maanantai 25. kesäkuuta 2018

Tarinoita eri penkeistä

Olen mieltynyt vastavaloon. Taas myös eräs kukkayhdistelmä alkaa tulla kukaan. Saman olen kuvannut tännekin jo monia kertoja. Kurjenpolvi Orion kurottautuu tuen avulla korkealla. Ilman tukea se menee maata myötä ja vaatii suuren halkaisija. Kärhötuen keskellä se kurottautuu kohti valoa yli metrin korkeudessa, eikä silloin vie tilaa yhtä leveälti.


Pian kärhötelineessä aloittaa kärhö Aljonushka, jonka lehdet ovat Orionin kanssa sekaisin.



Samassa penkissä pioni DoTell avautuu kohta. Suloinen vuokkokukkainen pioni. Sen seurana näkyy punaista tähtiputkea. Tämä yhdistelmä on joskus syntynyt vahingossa, mutta tästä pidän joka vuosia.


On mukavaa, että sinivaleunikkojen aika jatkuu uusien nuppujen avautumisen vuoksi. Muuten tämän kukinta menisi ohi liian nopeasti. Näin esim. Autuaassa olossa on tämä kuvattuna kerrattuna ja tiedän näitä olevan muitakin värejä. Haluaisin näitä kunnon sarjan. Tämä kasvaa puolivarjossa, puu varjostaa osin tätä paikkaa ja alla on savimaan päällä noin 20 senttiä kunnon multaa. Paikka on kosteampi kuin jotkin muut kohdat samaista kukkapenkkiä, mutta vesi ei jää lillumaan.



Minulta kysyttiin kommenttiosioissa, missä tähkäesikkoni kasvaa. Kirjoitan nyt tähänkin sen kasvupaikasta. Tähkäesikko kasvaa parhaiten perustetussani penkissä. Alla on tiukkaa savea, mutta penkki perustettu perusteellisesti. Mylläsin maan, kasasin noin 30-40 senttiä multaa päälle (mullan ja saven väliin vielä kerroksen kaikkea maatuvaa). Saa savimaan ansioista pohjalta kosteuttakin tarvittaessa, mutta multaa taas on niin paljon, että vesi kyllä imeytyy. Penkki saa hyvän lumikerroksen lumisina talvina.  Penkki saa aurinkoa noin kolmeen asti iltapäivällä ja sen jälkeen jää varjoon. Tämän tähkäesikon edessä kasvoi punatähkä tätä varjostaen (luulin aluksi hyasintin villiksi kasvuksi). Otin punatähkän tästä varovaisesti sivuun ja vahingossa lohkaisin myös pienen palan tähkäesikkoa. Siirsin punatähkän vain hivenen eri paikkaan. 



Tähkäesikko on nyt selvinnyt vuodesta 2016 puutarhassani. Eli kahden talven yli. Uskalsin hieman siirrellä viime viikon sateiden takia. Maa ei silti ollut mitenkään kamalan märkää. Käytin aika lailla kasteluvettä näissä siirroissani. Tätä penkkiä haluan järkeistää, koska se on osaltaan ihan täynnä kaikkea. Mutta. Siinä viihtyy tähkäesikko, joka on huono viihtymään juuri missään. En voi siis sitä siirtää. Punatähkäkin on tosi raju, mutta suostuu vihdoin kasvamaan ja kai jopa lisääntyykin. Tuossa penkissä on nyt viittä erilaista keijunkukkaa ja neljää erilaista isomaksaruohoa. Useampia pioneja, kärhöjä ym. Penkki on siis pitkä ja laaja. Ja siinä näkyy monen vuoden kerrostumat. Haluan tiettyä sotkuisuutta kuitenkin vähemmälle ja samalla haluan keräillä ja kokeilla. 


Naapurini sanoi kauniisti, että penkistä löytää joka kerta jotain sellaista, mitä edellisellä kerralla ei ollut huomannut. Juuri nyt valkoinen harjaneilikka nojailee hieman tummaa maksaruohomätästä vasten. Harjaneilikat hieman heiluivat, kun eilen tein pieniä siirtoja.


On välillä vaikea hahmottaa suurien perennoja lopullisia kokoja, joten samassa penkissä joudun vielä siirtämään ainakin yhtä pionia. Saatan siis ajoittain seistä penkin ääressä useita kymmeniä minuutteja teen mielessäni palapeliä: "Siirtäiskö tuon tohon, vai tuon tonne. Miltä tuo näyttäisi suurempana ja mahtuukohan kasvi ollenkaan tuohon tai mahdunko minä kasvien joukkoon kitkemään. Ja jos tuo sopii tuohon, sopiiko värit yhtään yhteen? Ja mitäs ihmettä tässä kasvaa keväällä tai syksyllä." Sitten saattaa käydä mielessä, että: "minähän en ole nähnyt sitä yhtä kasvia ollenkaan. Onkohan se kuollut itsekseen vai olenkohan sen kitkenyt pois. Miksi en merkkaa näitä kasvien paikkoja. Kappas, tuolla onkin nimilappu sellaiselle kasville, jota ei ole näkynyt pariin vuoteen."  Ja aikani seisottuani, voin joko aloittaa siirtotyöt tai siirtyä toisen penkin ääreen samoihin ajatuksiin.


Punapäivänkakkaraakin koetin istuttaa puutarhaan pari kertaa ennen kuin onnistuin tämän hengissä säilymiseen melkoisen kuivassa ja huonomultaisessa penkissä.

20 kommenttia:

  1. Hih, ihanaa pohdintaa. Puutarhanhoito on jatkuvaa luomistyötä, vähän kuin leikkiä. Ehkä siksi se on niin ihanaa?
    Tähkäesikkosi on niin namu, kiitos kun kerroit penkin perustamisesta, täytyy kokeilla samaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun en osaa piirtää tai maalata, voi puutarhassa maalailla kasveilla. Ja koska kasvit eivät tottele aina istuttajaansa, saa mukaansa ylläreitä.
      Tuon penkin alle ei jäänyt nurmikkoa tai rikkaruohikkoa, kaiken kuorin pois.

      Poista
  2. Perennapenkin tekeminen on kuin tekisi palapeliä, monimutkaisempaa vain. Mutta niin kiehtovaa. Minulla on kaksi tähkäesikkoa, joista toinen kukkii. Pohjamaa on savipitoista ja kukkiva (yksi kukka) on suuren kiven suojassa. Toisen esikon siirsin syksyllä toiseen paikkaan ja siksi nyt vain juroo. Kiehtova kukka. Sinulla kukkii kauniisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähkäesikko on vähän erilainen kukka. Sellainen punkkari. Siirtojen jälkeen voi aina mennä aikaa ennen kukintaa. Oma pikku palapeli on joka vuosi työn alla.

      Poista
  3. Kaunis on tuo tähkäesikko. Ei viihy jokapenkissä. Tuota penkin perustamista piästään tässä kesän mittaan harjottelemaan mehtäpuutarhaan ja otampa vinkin tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, jos oli apua. Tiukassa savimaassa on etunsa, kuten kyky pidättää kosteutta. Tuo penkki on voinut hyvin, kun osa taas on kärsinyt kuivuudesta.

      Poista
  4. Kaunis tummamaksaruoho, siinä on sitä jotain sen varret puhuttelee upealla värillään. Ja kiitos vielä tähkäesikon istutus ohjeesta. Mistähän minä sen savimaan saan sinne alle. Ja liian aurinkoista on myös meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähkäesikko voi kyllä viihtyä monesakin paikassa. Meidän pihalle ei taas saa täysin aurikoista penkkiä.
      Tuo maksaruohon tummuus on minustakin puhuttelevaa. Hyvänä kontrastina vaaleille kasveille.

      Poista
  5. Kiva postaus :) Pohdintojasi oli mukava lukea. Samaistuin tuohon kukkapenkin edessä seisoskeluun ja "palapelin kokoamiseen". Käytin viime kesänä varmasti useamman tunnin vain tuijotellen aurinkopenkkiäni ja tehden samaa kuin sinä. Jos naapurit sitä ihmettelivät, niin eivät ainakaan sanoneet mitään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummasti saa ajan kulumaan, kun palapeliä miettii ja pohtii. Onneksi muutkin harrastavat tuijottelua.
      Siirto-operaatio voi myös alkaa joskus aika yllättäen.

      Poista
  6. Minulla myös kasvit siirtyvät paikasta toiseen. Salaojakorjauksen jälkeen uuden kukkapenkin perustaminen ei ollut helpointa hommaa, koko ajan kukat vaihtavat paikkaa kun en ole tyytyväinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin tuttua, että ei ole tyytyväinen. Silloin kasveilla pitäisi olla pyörät alla. Toivottavasti kasvisi löytävät hyvät paikat.

      Poista
  7. Ei kai se haittaa vaikka nuo kaikki kasvavat sekaisin? Minun silmääni ainakin näyttää ihanalle! Inhoan muutenkin liian kurinalaisia istutuksia. On kiva kun on yllätyksiä ja sekoituksia, kiinnostavuutta. Sinulla on hurmaavat kukkapenkit! Sinulla on myös kiva naapuri, jolla on nyanssien tajua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni saakin olla onneksi sekaisin. Siellä on vain seassa joitain kasveja, jotka tuntuvat olevan väärissä paikoissa. Minulta ei löydy kurinalaisia penkkejä. Joihinkin penkkeihin haluaisin kyllä sipauksen kuria. Ehkä se löytyy vielä.
      Naapurini on erittäin kiva. Teemme toistemme pihoissa kierroksia kesäisin.

      Poista
  8. Savimaata parjataan ihan suotta, kohopenkin alla se on loistava juttu pidättämässä kosteutta ja ravinteita. Ja savimaata parantamalla saa myös ihan kelvollista istutusalustaa vaatimattomille kasveille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savimaasta on paljon hyötyä, täytyy vain osata nähdä ne hyödyt.

      Poista
  9. Hauskaa pohdintaa kasvien paikoista perennapenkeissä. :D
    Itse olen pyrkinyt siirtelemään kasveja mahdollisimman vähän, jos ne paikallaan viihtyvät. Olen tullut siihen tulokseen, että vaikka joidenkin kasvien värit eivät sopisikaan yhteen täydellisesti, on parempi, että kasvit viihtyvät kuin kituvat siirron jälkeen. Toki välillä siirtelen kasveja, mutta lähinnä liian leviäviä pois tai huonoja kilpailijoita valtaajien jaloista muualle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvien paikkoja tulee ajoittain pohdittua paljonkin. Joskus värit eivät todellakaan sovi yhteen, mutta silti kasvit saavat olla paikoillaan.

      Poista
  10. Hauskoja ajatuksia puutarhanhoidosta. Jokainen tekee tyylillään ja se on ihan parasta.

    VastaaPoista