keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Näen punaista

Siis kuvissa. Kaikkea pientä punaista eksyy joskus kuviin. Toukokuussa istutin lopulta ruusuherukan rusokirsikan lähelle. Punainen pikkusanko on jostain syystä hengaillut hommissa mukana. En muista miksi.

 
Kesäkuussa olen kai yrittänyt kuvata etupihan kantoa, joka piileskelee tuon mudan ja vihreän sekaisen systeemin sisällä. Kannon ympärille minulla on suunnitelmissa kohopenkki. Joten tätä kohtaa olen kuvaillut aika ajoin. Ajatellen kai, että näin talvella suunnittelen sen kohopenkin toteuttamista. (No, en ole suunnitellut.) Taustalla (yläkulmassa vasemmalla) taitaa olla punaiset kottikärryt kumollaan jossain ihan muussa projektissa. Jotka myös jäivät kumolleen, sillä minuutti kuvan ottamisen jälkeen oli matkalla Avoimiin puutarhoihin. Mies ehkä osaisi kertoa, kuinka monta päivää kottikärryt olivat liikahtamatta samassa asennossa.


Löysin nimittäin kuvan, jossa kottikärryt olivat samassa asennossa ainakin päivää aikaisemmin. Toki en ole varma, onko kyseessä sama vai eri kuorma.


Nyt täällä kuvia katsoessa ihan pyörittelen päätäni ja silmiäni itselleni. Nimittäin tajusin juuri, että tuokin projekti on osittain kesken. Ihan vähän vain, mutta kesken silti. Just. Niin tyypillistä minua.

Onneksi sentään elokuun kuvissa kottikärryt alkavat pyöriä jo muuallakin pihaa, joten eivät ne koko kesää samalla paikalla seisseet.


Nuo sama kottikärryt ovat olleet käytössä meillä koko tämä yli 10 vuoden aika, kun olemme tässä kodissa asuneet. Ne osti aikoinaan kodin entinen omistaja ja ostettiin kottikset häneltä tähän muutettuamme. Ne ovat melko pienet, naisen (= tai siis minun) voimilleni ihan hyvät. Ajoittain meitä olisi täällä kaksi ihmistä, jotka kottiksia tarvitsevat. Ajoittain itse tarvitsisin kahtia kottikärryjä. Ei ole vain saatu ostettua kertaakaan uusia. Yhden ainoan kerran, viime syksynä, kävin jo kaupassa katsomassa uusia, mutta en osannut yhtään arvioida, kuinka suuret kottikset mieheni olisi halunnut, joten lähdin ostoreissuilta tyhjin käsin pois. Niissä paketeissa olisi minulle pitänyt lukea selvällä suomen kielellä, että Nämä ovat samankokoiset kuin kotona tai Nämä ovat punaisia kottiksia suuremmat.

Näköjään tässä samalla alkaa syntyä listaa tehtävistä kesän töistä sekä päivitettyä listaa, mitä voisi tarvita, jotta puutarhassa olisi kätevämpi työskennellä.

6 kommenttia:

  1. Hauska näkökulma puutarhakuviin. Omakotitalossa on käyttöä kaksille, ellei useammillekin kottareille. Meillä on yhdet hyvät ja toiset surkeat. Välillä on pientä kinaa, kumpi ne paremmat saa käyttöönsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että toiset kottikärryt olisivat kyllä tarpeen. Noiden pikkuisten punaisten kaveriksi.

      Poista
  2. Kivoja kuvakulmia. Ihan mukava on tehdä tehtävälistoja kesää varten. Se on sitten eri juttu. toteutuvatko ne! Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin mukavaa viikonloppua. Tehtävälistat ovat minun mielessäni aina sellaisia muuntuvia. Joskus muistaa niitä noudattaa, joskus ei.

      Poista
  3. Ihana yhdistelmä tuo ruso ja herukka. Laitoitko siihen sipulikukkiakin? Minä myös haaveilen toisista kottareista, mutta jotenkin se tuntuu vähän tuhlaukselta. Punaiset olisivatkin huiput, meillä vaan tylsät harmaat. Luulen, että nykyisin kärryt ovat kaikki aika suuria, mistä sitten löytäisi pienet kärryt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä on myös sipulikukkia. Tulppaaneja ja narsisseja. Narsissien kunnosta en kyllä tiedä, sillä ne lähtivät vähän hassuun aikaan kasvuun, kun olivat olleet ensin sisällä viime vuonna.
      Minulle sopii pienet kärryt, mies voisi vain tarvita vähän suuremmat..

      Poista