Jos hyvä tuuri käy, vapaapäivinä ei sada. Eri asia on, että näkeekö silti kovin tarkasti matkalla kauppaan.
Omalla pihalla riittäisi vielä märkää lehtiainesta, jota voisi ihan haravoidakin. Päivän valoisat ajat vain kun ovat kortilla, pitää haravoida vain suurimmat lehdet.
Tässä pimeyden valtaamana oli pakko ihmetellä joitain muita otoksia valoisimmilta hetkiltä. Hetken piti miettiä, että mitä ihmettä tässä on yritetty kuvata. Kuva syyskuulta.
Piti ihan jäädä ihmettelemään sitä, että miten taivas onkaan sininen. Eikä ole yhtää sumua tai sadetta.
Yritin oikeasti kuvata lehden vieressä näkyvää hämähäkkiä, alhaalta päin, jolloin taivasta vasten näkyy hämähäkin seittiä. Hämähäkkiä ei oikein erota ellei tarkkaan osaa etsiä. Alhaalla olevasta kuvasta hämiksen erottaa jo vähän selvemmin.
Pitää vielä kaivaa kuvia kesältä. Kummatkin kuvat ovat kyllä näin marraskuussa valopilkkuja. Muistuttaa siitä, että vielä joskus on valoisaa.
Meillä on niin vastakohtaiset vuodenajat, että minustakin on vaikeaa miettiä, että tässä samassa paikassa on joskus porottava kuumuus ja yötön yö.
VastaaPoistaIhana seittikuva, mietin, onko siitä hämähäkinseittiä vai tuuliko viskoo roskia noin paljon.
Joskus sattumalta tulee kuvia, jotka ovat ihan hienoja, vaikka ei tajuaisikaan, että mitä siinä on.
PoistaHyvin onnistuu unohtamaan myös talvella sen, että joskus Suomessakin saattaa joutua hikoilemana helteellä.
Vaan kaunista on harmaanakin, kuten ekassa kuvassasi ;)
VastaaPoistaKiitos! Harmaa on joskus kaunista.
Poista