Avoimet puutarhat 2015, osa 2

Heinolan siirtolapuutarha-alueelta ajoin pieniäkin teitä kohti Iittiä, Villi Piha kohteena (blogi). Villissä pihassa olen käynyt myös elokuussa pari vuotta sitten. Kun siirtolapuutarhassa suurimmat pihat olivat noin 420 neliötä, niin Villissä pihassa mittakaava on hieman toinen. Kuvia on paljon, vaikka karsinkin niitä

Auton jätin parkkiin tämän ihanan risuaidan ja sen edessä olevan keltaisen penkin eteen.



Hyötyviljelyä on monessa paikassa. Rinteessä on kaunis kasvimaa, jossa ihanat muodot. Niitä kaikkia en saanut kuvaan, mutta ihanan kaarevia ja selviä penkkejä ja olkikatteita välissä.

 

Laatikkoviljelyt tai viljelylaatikot olivat vähän lähempänä taloa ja aidattu eläimiltä.

 

 

Kasvihuoneessa tomaatteja jne. Kasvihuoneen takana nousee rinne. Rakennus oikealla talli ja kanala ja vasemmalla vanha koulun sauna. Matkalla saunalle on rinteessä ruusuja.

Punalehtiruusua jäin ihailemaan.

Talolta tielle päin, on onneksi opasteita. Ja mittakaavat hieman erilaisia kuin pienellä pihalla.

Perennapenkit ovat enemmänkin perenna-alueita.

Väliin jäävissä nurmikkoalueissakin on leikkaamista.

 

 

Ehdottomasti haluan lehtosinilatvaa itsellekin.

Metsäpolku on ihana, josta pääsee suoraan kärhötunnelille. Kuvasta näkee pihan korkeuseroja.

Kärhöt olivat kipuamassa, jotain jo kukassakin.

Villissä pihassa on eläminä ankkoja, kanoja ja hevosia, ja näin minä pantterinkin tasapainottelemassa.

Ja ihana maakellari.

Villistä pihasta ostin myös itselleni jotain, nimittäin laattoja. Onneksi joku joskus innostuu valamistöistä niin paljon, että muutkin pääsevät ostoksille. Samalla taisin ilahduttaa kahta koululaisen kokoista kioskinpitäjää, jotka riemuitsivat tehdessään kunnon kaupat. Tässä nopeasti otettu kuva elämänpuu astuinlaatasta, joka ei ole vielä vähään aikaan oikealla paikallaan. Minä taidan kyllä ilahtua tästä vielä aika monta kertaa.

Vielä on kuvia yhteen postaukseen Avoimista puutarhoista.