kompostorin vieressä kasvaa pihlaja, joka kesti aikoinaan viereisen autotallin (joka ei näy kuvassa) rakentamisen. Kompostorin yksi sivu on kitketty myös elmänlangasta, mutta sitä saa kaivaa pois tuolta alueelta sekä tämän vuoden että ensi vuoden. Ja hamaan tappiin saakka. Olin silti uhkarohkea ja istuttelin jo osan kasveista. Kahdella puolella on pressuja: oikealla vain tukahduttamaan tavallisia rikkakasveja (kun oli niin hankala kaivaa sora/kivi/savisotkua). Vasemmalla puolella taas ajattelin välillä kurkkia pressun alle, kun elämänlangan juuret alkavat todennäköisesti kasvaa lähellä pressua. 



Korsien heittäminen sekaan oli hieman hölmöä tässä tilanteessa, kun korsi ja elämänlangan juuri ovat molemmat vaaleita. Oikean puoleisen pressun päälle heittelin vielä kuivumaan joitain elämänlangan juuri, joita löytyi siinä vaiheessa, kun olin pari pussia saanut rikkoja pussitettua ja pussit vietyä tekeytymään. Tuonne istutin kartiovalkokuusen: Daisy's White, laakakataja `Blue Chip´, jalopähkämö Hummelon, tarhaimikkä Rashberry Splash (muualla minulla on punaimikkää sekä tavallista valkotäpläimikkää), kolmilehti on tuolla pikkuisena. Ja vähän suurempana sitten tummana kasvina kartiovalkokuusen oikealla puolella ja laakakatajan yläpuolella on toinen tämän tontin kimikki Pink Spike. Nyt nuo pressut saavat olla tuolla. Oli tarkoituksena saada osa kesän aikana ostetuista kasveista maahan. Täytyy ehkä vielä tyhjentää vielä multaa tuohon päälle, jotta saan nuo silmää häiritsevät korret piiloon. Saan niistä hepuleita, kun luulen niitä juuriksi.

Ensi kuussa pääsen tekemään luultavasti toista projektia. Kuva alhallaa on otettu etupihalta, missä on tuollainen ruskea mopoura. Kun lapsi saa kortin, tätä tuskin enää tarvitaan. Naapurin kanssa tutkailtiin, että tuossahan menee selvästi uuden kukkapenkin reunusta. Täytyy vaan jatkaa tuon hopeapajun tukahduttamista ja kortin saamisen ja kosteamman syksyn kera, aloittaa kaivuuhommat. Koska maa on tuollakin epätasainen, saan lisää multatilaa sillä, että tasoittelen maata. Tuolla on paljon puiden juuria sekä myös aika vähäravinteinen maa, joten kompostimullalle tulee ihan hyvä käyttökohde. Kasveja tuohon kuivaan paikkaan on jo hommattu.


Takapihalle varmaan sitten kasvatetaan nurmea mopouran paikalle.