Keijunkukkia

 Keijunkukat ovat olleet melko kestäviä kasveja puutarhassa. Vain yhden olen kokonaan menettänyt ja nyt minulla on vielä kaksi ruukuissa, joiden talvenkestävyydestä en ole ollenkaan varma. Keijunkukat ovat paljolti oheistkasveja omassa puutarhassa. Sopivia kasveja reunoihin tai tuomaan värikontrasteja. Osassa se itse kukkaosa on melko mitätön, toisissa taas ei. Otin jokaisesta eri lajikkeesta yhden lehden. Vertailun vuoksi niissä on värieroja aika paljon sekä toki myös kokoeroja.  Vaikka alarivin toinen vasemmalta sekä toinen oikealta näyttävät melko samoilta kasveilta, on niiden lehdissä pieniä eroja ja kukissa on enemmän eroja.

Olen aika laiska katkomaan ohikukkineita varsia mistään kasveistä. Tässä lime keijunkukka heinäkuussa. Silloin aloitti jo taustalla Wim´s Red- hortensia tekemään kukkiaan ja tumma peruukkipensas kasvaa kuvan oikeassa reunassa.

Samaa penkkiä vähän kauempaa tänään illalla. Lime keijunkukkaa ei oikein näy pionien lehtien takaa. Kanto kuitenkin näkyy. Ja vielä hetken on ruukussa tuo tummin lila keijunkukka. Se on hätkähdyttävän värinen, eikä sen talvenkestosta ole vielä kokemusta. Kuvassa se on tuo tumma möykky kuvan oikeassa alareunassa.

Tänään puutarha ei ole illalla sateen jälkeen mitään muuta kuin läpimärän näköinen ja se tuntuukin nyt ihan hyvältä. Pääsee hommiin. Tummempi alakuvassa Rachel ja vaaleampi on myös marmelaadi (ks edellinen postaus), eli Heucera Carnival Marmelade. Tähän penkkiin siis on pakko kai istuttaa erilaisia marmelaadin nimisiä kasveja, koska siellä on jo punahattu Marmelade.

Toisaalla todella tiiviisti kasvaa paria eri keijunkukkaa. Se vihreä kukkii aikaisin ja siementää aika lailla. Siitä on aina jossain vaiheessa pakko kukkia kukkavarret, ovat todella rumat. Tummempi tuo kontrastia. Tuolla seassa kaivattaisiin taas maahumalan kitkemistä. Siinä vasta yksi riesa kasviksi. Soluttautuu, kiipeää ja tunkee kaikkiin väleihin. Nättinä ruukussa saattaa olla ihan kiva, vanhalla pihalla aivan mahdoton.

Ruukussa kasvaa yksi punainen yksilö. Samanlaisen olen kerran jo saanut tukahdetettua muiden kasvien joukkoon. Koska penkeistäni saattaa tulla ajan kanssa tosi ruuhkaisia, niin ehkä tämä saa ensin kasvupaikan väljemmiltä vesiltä. Jos vaikka ei tikahtuisi muiden alle heti. Kuvassa näkyy stailaamattomuus, ruohosipuleiden siemenvaihe sekä lehtokotiloiden esiinmarssi. 

Joidenkin keijunkukkissa lehtien väri ei ole aina se erikoisin. Sellaisen sain kälyltäni. Sen sijaan tässä kasvissa on aika mahtavan pitkään kukkiva kukkavana. Se ei taidakaan olla Hans, vaikka aluksi niin luulin. Nyt siitä näkyy vain vihreitä lehtiä. Lehtien vihreä arvo voi kuitenkin tulla esiin, kun vierellä on tummaa maksaruohoa.

Eräs tummalehtinen keijunkukka, jossa on vaaleat kukinnot kasvaa vihreiden kurjenpolvien vieressä. Keväisin samassa penkissä kasvaa usein tummia tulppaaneja. Joko Paul Schereria tai vastaavia.

Nyt näkyy tosiaan myös kuihtuneita kukintoja mm. kurjenpolvessa. Joku on laiskotellut. Pari viikonloppua on ollut täynnä taas muuta ohjelmaa, joten puutarha ei oikein ole kutsunut.