sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Rytö vai ei

Kun aloitin puutarhainnostuksen vallassa muokkaamaan pihaa, tuli jotain selkeitä hutilyöntejä tehtyä. Yksi tälläinen on kumpu pihalla. Kun aloitin puutarhuroimaan eräänä syksynä, aloitin innolla muokkaamaan takapihan junttasavesta kasvimaata. Tein huolelliset kaivuut ja ajattelin tehdä kunnon lämpöpenkin. Kaivoin pintamaan rikkaruohot pois. Kasailin kaikenlaista risua pohjalle, lehtiä ja kompostia päälle jne. Kunnes siitä tuli sellainen .. kumpu. Innoissani siihen jotain laitoin keväällä kasvamaan. Ja eihän siitä mitään tullut, kun sitten vasta tajusin, että lehtien tullessa puihin, läheinen terijoen salava varjostaa kumpua liikaa.


Kumpu on ollut siis sellainen kummallinen kumpu pihalla. En ole oikein keksinyt siihen kunnollista kasvatettavaa. Nyt se kuitenkin on ollut aina välillä ihan nätti. Se on uinut viime aikoina nurmitädykkeessä. Tuo kumpu on ainoa paikka, jossa nurmitädeyke ei hermostuta minua. Kumpu jää kasvimaan taakse nykyisin.


Kummulle olen ajan saatossa iskenyt kaikenlaista. Siellä kasvaa muutama tulppaanit sitkeästi vuodesta toiseen. Nyt sieltä ehkä pitäisi repiä pois heikkona hetkenä sinne laitettu talvio. Toukuussa kumpu sai uuden kevätatsalean (Rhododendron x fraseri).


Tulput kukkivat silloin, kun kevätatsalea oli (taustalla) vielä nupussa.


Kevätatsalean kukinta oli kyllä värikäs. Se näkyi kauas, vaikka itse atsalea ei vielä kovin suuri olekaan.


Kumpu on nyt kuitenkin melko värikäs. Ja ehkä tämä saa vielä pari pensasta lisää ja pidän tätä muuten puolivillinä. Tai sitten ei. Atsalea ei enää kuki, mutta vihreän eri sävyt tekevät nyt siitä värikkään.


Kitkettävää tuolla on, ja omalla tyylilläni kitken tuota joka vuosi. Ikävin kitkettävä on elämänlanka vai karhunkierto, jonka lehtiä näen tässäkin kuvassa. Kasvien lehdet tekevät tuonne sen kirjavuuden. Seuraavalla kitkentäkierroksella yritän taistella elämänlankaa vastaan ja koetan pikkutalvion kitkeä pois. Hopeatäpläpeippi saa jäädä.


Koska aikoinaan tein kai ihan hyvin perustamistyön, on tuo paikka nykyisin tosi multavaa. Joten taidan iskeä sinne vielä pari muutakin lähes varjoista paikkaa sietävää pensasta. Tuonne onneksi käy ilta-aurinko, joten ihan pimeä paikka se ei ole.

Perennoista tuolla kasvaa lehtosinilatvat sekä myös jokin ängelmä. Se ängelma ei vielä kuki, joten en muista, minkä olen sinne istuttanut. Tämän valkoisen lehtosinilatvan taustalla kukkii takapihan metsäkurjenpolvi, jonka aina kierrän ruohonleikkurilla. Sekin on itsekseen parkkeerannut melkoisen varjoiseen paikkaan, mutta on siellä kasvanut vuosikaudet.


Monta vuotta tämä kumpu oli rytökasa ja mieheni kauhistus. Vieläkin mieheni tätä ihmettelee, mutta nyt ehkä olen keksinyt tällekin kummulle kasvinsa. Taidan vielä kokeilla tänne muutamia esikoita, jotka voisivat keväällä täältä loistaa kauas. Sitä, mitä ei jaksa peitellä, täytyy korostaa.

20 kommenttia:

  1. Tuo on minunkin hyväksi toteaman motto, korosta jos et voi peittää. Kivan väriset tulppaanit ja huikean pinkki atsalea. Kunpa jaksaisi perustaa kaikki istutusalueet yhtä perusteellisesti niin saisi kunnon multavia maita, vaan kun ei malta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään ole jaksanut ihan samalla vaivalla muita alueita tehdä. Oli nimittäin aika työlästä. Nopeammin saa, kun kippaa kohopenkin ihan pelkästä mullasta. Atsalea oli tosiaan pinkki. Kun se on talosta aika kaukana, on hyvä, että se näkyy kauas.

      Poista
  2. Hauska tuon kummun historia, ja aika tavaran kaupittee vai miten se meni ;-) Nyt se näyttää tavattoman kauniilta näine varjopaikan lehtiperennoineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikansa joskus ottaa, ennen kuin kasvit löytyvät. Pidän nyt tuosta kummusta kesäisin, talvisin se on vielä aika hassun näköinen paljaana ollessaan.

      Poista
  3. Niin sitä vaan ajan mittaan olostuu:) Löytää kumpukin kukkijansa ja pikkupuskat voisivat auttaa talviasuunkin.

    VastaaPoista
  4. Elämänlanka onkin yksi riesa! Minulle sitä tulee kotipihaan naapurin puolelta. Saan vahtia sitä koko kesän ja repiä pois. Raivostuttavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämänlanka pystyy maan alle tekemään pitkätkik juuret. Minulla on varmaan kuudesosasta tonttia ongelmana elämänlanka. Niiden juuret tunnistaa onneksi hyvin myös keväällä, vaikka kasvi ei ole vielä maan pinnassa.

      Poista
  5. Kumpu kannattaa säilyttää, siitä voi tulla ajanoloon pihan kaunistus. Minulla on myös kumpu, joka jää kesällä varjoon ja sen käyttötarkoitus on minullekin arvoitus. Olen kasannut siihen suuremmasta multakasasta runsaasti multaa ja oikein tekemällä tehnyt pihalle korkeuseroa. Viime viikot se on ollut lemmikkien peitossa ja lipstikan sekä raparperin valtakunta. Mutta jotain siitä puuttuu. Jäädään pohtimaan kumpujamme:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kummut voivat rauhassa antaa olla, jos kiire ei ole. Onneksi voi aina kokeilla eri kasveja, jos visiota ei heti ole.

      Poista
  6. Kotkansiivet ja kuunliljat ainakin viihtyvät varjossa. Rönsytiarella on hyvä maanpeitekasvi ja viihtyy meillä kuunliljojen seurana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla itse asiassa jo kasvaa kotkansiipi (itsekseen sinne tullut) sekä yksi kuunlilja. Onneksi tässä on mahdollisuudet tehdä kokeiluja.

      Poista
  7. Tuo on muuten ihan totta, että mitä ei voi peittää, sitä kannattaa korostaa. Entäs jos jatkat kumpua pitkulaisemmaksi? Se voisi silloin istua paremmin maisemaan myös talviaikaan. Kesällähän tuo on ihan nätti rehevine lehtiperennoineen. Esikotkin sopivat varmasti hyvin tuonne ja viihtyvät muhevassa mullassa. Kevätatsalea on ihana ja näkyy todella kauas kirkkaan värinsä ansiosta. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulkemisten takia kumpua ei oikein voi jatkaa, ainakaan vielä. Mutta jos joskus vieressä oleva terijoen salava kaatuu (on kallellaan) tai pihalle tulee kasvihuone, voi kumpukin vielä muuttua. Pitää mallailla erilaisia kasveja. Onneksi tämä alue ei vaadi heti mitään korjauksia, sillä on jo vuositolkulla ollut tuossa puolisoani ilahduttamassa.

      Poista
  8. Vaikuttaa siltä, että entisestä takapihan kummusta on tulossa pihan silmäterä. Monta kaunista kasvia sinulla siellä jo onkin. Sen sijaan, että tasoittaisit kummun, anna sille mahdollisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummun tasoitus on tosiaan ollut mielessä useamman kerran, mutta ei tuota multaa tekisi mieli tuhlatakaan. Joten kumpu on saanut olla. Se saattaa vielä muuttua moneen kertaan, kun tälläkin tontilla on kasvien paikkoja vaihdeltu..

      Poista
  9. Voi miten kauniin väriset kukat atsaleassa. Kummusta sukeutuu hiljalleen katseenvangitsija.

    VastaaPoista
  10. Kumpusi näyttää viehättävältä, eiköhän se vain kaunistu ajan myötä.

    VastaaPoista