sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Jihuu!

Onneksi kevään ensimmäiseksi sulava kukkapenkki näkyy ikkunasta. Muuten olisi flunssaisena mennyt ohi kevään ensimmäinen selkeä kevään merkki. Tadaa! Lumikello. Ei nyt ihan kukassa vielä, nuppu kuitenkin valmiina. En malttanut edes jäädä kameran akkua lataamaan, joten pari kuvaa sain napattua. Vieressä tulppaani on myös jo aloittanut kasvamisen. Tuota penkkiä en uskalla yhtään kaivaa. Jos lumien sulamista yrittää auttaa lapiovoimin, voi joku ylös punkeva verso katketa.


Aamulla klo 09.00 samassa kohtaa ei näkynyt yhtään mitään. Lunta oli vielä päällä. +7 astetta sulattaa mukavasti lumia. Sama penkki oli vuosi sitten jo jonkinlaisessa kukassa, tänä vuonna mennään eri tahtiin.

Ikkunan alla olevassa penkissä on jo aiemmin näkynyt hieman piipon alkuja, jopa helmililjalta näyttäviä alkuja. Ne kuitenkin voivat vielä jäädä lumen alle, jos katolta putoaa lunta. Tai tänä vuonna suurin osa lumesta tuntuu sulavan katolle. Välissä on vain suuri määrä lunta ja jäätä, joten en pääse edes vanhoja korsia sieltä katkomaan.


Tähän en ikinä ole laittanut lumikelloja, sillä penkki pitäisi kaivaa ylös ja laittaa sepelille. Siirtää vähintään puoli metriä, jolloin se jäisi juuri jään sekä lumen alle vielä tähän aikaa vuodesta. Vieressä olevan sinivuokotkin ovat vielä aivan nääntyneen oloisia. Pian kuitenkin sinivuokkojen lehdet voivat tuosta alkaa nousta ja sen jälkeen taas tapahtuu asioita nopeastikin.


Sisällä selvitin tänään sotkun. Kun laittaa (muiden esikasvattamat) köynnökset vierekkäin ja jättää ne kasvamaan ihan ilman valvontaa, käy joskus vähän köpelösti. Samalla tavalla, jos antaisi kissoille tai lapsille pari lankakerää leikittäväksi. Kelloköynnös ja sälekaihtimet eivät ole parhain mahdollinen yhdistelmä.


En oikeasti ollut tajunnut, että kelloköynnöksen tartuntakärhöt kannattaa poistaa ennen kuin luin Hernepensaskujanteesta tästä postauksen. Tämän jälkeen ryhdyin sitten hommiin pienen kelloköynnös ja keijumekko sotkun selvittämiseksi.


Sotkun selvittäminen ei ollut vielä paha nakki, mutta kunhan nämä kasvavat lisää, niin saatan olla pulassa. Nyt täytyy vain sitten miettiä, että mitä ihmettä näille keksin vielä kuukauden tai pariksi, jotta saan nämä pysymään erossa kaikesta ei toivotusta kiinnittymisestä.

18 kommenttia:

  1. Oi, ensimmäinen lumikello. Minulla on ison omenapuun alla kasvavien lumikellojen päältä sulanut lumi mutta kelloja ei näy missään, ehkä ne siltä vielä ponnistavat, eilen oli siin kohtaa vielä paljon jäätä ympärillä, tänään ihan sulaa. Auttaisiko köynnöksen kanssa jos sille laittaisi paljon tikkuja tueksi mihin kiertyä sallitusti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime vuonna laitoin tikkuja, jotka sitten jäivätkin liian pieniksi ja mataliksi. Täytyy ottaa käyttöön pidemmät tikut tai saada joku muu systeemi tehtyä. Ehkä puoliso keksii jotain. Toivottavasti sinun lumikellosi ilmestyvät pian. Joskus ne yllättävät ja ilmestyvätkin silloin kun ei niitä odottele.

      Poista
  2. Voi, ihana lumikello!
    Minulla on kelloköynnöksellä sellainen 80cm pitkä tukikeppi. Pudotan köynnöksen latvaa aika ajoin alaspäin ja siitä kasvaa sitten sellainen sykerö, mutta hyvin se sitten ulkona lähtee korkeutta kasvamaan.
    Minäkin muuten tykkään Game of Thronesta, aika mieletöntä millaisia efektejä nykyään voi tehdä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy hankkia pitkät tukikepit. Nuo 80 senttiset kuulostavat jo melko pitkiltä. Ja suuremmat ruukut.
      Nykytekniikka on ihmeellistä myös tv-ruudun/elokuvakankaan puolella, fantasia saa uuden ulottuvuuden.

      Poista
  3. Yksi(kin) lumikello tuottaa kyllä tässä vaiheessa ihan uskomattoman ilon!
    Luin myös Hernepensaskujanteen kelloköynnöspostauksen ja latvoin osan omista köynnöksistani. Pirjon tavoin olen laittanut kelloköynnöksille korkean tuen, jota pitkin ohjaan kasvit kulkemaan edestakaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se yksikin suuri ilo. Ja lumet sulavat nyt nopeasti, joten vierestä alkaa paljastua lisää lumikellon alkuja. Pitää käydä vielä illalla tarkastamassa tilanne. Wau.
      Korkea tuki olisi seuraava projekti.

      Poista
  4. Suloinen lumikello, ihan mahtava yllätys.
    Kelloköynnös on älyttömän nopea kasvamaan ja taitava tarttumaan. Sen esikasvatus olisi hyvä aloittaa ajoissa, mutta se tarkoittaa juurikin melkoista viidakkoa sisällä tai ainakin kovasti latvomista ja valvomista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viidakko on varmaan tulossa. Latvomista en viitsisi enää aloittaa, kun joskus noita tulee latvottua ihan vahingossa.

      Lumikello oli oikein ihana yllätys. Eikä edes enää ainoa.

      Poista
  5. Minä tapaan tukea kelloköynnökset pajuista katkomiini oksiin.

    VastaaPoista
  6. Ooh, lupaavia alkuja ja ihanaa viherrystä! <3

    VastaaPoista
  7. Aivan ihana lumikello. Niin varmoja kevään merkkejä, ihanaa!

    VastaaPoista
  8. Laita (paju)kepeistä tuet kelloköynnöksille, jotta saavat kiipiä niihin. :)

    VastaaPoista