lauantai 19. maaliskuuta 2022

Kärsimättömyyttä ilmassa

 Ilma on ollut niin keväinen (paitsi yöpakkaset) lähes koko maaliskuun. Tammi-helmikuun lumisateet meillä päin pitivät kyllä huolen siitä, että lunta riittää meillä yhä. Noin kaksi viikkoa sitten kävin heittelemässä kasvimaalle tuhkaa. Vaikka kaikki kasvit eivät siitä pidäkään. Minun piti vaihtaa kasvimaalle laatikot viime syksynä. Puhti loppui kesken. Oli optimistia ajatuksia, että voihan kasvimaalle päästä jo maaliskuussa mittailemaan ja viimeistään huhtikuussa rakentamaan. Tänään otetussa kuvassa näkyy jo noiden tukikaarien muoto. Kaarista näkyi vain korkein kohta hieman kaksi viikkoa sitten, joten on aurinko tummista kohdista ainakin lumia sulattanut. Kovin lähelle kasvimaata en iltapäivällä uskaltanut, etten hupsahda lumeen kovin syvälle.


Ihan seinän vieressä on tietenkin myös katolta pudonneita ja pudotettuja lumia. 



Ihan lähellä seinää/ikkunaa on kuitenkin muutamien senttien maakaistele. Kukkapenkki pitäisi tästä kaivaa pois, silti nuo pienet vihreät alut ilahduttavat. Lähelle ei pääse, koska joko tallaa jotain, mitä ei pitäisi tallata tai joutuisi tasapainoilemaan jäisillä katolta tippuneilla jäälaatoilla.


Ja tässä lumikasasta (aika alhaalta) pilkistää jo puksipuu. Sen päällä on vain vielä pikkasen lunta.



Takapihalla on vielä enemmän lunta kuin etupihalla puksipuun luona. Olisipa intoa möyriä lumessa. Nyt alkaisi olla intoa möyriä jo puutarhapuuhissa. Kovin kärsimättömästi koetan jotain tehdä ulkona, mutta en oikein keksi kohta, mitä siellä voisi edes tehdä. Ensi viikonloppuna taitaa olla viileämmät säät ja silloin into varmaan taas laskee.


Olen välillä ihan luokattoman laiska puutarhanhoitaja. Syksyllä jäi kaikki kukkaruukut kasveineen ja multineen terasille. Ensin piti odotella, että ne irtoavat taas paikaltaa, kun olivat jäätyneet kiinni. Nyt sitten olen huiskinut niistä multaa lumelle, sen verran kuin niistä multa sulaa. 


Ennnätystalvi lumen määrän suhteen koetteleekin kummasti kärsivällisyyttä. Onneksi lumet kuitekin vajoavat, vaikka joskus täytyy olla todella skarppina, että sen huomaa.

15 kommenttia:

  1. Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä :) Lumi on jo vähän vajunut ja asvalttia näkyy tiellä. Yöpakkasten jälkeen piha on hurjan liukas. Tänään pitää hiekottaa piha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkasten jälkeen saa tosiaan liukastella. Onneksi tiet aukeavat pikkuisen kerrallaan. Meillä alkaa jopa saada vähän jäisiä kulkuväyliä jo rikottua. Se helpottaa myös liikkumista.

      Poista
  2. Kärsivällisyys on koetuksella, sillä lumimäärä on vielä tuskastuttavan suuri. Eilen yritin päästä leikkaamaan omenapuita ja upposin melkein joka askeleella yli polven hankeen ja sieltä irti pääseminen oli hankalaa. Söi aika tavalla puhtia. Aurinkoinen sää on ollut kyllä mieltä lämmittävää, mutta ehkä tarvitaan kunnon vesisade jollekin päivälle, jotta lumi sulaisi nopeammin. Nyt onneksi voi nauttia aurinkoisesta lenkkisäästä ja ehkä tulee taas lähdettyä hiihtämään, kun ei kerran voi vielä aloittaa puutarhatöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään sain itseni juuri ja juuri isomman omenapuun lähelle. Sain vähän leikattua oksia, välillä vaan alkoi lumi pettää jalkojen alta, joten en paljon pystynyt leikkelemään. Ainakin sain muutamia oksia jäniksille.

      Auringosta olen nautyinut, mutta vesisade voisi jäätä ja lumikasoja haurastuttaa.

      Poista
  3. Tuntuu kuin lunta olisi ollut ikuisuuden. Viime päivien auringonpaiste on laittanut sulamisen liikkeelle, jonka tuloksena piha on yhtä jääkenttää. Päivällä sulaa, yöllä jäätyy. Saapa nähdä, onko varjoisissa paikoissa lunta ja jäätä vielä vappunakin. Valitettavasti kärsivällisyys ei kuulu hyveisiini.
    Kyllä se kevät tästä etenee. Mennään tänään nauttimaan auringonpaisteesta. Annetaan lämmön ladata akkujamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunta on ollut ikuisuuden. Ja suuret määrät. Tänään on ollut hurjan lämmintä ulkona ja aurinko antoi voimia myös sisähommiin.

      Poista
  4. Maaliskuu on kyllä ollut tähän saakka todella hieno. Kun vain lämpötila pysyisi öisin plussan puolella, niin hanget painuisivat vauhdilla. Yöpakkaset aina hidastavat hirmuisesti sulamista. Kovasti toivoin, että ensi yö olisi yhtä lämmin kuin viime yö oli ollut, mutta uhkaavasti mittari alkaa jo lähestyä nollaa.
    Meillä ei vielä ole toivoakaan siitä, että saisi kulkuväylät suliksi. Ei aina ehtinyt kolaamaan heti tuiskun jälkeen, joten lunta ehti kerrostua paksulti ja nyt se kaikki on ja pysyy umpijäässä. Luulen, että kulkuväylien viereltä ehtii nurmikkokin paljastua hangen alta ennen kuin pihatie on sula :D Tuhkaa ripottelin viime viikonloppuna kasvimaalle, marjapensaille ja luumupuiden ympärille. On se vähän vauhdittanut sulamista, vaikka vielä ei mitään hirmuisen selvää eroa muuhun hankeen olekaan. Ihan joka puolelle pihaa ei voinut ripotella, etteivät lapset ja koira kuljeta kaikkea sisälle, mutta noille jänisverkoilla suojatuille kohdille hyvinkin.
    Söpösti nuo pienet piipot kurkkivat lumen seasta. Oletan, että maa ei ole kovin syvältä roudassa, joten kunhan hanget alkavat olla enää kymmensenttisiä, niin maasta voi jo vihreää nousta vastaan vähän joka puolella. Tulee sellainen supervauhdikas kevät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on paikoin kulkuväylillä paljon lunta. Kuitenkin jotkut kohdat alkavat vähän jo murtua, vaikka kauan meneekin, ennen kuin kunnolla alkaa jää/lumi väistyä. Liukasta on aina aamuisin, kun pakkanen on öisin vieraillut.

      Maa on jossain varmasti sulana kaiken tuon lumen ja jään alla. Toivon ainakin niin.

      Poista
  5. Kyllä sitä voikin olla malttamaton. Joka päivä pitää käydä syynäämässä kuinka paljon lumi on vajonnut ja löytyykö pälvipaikkoja. Kädet syyhyävät päästä töihin ulos puutarhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kummia on joskus pälvipaikkojen muodostuminen, että pienikin lupaus pälvipaikasta saa valtavasti iloa. Vaikka meillä on myös lumikasoja monen kukkapenkin päällä, olen toiveikas, että pariin kukkapenkkiin voi tulla kapeahko sula paikka jopa piakkoin. Eri asia, näkeekö siellä vielä mitään kasveja.

      Poista
  6. On teilläkin lunta, mitä sulatella aurinkoisina päivinä. Kyllä se alakaa kiinnostoo, mitä sieltä lumenalta pilikistää. Tuo puksipuu minnuu ihmetyttää, kun se menestyy tiällä pohjolassakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puksipuu on kasvanut niukasti, silti on hengissä. Ostin sen puutarhamyymälästä kestävänä lajikkeena kokeiluun. Se on varmasti ihan hassussa ja väärässä paikassa, mutta en uskalla sitä siirtää.

      Poista
  7. Olen niin kanssasi samaa mieltä, eikö tästä lumesta ikinä pääse eroon!! Omalta pihaltani on aivan turha lähteä etsimään ainoatakaan piippoa, pupun papanoita vaan näkyvissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole huhtikuu tuonut oikein vielä edes helpotusta. Ehkä pian vähän vajoaa lumetkin.

      Poista