Toistoa

Toistan itseäni. Nyt on viimeiset sipulit lykätty maahan. Ihan kuin olisin tämän tänne kirjoittanut kerran tai kahdesti, ajatellut jo vähintään kahdesti tai kolmesti. Viimeiset aleostokset saivat vihdoin paikkansa useammasta eri paikasta. Pimenevät illat hieman haittasivat jo näkyvyyttä, mutta toivon, että en samalla muista penkeistä nostanut mitään sipuleita ylös, kun mitään ei osunut lapioon. Etupihan kukkapenkki sai taas hivenen leveyttä. Aikaisemmasta suorakaiteesta, sen jälkeen L:n muotoisesta ja sen jälkeen epämääräisen muotoisesta, tuli nyt tällä kertaa kolmion muotoinen kukkapenkki.  Ennen sipuleiden laittamista paikoilleen, piti taas maata kaivaa ja sitä parantaa.

Tällä kertaa  heittelin sipulit vain maahan, aikaista, keskiaikaista ja myöhäistä herkkää vaaleanpunasävyistä ja liljoja penkin yhteen reunaan. Ja en enää oikein muista mitä penkin muissa reunoissa kasvoikaan. Keväällä sitten näkee. En tiedä, onko tässä tyylissä mitään järkeä. Ja tulenkohan näitä höyrähdyksiäni katumaan sitten keväällä.

Takapiha on meillä hyvin märkä, kuten olen täälläkin maininnut ehkä liiankin usein. Tongin maata myös yhdessä takapihan kohopenkissä, varovasti kylläkin. Kun istustuslapio ei tuonutkaan sipuleita maan pinnalle, aloin jo huolestua, onko tämä märkä syksy voinut mädännyttää sipuleitani kohopenkeissä jo pilalle. Tämä ajatus nyt tuli niin salakavalasti mieleeni, että varmaan tätä pelkään ja mietin nyt koko talven. Vaikka ne sipulit ovat vain kukkasipuleita ja eikä niihin nyt koko omaisuutta mennyt. Olisi vain kurja, etten keväällä näkisi sitä syksyllä tehdyn suunnitelman toteutumista. Tosin se suunnitelma on kaikissa muissa kuin  yhdessä penkissä elänyt ihan koko ajan. Ja tulee varmasti olemaan suuren suuri yllätys minullekin, jos niissä sipuleissa siis tulee olemaan mitään elonmerkkejä keväällä.

Pitääkö nyt näitä kukkia niin vakavasti ottaa? Jos keväällä ei kuki pihalla, niin kukkii ainakin kukkakaupassa.

Tämän viikon piristys tuli postissa. Ja kiitän kovasti Salaisen puutarhan puutarhuria ihanien pioniunikkojen siemenistä. Ensilumi tuli jo Salaisessa puutarhassa, kohta ehkä tännekin.