Toukokuun lopun maraton

Toukokuun viimeiset hetket. Tänään kajahti myös suvivirsi.

Toukokuu on päätöksessään. Ikävä tulee vähän toukokuutakin. Onneksi kuvia on paljon tallessa. Kaikki eivät tähänkään postaukseen mahdu, mutta silti tämä on pikkasen pitkä. Postaukseksi maraton.

Tänä keväänä rusotuomipihlajoiden kukinta ajoittui eri tavoin kuin usein. Viileys teki sen, että puut kukkivat vähän eri aikaa ja osin saattoi olla vasta yksi oksa kukassa. Usein ne kukkivat täysillä pari päivää ja sen jälkeen valkoiset pilvet ovat ohi.

Juuri nyt meidän puutarhassa on suurin määrä tulppaaneita yhtä aikaa kukassa. On jopa aikaisia, keskiaikaisia ja myöhäisiä. Alla olevassa purppuraiset ovat kahta eri lajia. Matalammat Ronaldoa ja pidemmät Purple Princeä. Ne ovat yllättävän saman sävyiset supussa ollessaan. (Taustan keltainen on keltavuokkoa.)

Ronaldo (etualalla) taitaa kuitenkin jäädä vähän vaaleammaksi. (Tai siis kuitenkin toisinpäin, kuten Saila mainitsi kommenteissa.)

Keltavuokot eivät kasva kukkapenkissä. Sain niiden juuren palasia tädiltäni, jolla kesti aikamoinen tovi perata kukkapenkkiä keltavuokoista. Olen laittanut niitä nurmikolle pariin kohtaan. Keltavuokon vaalea juuri kasvaa lähellä maata. Täti käski laittaa juurenpalaset siten, että osa niistä näkyy maan pinnalle. Ja molemmissa kohtaa keltavuokot ovat sen jälkeen kukkineet. Näiden keltavuokkojen seuraksi olen yrittänyt istuttaa myös kirjopikarililjoja. Paremmin ne pikarililjat ehkä kuitenkin kukkapenkissä viihtyvät.

Tummempaa on sitten toisessa penkissä, jossa alkaa pian tumman ja vaalean liitto täysillä kukkimaan. Yhdessä tumma Paul Scherer ja valkoisesta en enää erota, onko se edellisen vuoden Silver Money vai joku muu, sillä saatoin laittaa tähän penkkiin joitain valkoisia tulppaaneja. Muistiinpanot ovat pikkasen liian hatarat. Ja taustalla oleva keltainen on voikukkaa. Viime vuonna näiden kanssa yhdessä kukki myös morsiusleinikki. Se oli hyvä yhdistelmä.

Kirsikkapuu (vanha hapankirsikka) kukkii tulppaanien kanssa yhtä aikaa.

Toisaalla, rusokirsikan juurella, narsissien kanssa on alkanut kukkia toissa syksyllä istutetut papukaijatulppaanit. Nyt noiden valkoisten (Super Parrot) ja punaisten (Rococo) tulppaanien sekoitus ei saakaan päätäni särkemään. Lemon Strike narsissit olikin hyvä juttu istuttaa noiden seuraksi. Ja noiden tulppaanien papukaijaisuus on kyllä jollain tapaa hieman muuttunut vähemmän papukaijaiseksi.

Vieressä kukkii viime vuotista matalampana, mutta yhä kerrottuna (olihan minulla joitain muitakin kerrottuja tulppuja) kukkivat Abigaile-tulppaanit.

Ja onhan vielä Angeliquekin kerrottu. Tänä vuonna vain jäivät kovin matalaksi kuivuuden takia. Sellaisessa penkissä, jossa kasvaa jo kaikkea vähän liikaakin. Vieressään kuihtumassa oleva hyasintti, jonka lajikenimi on nyt kadonnut. Tai en ole sitä ikinä mihinkään kirjoittanut.

Kukkii meillä muutakin kuin tulppaaneja. Valkoinen koiranhammas oli viime keväänä todella vaisu. Ehkä johtuen pakkasista. Nyt se kukkii sinisten helmililjojen ja lemmikkien kanssa. Uhkaa vähän jäädä muiden kasvien varjoon.

Keltainen koiranhammas jo kukintansa kukkinut. Tämä kuva on otettu viikko sitten.

Myöhäinen kevät näkyy siinä vieläkin, että ei meillä kuun vaihteessa ole useinkaan paras tulppaaniaika. Tässä vaiheessa on usein suurin osa kukista jo kuihtunut ja myöhäisimmät ovat enää jäljellä.

Tervetuloa kesäkuu!