maanantai 5. heinäkuuta 2021

Satunnaisia huomioita

Kävi tänään taas mielessä, että ei varmaan ikinä kannattaisi olla ehdotonta mieltä yhtään mistään. Juuri taisin Päivänpesän blogiin kommentoida, että näin kuumilla säillä en istuta mitään. Ja että on helpompi vain kastella ruukkua. Ja tänään eksyin sitten kesäkukkaostoksille (vieläkin pari ruukkua ollut tyhjänä kasveista ja orvokit olivat niin surullisia, että ruukkuja tyhjentyi).  Kesäkukka toki on vähän laaja käsite, sillä tuossa istutuksessa kukkivia kasveja on vain tuo suklaakosmos. Siellä on myös tumma koristebataatti ja kaksi heinää.  



Yksi tyhjä ruukku sai punaisen keijunkukan, jonka saatan mallata myöhemmin maahan alempana kerrottujen japaninvaahteroiden lähelle. (Pikkasen olisi ruohonleikkuulle ja vähintään trimmeroinnille hommaa, mutta helle verottaa jaksamista.)




Samalla sitten tuli istutusvauhti päälle ja totesin, että voisihan sitä istuttaa jonkin sellaisen kasvin, joka on jonkin muunkin keväällä istutetun vieressä ja jota pitää sen takia kastella.  Joten löysin itseni lopulta sitten kastelemassa hyvin kuivaa maata. Istutuskuopan kastelin huolella. Tuli puhelu ja puhelun jälkeen näytti maa märältä sekä isutuskuopasta, että sen ympäriltä. Onneksi istutuslapiolla vähän kaapaisin maata ja tajusin maan olevan aivan rutikuivan heti istutuskuopan viereltä. Täytin siis uudestaan vedellä istutuskuopan ja olin aika kauan letkun kanssa samassa paikassa, sillä tuo kohta on koholla ja siitä helposti valuukin vesi pois, jos kastelukannulla vettä ryöpsäyttäisi. Japanin verivaahtera pääsi multiin. Näitä kasvaa nyt kaksi, koska luuli edellisen kuolleen. Tämä pääsi samoille huudeille jo hengissä säilyneen, mutta hyvin pieneksi syödyn japaninvaahteran kanssa. Magnoliani kokeilee samassa penkissä talvehtimista.  Tuo paljas maa on tarkoitus pikku hiljaa kasvittaa, en vain ehtinyt siinä kovin pitkälle helteiden tultua. Paljas maa on niin altis kuivumiselle, että jotain maan peitettä on pakko tuohon saada.  Vaikka sanonta on, että kannettu vesi ei kaivossa pysy, tuntuu maan kastelu myös letkun kanssa aika turhalta. Pitäisi koko tienoon saada vettä, jotta siitä kastelusta olisi kasveille vähän kauemmin hyötyä. Tämän päivän hyöty taitaa olla jo huomenna tai ylihuomenna mennyttä apua. Nyt sitten sain itselleni taas lisähommaa. Purkkien kastelu olisi ehkä ollut järkevämpää.



Tuolla alhaalla vasemmalla on kaarnanpalanen tuosta kannosta, sen on tarkoitus estää veden holtittoman virtaamisen alamäkeen. Muistakin kaarnanpaloista tein pientä estettä veden virtaamiselle. Oikealla tuo vihreä mehitähden muotoinen  on oikeasti liljan tynkä. Keväällä löysin marhanliljan sipuleita myynnistä. Tuohon laitoin toisen. Toinen olikin haperommassa kunnossa ja se on istutettu toisaalle maanpeittokasvien sekaan, joten en enää kunnolla muista, mihin kohtaan sen tungin. Oli ihanaa kuitenkin nähdä tuon tehneen edes lyhyen, mutta tiukan alun. Alla olevista Lollypop-liljoista löysin tänään liljakukon. Osasin olla varuillani, sillä naapurissa oli liljakukko käynyt jo munimassa. Näin liljakukon ensin päivällä, mutta se ryökäle pääsi pakoon. Iltapäivällä löysin sen uudestaan ja sain sen nistittyä. Toki voihan tuolla vielä olla toinenkin. 



Seuraava urakka olisi helminukkajäkkärän poistaminen tuosta penkistä. Siinäpä sitä riittääkin hommaa. Aika paljon helminukkajäkkärää lähti jo keväällä pois. Sekin on sellainen kasvi, joka ei pysy siinä, mihin sen istuttaa. Aina ei määrä korvaa laatua. Muuten olisi pari penkkiä täynnä vain yhtä kasvia. Ja sehän olisi tylsää.

Keltasormustinkukkani ovat onneksi viihtyneet. Ja niiden ympärillä pitäisi taas tehdä selkeytystä lajien kanssa. Iso alue tuosta penkistä vaatisi taas kunnollista raivaamista, Tuolla on saanut nyt liian kauan myös rikkikset villiintyä. Ehkä joku aamu tai ilta jaksan mönkiä kasvien sekaan. 




Jaloritaritankannukset Black Knightit saavat joskus illan valon ylleen upeasti. Niiden seurana on korkeaksi kasvaneita päivänkakkaroita. Harmi, että päivänkakkarat on pakko kohta kitkeä, sillä kasvavat pionin juurella ja haluan sen pionin kasvavan ja jopa kukkivan. Toivoisin myös tuossa vieressä kasvavan vartetun syreenin kukkiva, sillä puu on istutettu jo pari vuotta sitten. 



Puutarha on tuonut taas paljon iloa. Varjopaikoilla on ollut kysyntää ja ötököiden määrä on jonkin verran vähentynyt. Puutarhassa puuhaamisen määrää vain joutuu nyt aika paljon miettimään. Jonkin verran voi tehdä. Siinä vaiheessa, kun tajuaa kesken kevyiden hommien hien tippuvan suoraan silmiin, tietää, että on aika siirtyä varjoon tai sisälle tai suihkun alle tai suosiolla järven rannalle. Hommia voisi toki tehdä aikaisin aamulla (mutta ei vaan pysty, ellei vahingossa herää aikaisin) tai myöhään illalla (ei myöskään kiinnosta, sillä silloin kehoni jo laskeutuu lepoon). Joten teen puutarhahommia vain silloin kuin jaksan ja huvittaa. Nyt nuo molemmat kohdat täyttyvät vähän satunnaisesti. Kasvimaa saa ainoastaan säännöllisesti huomiota ja sekin lähinnä kastelun muodossa. Nyt on reilu viikko edellisestä sateesta. Juhannussunnuntaina täällä oli kunnon ukkonen ja silloin satoi kunnolla. Kasvimaalla moni kasvi otti sen sateen jälkeen kunnon kasvuspurtin. Nyt kastelukannuilla raahattu vesi ei tee samaa.




Huomasin sinikämmenen tehneen siemenen. Sen itäminen on kai aika haastavaa. Tuossa lähellä ei ole yhtää paljasta maata, johon se siemen voisi itsekseen tippua alkaa sitten itää. Mietin jo, että uskallanko hieman sorkkia ja viedä lehden siemenen kanssa paikkaan, jossa on paljasta maata. Jos se vaikka joskus itäisi, jos merkkaan paikan, enkä sohi sitä millään. Tuossa se ei ainakaan tule itämään, koska voi tipahtaa vaikka nurmikolle. Ehkä voin sen verran elämässäni riskeerata, että kokeilen jopa uuden sinikämmenen lisäämistä. Todennäköisesti tulen unohtmaan koko kokeiluni. Mustilan sivuilla on tietoa sinikämmenen lisäämisestä sekä selitys, miksi se on kallis kasvi.


Toivottavasti moni paikkakunta saisi pian jo virkistävän sateen. Sitä toivoisin tännekin, vaikka meillä sentään satoi juhannuksena Sääennusteen mukaan jatkamme lämmintä tai helteistä keliä.

18 kommenttia:

  1. Puutarhatöitä on nyt tehtävä pienissä pätkissä, muuta ei jaksa. Toivottavasti saadaan sateita tällä viikolla. Minun sinikämmen on tehnyt siemeniä jo pari vuotta mutta siementaimia ei ole näkynyt. Mietin jos ottaisi siemenet talteen ja kokeilisi kylvää sisällä purkkeihin, tai jättää purkit vaikka kasvihuoneen multaan niin muistaisi mitä on laittanut ja mihin. Testaan tänään yhtä helppoa 1-2 kasvin kastelujärjestelmää, jos toimii niin teen siitä postauksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sadepäivä tekisi aika hyvää luonnolle. Nyt parin tunnin sadekin voisi helpottaa jo paljon.

      Sinikämmennen siemenien purkittaminen olisi sen takia fiksua, jos niiden täytyy olla 2-3 vuotta rauhassa.

      Toivottavasti saat kastelujärjestelmän toimimaan.

      Poista
  2. Veden kantaminen kukkapenkeille on ahdistavaa puuhaa, sillä kastelua tarvittaisiin niin pitkiä aikoja, että juuret tosiaan saisivat syvälle kosteutta. On vähän itsensä huijaamisen tuntuinen olo, kun kastelukannun kanssa kulkee istutusalueita läpi. Mutta pian siihen on kai turvauduttava, jos ei ala taivaalta tulla vettä! Minulla on samanlaiset fiilikset tuon puutarhanhoidon kanssa, ei oikein jaksa tarttua toimeen. Nyt alkavat onneksi myös rikkaruohot hidastaa kasvuvauhtiaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rikkaruohojen hyytyminen kertoo kyllä jo kuivuueesta. Voimia pitää säästellä, muuten menee kuivumisen puolelle.

      Muutamia kasveja kastelen, että eivät kupsahda heti istutusvuonna. Toivon viime vuonna istutettujen jo pärjäävän.

      Poista
  3. Nyt on ollut pakko taipua ja tarttua kastelukannuun ja alkaa kastelemaan läkähtymässä olevia kasveja. Sade olisi nyt enemmän kuin tervetullutta, mutta taitaa olla turha toive jälleen kerran?
    Nyt on ollut pakko työt keskittää hieman viileämpiin ajankohtiin vuorokaudessa, eli lähinnä aamuun ja iltaan.
    Mukavaa viikkoa vilvoittavaa sadetta odotellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sadetta tosiaan alkaa jo odotella. Joka päivä toiveikkaana katson sääennustetta, mutta ei sadetta oöe juuri näkyvissä. Tai sateen todennäköisyys on mitättömän pieni. Ei kuummimpiin aikoihin jaksa huhkia. Ulkotyöntekijöille rankkaa.

      Poista
  4. Helle ja kuivuus lienevät vallanneet minut, sillä en tahdo saada puutarhassa mitään aikaan. Kuljen vain katselemassa kasvien kärsimystä. Kasvimaata ja ruukkukukkia sentään kastelen. Ja kirjaan välillä suunnitelmia toteutettavaksi ajankohtana, jolloin hiki ei valu otsalta pelkästään ajatuksen voimalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helle vaikuttaa, ei voi mitään. Pari päivää hellettä on ihan eri kuin nyt. Vaikka osaan lämpöön tottuu, sen vaikutuksen kyllä myös huomaa. Askel ei ole kuumalla yhtä virkeä kuin olisi ilman hellettä.

      Poista
  5. Melkoista on kuivuus, eikä sateiden todennäköisyys ole mitenkään vakuuttavaa. Vettä saa kantaa uusille istutuksille ihan kunnolla, koska ympäröivä kuiva maa ottaa osansa.
    Nautitaan siitä, mistä voidaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt täytyy tosiaan priorisoida asioita ja nauttia niistä asioista, joista voi. Veden määrää ei nyt voi liioitella minkään maassa kasvavan kanssa täällä. On vain rajansa, kuinka paljon sitä pystyy tai jaksaa kannella.

      Poista
  6. Laiskaksi vetää, sano kissa auringossa. Olenpa nauttinut lämmöstä, mutta kyllähän pieni tauko paahteesta tekisi hyvää. Nurmikon leikkuu alkaa olla ajankohtainen, mutta olen siirtänyt sitäkin eteenpäin armollisemman kelin toivossa. Hyttyset sentään jättävät rauhaan ja voin viimein loikoilla riippumatossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni tauko paahteesta tekisi ihan hyvää. Nyt sellainen 23 astetta on jo taukoa. Nurmikon leikkuuta tässä minäkin olen suunnitellut jo monta päivää. Ehkä sekin on pakko tehdä osissa.

      Poista
  7. Kurkkasin tuon Mustilan jutun sinikämmenestä. Eli jos ymmärsin oikein, sinulla on tuossa tulossa siemenkota, jonka sisällä on paljon siemeniä. Tekstin perusteella vaikuttaisi siltä, että sinikämmenen siemen on saman tapainen kuin pionin tai varjoliljan siemen, eli se vaatii useita kylmä- ja lämpökäsittelyitä ennen kuin maan pinnalla näkyy mitään. Minä tekisin tuon kanssa niin, että kietaisisin vaikka koko tuon lehden siemenkotineen johonkin verkkopussiin, jotta se saa kypsytellä siemenet rauhassa eivätkä siemenet pääse vahingossa varisemaan nurmikolle. Kun ne alkavat karista, kylväisin osan sopivaan paikkaan maahan itämään omine aikoineen ja kokeilisin vauhdittaa osan itämistä keinotekoisesti. Laittaisin käsiteltävät siemenet ensin reiluksi kuukaudeksi lämpimään, sitten sama aika kylmässä, taas lämpimään, kylmään ja seuraavan kerran lämpimään otettuna niissä pitäisikin jo alkaa versoja pilkistellä. Jos ne kylväisi syksyllä, niin kylmäkäsittelyihin ei tarvittaisi jääkaappia, vaan ne voisi hoitaa ulkona. Toisi vain ruukut kesken talven sisälle saamaan lämpökäsittelyn. Sopivasti ajoitettuna sirkkalehdet alkaisivat puskea maaliskuussa. Näin siis minä tekisin, kun tykkään leikkiä ja kokeilla :D
    Helteistä on ollut täälläkin ja hommat edistyvät hirmuisen hitaasti. Sateita ei ole luvattu lähipäiville, mutta tänään on onneksi pikkuisen pilvisempää. Toivon, etteivät itikat ole tulleet helteen tilalle riesaksi. Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuosta siemenasian miettimisestä. Minäkin käsitin, että tuolla olisi majailemassa pieniä siemeniä. Yhtään en tiedä tai muista, tuleeko tuo siemenkota ruskistumaan vai alkaakako sen sisällä helisemään, vaikka se olisi vihreä. Pionin siemenistä sain muutaman jo yhden talven jälkeen tekemäään pienen sirkkalehden. Niitä pidin talven aikana laudan alla, että eivät lähde lumen mukana karkuun. Täytyy varmaan kokeilla kahta eri tapaa. Sekä laittaa maahan, että kokeilla kylmäkäsittelyä itse. Jos siis muistan vielä. Sinikämmen on viihtyessään mahtava perenna, kun sen lehdistö on minusta kaunis.

      Toivotaan hyttysetöntä päivää.

      Poista
  8. Kastelukannut ovat jatkuvasti ylitöissä näinä aikoina. Minullakin on sinikämmenessä muutama siemenkota, täytyypä käydä kurkkaamassa vinkkejä.
    Toivoisin nyt sadetta kaikille, varsinkin viljelyksille, jotka ovat jonkun elanto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kastelukannuja on tullut kanneltua viime aikoina ja täyteltyä. Sinikämmentä olisi kiva saada tontille enemmän, joten voisi kokeilla niiden kasvattelua. Eilen satoi paikoin, jossain vain niin vähän, että lisääkin saisi sataa.

      Poista
  9. Eipä tosiaan ole paljon puutarhatöitä tullut tehtyä, kastelua on sentään ollut pakko harrastaa:)
    Meilläkin odotellaan vettä taivaalta, mutta ennusteet eivät ole sen suhteen kovin lupaavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhatöitä voi tehdä hikipanta otsalla, muuten hiki tippuu silmiin. Vesi on tosi tärkeää. Meillä satoi ke-to-yönä ja se oli ihanaa.

      Poista