sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Syyskuun alkua

Tänään taas tajusin. Olen kaivannut niin paljon aurinkoa. Vaikka luin lehdestä, että elokuu on ollut harvinaisen pilvinen, se taas jotenkin kirkastui tänään. Tänään oli auringon vuoksi aivan eri tavalla energinen olo. Sotkuiset kasvitkin näyttävät mukavilta valossa. Tässä sotkussa meksikonhanhikki ja valkoinen harmaakäenkukka.


Liljat ovat jo tiensä päässä. Tämä on lähes ainoa, joka vielä kukkii.


Kärhöissä on vielä kukintaa, ei tosin enää kaikissa. Osa taas ovat vielä niin nuoria, että niiden kukintaa odottelen vasta myöhemmin. Madame Julia Correvon joutuu vähän sinnittelemään vuodesta toiseen, mutta kukkii silti.


Valkoinen punahattu jäi matalammaksi, mitä luulin, joten se uhkaa jäädä valkoisen värimintun jalkoihin. Väriminttu on hädin tuskin jaksanut aloittaa kukinnan. Meillä on ollut niin viileitä säitä ja niin vähän aurinkoa.


Tämä syyshortensia on yhä melko matala, joten tätä ei ole vielä tarvinnut siirtää. Voi olla rauhassa paikassaan, vieressä on sekä sinivaleunikon että ukkolaukka "Purple Sensationin" siemenkotia. Sinivaleunikon lehtiruusukkeita on valmiina ensi vuotta varten (on kaksivuotinen) ja toiveikkaana ripottelin nyt sinivaleunikon siemeniä näihin hyviin paikkoihin, mutta rohkenin ripotella niitä myös vähän muuallekin. On todella jännittävää nähdä, missä ensi vuonna on uusia sinivaleunikoiden lehtiruusukkeita, vai onko niitä ollenkaan.


Viime vuonna ostin erilaisia maksaruohoja. Tänä syksynä jatkoon pääsee vertailussa ne, jotka erottuvat sekasotkusta ja pysyvät ryhdikkäästi pystyssä. Näitä koetan siis jakaa lisää. Kaatuilijat saavat joko väistyä tai siirtyä vähemmän näkyvälle paikalle. Pidän näistä kohtalokkaan tummista maksaruohoista.


Toisaalla, vähän pimeässä paikassa, taas pidän näistä vaaleanraitaisista kuunliljoista. Nämä eivät edes ole niin reikäisiä, kuin monessa muussa paikassa lehtokotiloiden takia.


Syyskuu on kuitenkin alkanut. Hieman lempeämmin, mitä pelkäsin. En silti ole henkisesti ihan valmis villasukkiin ja takkatuleen. Toisaalta niistä ei oikein koko kesänä ole tarvinnut luopua. Taidan siis lähinnä jatkaa rusokirsikan punastumisen tarkkailuja.


Oikein hyvää syyskuun jatkoa. Minä taidan vähän jaksaakin taas puutarhaa. Ja nyt se puutarhassa tekeminen taas lataa akkuja.

18 kommenttia:

  1. Puutarhasi on todella kaunis syksyisessä asussaan! Joka ei syksyiseltä edes näytä, kesäiseltä. Kirsikan punastumisen tarkkailu on kyllä mukavaa puuhaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin ottaa kuvia niistä rupsahtaneista kasveista. Sitten se syksyisyys paljastyu. Helposti jättää ne juuri kuvaamatta.
      Tänään oli kesäinen fiilis ulkona. Auringolla on suuri vaikutus.

      Poista
  2. Auringolla on iso vaikutus, puutarhahommia tekee ihan eri fiiliksellä kun sumuisessa pilvisäässä. Hienon värinen tumma maksaruoho.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tumma maksaruoho on hyvän värinen. Siinä taitaa olla lappukin tallella, joten samaa lajia voisi jopa ostaa lisää. Nimeä en nyt muista.
      Aurinko todella lataa energiaa.

      Poista
  3. Aivan ihana aurigonpaiste oli tänää. Sillä on suuri vaikutus miälialahan, ainaki mulla. No eiköhän lämpööset kelit viälä jatku. Mullaki kukkii just keltaane lilija ja pari muutaki. Non istutettu viimme syksynä, nii että vauhtihinlähtö keväällä vähä myähästyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinko vaikuttaa minullakin mielialaan. Toivon todella vielä lämpimiä kelejä.
      Liljat ovat komeita, meillä liljoja rakastaa myös lehtokotilot, osa siis menee reikäisiksi.

      Poista
  4. Meillä on ollu nyt muutamii aurinkoisii päiviä, tänäuamuna ol neljänaikaan kolome astetta lämmintä, alavemmilla mailla män varmasti pakkasen puolelle. Viikolla vuan yöt kylymenöö. Vielä ois kukkivii kun ei vuan kylymäs. Suojailen ainakin daaliat ja pelakuut kannan sisälle.
    Ompas siulla tumma maksaruoho.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä puutarha on osittain suojainen ja joutuu selviämään ilman suojauksia. Toivottavasti ei tule liian nopeasti hallaa, sillä osa kukista on meillä vaata nupuilla. Osa aarteista pitää ehkä jo nostaa sisälle kohta. Harmi.

      Poista
  5. Minäkin tajusin vasta lakata odottamasta kesää. Aurinkoinen päivä sai kuitenkin mielialan kohoamaan ja puutarha houkutteli taas sadonkorjuuseen. Onneksi vielä kukkii kaikenlaista ja metsäkin tarjoaa vielä monenlaista satoa. Mukavaa ja AURINKOISTA syksyä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan erityisen aurinkoista syyskuuta. Kesää odotellessa vierähti useampi viikko. Tämä kesä ei mennyt ihan kuin luuli.

      Poista
  6. En tiennyt että mittua on myös valkoisena. Minulla on kahta väriä. Vai että sinivaleunikon siemeniä ripottelet. Kumma kun se toisilla onnistuu. On mitä taas odottaa ensivuonna. Minä myöskin odotan ja toivon sinun onnistuvan. Hyvää loppuviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän kylvää sinivaleunikon siemeniä vähän laajemmalle alueelle, mitä ne itekseen leviäisivät. Saa nähdä sitten keväällä, että onko tästä mitään apua.

      Poista
  7. Minä huomaan saman ilmiön minussa! Pidemmän aikaa on tuntunut ettei puutarhatyöt juurikaan innosta, mutta aurinko saa kyllä ihmeitä aikaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringossa on monenlaista voimaa. Onneksi välillä sentään paistaa.

      Poista
  8. Kaunista <3 Toivotaan lämpimiä aurinkoisia päiviä, niitä todella kaipaisi! Mukavaa viikonloppua Sinulle!
    Blogini facebook sivuilla on arvonta, käy toki osallistumassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, mukavaa viikonloppua! Puutarhassa on viime päivinä ollut myös melkoisen märkää.

      Poista
  9. Sateinen syksy on nyyh! Tarvitsemme lisää aurinkoa, heti. Mutta teillä on vielä kaunista ja kukkivaa, ihana tuo valkoinen harmaakäenkukka, himoan sitä ja ostin juuri siemeniä. Julia-kärhö on tosi suloinen. Maksaruohot ovat tosi dramaattisen värisiä, oikeita kukkapenkin dramatisoijia. Wow.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä kuvista on jo aikaa. Uusia kuvia ei ole oikein tullut otettua. Maksaruohot tekevät draamaa pelkällä olemisellaan.

      Poista