torstai 6. maaliskuuta 2014

Vaihtelua torstaihin

Ostimme tämän talomme lähes tasan 10 vuotta sitten leskeksi jääneeltä rouvalta, joka oli talon rakentanut puolisonsa kanssa 40 vuotta aiemmin. Rouva kyllästyi ja väsyi talon tuomiin velvollisuuksiin, kun ikääkin alkoi olla.

Pihalle hän oli vuosien varrella istuttanut monia puita ja pensaita. Säästeliäänä osan kasvattanut itse ihan siemenestä. Kuten kuvassa olevan tuomipihlajan. (kuvassa tosin oksa vain siitä)


Myös scilloja, helmililjoja, narsisseja ja pari tulppania on elänyt tässä pihassa rouvan jäljiltä. Kuten kuvassa olevat kukat.


Tänään oli rouvan ja meidän hämmästys suuri, kun rouva oli lähtenyt kotoaan iltakävelylle ja sillä aikaa joku perhe oli ehtinyt asuttaa hänen kotinsa ja ehtinyt remontoidakin sisätiloja. Rouva eli vuotta 2003 ja ajatteli Koiviston olevan presidenttinä. Onneksi nykyään on vanhemmillakin ihmisillä kännykät mukana, joten saimme yhteyden hänen poikaansa, joka oli jo äitiään etsinyt.

Nyt tiedämme kenelle soittaa, jos lähiaikoina tulee kiistaa talon omistajuudesta.

Surullista nähdä toisen hämmästys, kun vähintään 10 vuotta on unohtunut välistä. Diagnoosia ei varmasti kauan tarvitse hakea.

Talo ja piha elää omaa elämäänsä ja on olleet merkityksellisiä ainakin kahdelle perheelle.

6 kommenttia:

  1. Voi että! Surullista ja hämmentävää. Olen osa-aikaisena kaupassa töissä ja eilen yksi vanha rouva oli sitä mieltä, että 2 euron kolikot ovat kympin kolikoita ja yritti kovasti maksaa 30 euron ostokset kuudella eurolla! Lopulta hän kyllä ymmärsi ja muisti mistä setelit löytyvät. Ei siinä aina tiedä mitä pitäisi tehdä.
    Onneksi rouvalla oli puhelin mukana teidän tapauksessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan sekä surullista että hämmentävää. Uskon myös, että näitä voi tulla nyt tapahtumaan useammankin, kova kaipuu on rouvalla omaan kotiin.
      Kaupassa varmasti tapahtuu ongelmia, onhan rahan arvo tässä muuttunutkin useampaan kertaan. Voi, kun itse säästyisi tulevaisuudessa muistisairauksilta.

      Poista
  2. Oi oi, olihan hyvä kun tuo rouva osasi "kotiinsa" kuitenkin, vaikka olikin vanha koti. Ja että te tunnistitte hänet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tosiaan oli hyvä, että saimme poikansa kiinni. Olisi muuten varmaan lähtenyt poliisitkin pian rouvaa etsimään.

      Poista
  3. Voih, mutta juttu sentään päättyi onnellisesti. Rouva pääsi takaisin kotiinsa. Luulisi, että rouva ei enää pääse yksin kävelylle. Ei ole enää varmaa, että osaa takaisin nykyiseen tai vanhaankaan kotiin.
    Blogissani on sinulle haaste: http://saveajapapuja.blogspot.fi/2014/03/lapsuuskuvia-haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi rouva löysi sukunsa. Käyn katsomassa haastetta, kiitos.

      Poista