perjantai 8. kesäkuuta 2012

Tee se itse viljelylaatikko

Vihdoin on tomaatit pedissään. Halusin tomaateille viljelylaatikot, koska en nyt jaksanut enää maata kaivaa ja pihalla vielä multaa riittää.

Mieheni avustuksella ostin raakalautaa, josta mieheni teki hetkessä 120x80 pituiset laatikot. Laatikot sen verran vaaleana  paistoivat nurmikosta, että niille piti tehdä jotain.



Koska minun käsissäni ei pysy naulat eikä vasarat, enkä ole akkuporakonetta käyttänyt kai kertaakaan, jäi minun tee-se-itse (D-I-Y)-projektikseni värjätä noi jollain. Puutarhaperjantain jaksossa joku aika sitten, tyypit värjäsivät terassiaan kahvin ja mullan sekoituksella. Joten minä päätin kokeilla samaa. Kahvit vaan tönikkään ja multaa sekaan. Harmi, että ekana iltana myöhään tajusin kahvia olevan enää hivenen. Pensseli käteen ja kokeilemaan.

Ehkä pensselistä kannattaa sitä multaa vähän varoilla ja kokeilla sivellä vain sillä liemellä.


Sivuilla kuivunut kahvi ja päällä ihan tuore. En siis tähän kauniiseen ulkoasuun tällä kertaa (milloinkohan panostaisin) panostanut. Vaan siihen, etteivät laudat hohkaa vaaleina.

Myös lautojen sisäpuolta sudin sieltä kehikkojen yläreunasta. Ero tuoreen kahvin ja raakalaudan välillä on kuitenkin olemassa. Päälle sudin pellavaöljyn.


Ja laatikot näyttävät jo vähän erilaisilta. Se seos tarttuu aika paljon raskaammin kaikkiin oksakohtiin. Alle sanomalehtiä, päälle risuja ja multaa ja väliin kanankakkaa ja vähän lehtikompostoria ja pari kastematoa.


Ja sitten tomaatteja ja basilikaa.



Toivottavasti reppanatomaatit pärjäävät nyt ulkona, vielä ilman suojia. Maahan meni Outdoor Girl ja Hundreds and Thousands. Siemenet ostettu hyötykasviyhdistykseltä ja istutettu maaliskuussa. Esikasvatettu koko kevät sisällä ja roudattu sisään-ulos-sisään-ulos, kyllästymiseen asti. Jotkut tuet vielä tomaateille rakennetaan, kunhan hieman Outdoorit nostavat päätänsä ylös. Kasvatin itse myös basilikaa, jossa onkin hieman aniksen makua. Tästä en niin pidäkään, mutta onneksi muualta saa sitä perusbasilikaa. Meni kuitenkin maahan myös omat tuotokset.

Kiva homma, mutta nuo ärsyttävät hyttyset tikkasivat niin paljon, että seuraavaksi on pakko muistaa hyödyntää vain niitä viileitä säitä iltaisella, että pystyy olemaan huppu päässä ja haarniskan sisällä.

Muokattu 15.4.2016 linkki uusiin ohjeisiin, tästä.

4 kommenttia:

  1. Olipas mielenkiintoinen yhdistelmä; kahvi+multa ja pellavaöljy päälle. Tuota mäkin voisin kokeilla. Haluan myös käyttää luonnon aineita lautojen käsittelyssä ja tuo kuulosti hyvältä. Ja mielestäni laatikot näyttävät hyvältä, hyvän värisiltä :) En ole huomannut Puutarhaperjantai- ohjelmaa ollenkaan, pitääpäs tsekata netistä vanhoja jaksoja.

    VastaaPoista
  2. Eija: Tuon sotkun/litkun tekeminen oli helppoa kuin mikä, mutta en tiedä, mitkä suhteet mullalla ja kahvilla pitäisi olla, joten kunhan kokeilin. Pellavaöljyä meni alle litra. Ja kahviakin varmaan meni litran paikkeilla ja multaa kippailin kuppiin sitten jonkin verran. :) Sai laudat näyttämään kulahtaneelta alta aikayksikön. Kiva kokeilla tuollaisia vaihtoehtoja. Aika näyttää mitä aurinko ja sade noille laudoilla tekee.

    VastaaPoista
  3. Moi,
    hienot kohopenkit.

    Toi kahvi ja multahan ovat siis oikeesti vain värin vuoksi? Ne ei ole pintakäsittelyaineita itsessään, vaikka kuksien pohjiin kahvinpuruja hierotaankin hajujen tarttumisen estämiseksi. Mutta pellavaöljy on itsekuivuva öljy, joka valittevasti kelpaaa bakteereien ja homeiden ravinnoksi... Katso kuinka käy, tuuria on jos ei homehdu, tai sitten olet onnistunut raknetamaan tarpeeksi hyvin kuivuvan laatikon.

    Mutta ensi kerralla en laittaisi pellavaöljyä tai mitään muutkaan sitä kovempaa ruokapenkkiin. Niistä kun aina liukenee vähän myös siihen multaan.

    Itse hiilletin toholla eli nestekaasupolttimella kohopenkin raakalautaiset alimmat laudat ja koko sisäpuolen. Hyvin ovat kestäneet nyt jo neljä vuotta.

    VastaaPoista
  4. Kahvi ja multa tosiaan vain värin vuoksi. Pellavaöljyä kyllä mietin jonkin aikaa, että laitanko vai en.. Mutta siis noi ei ole rakennettu kovin pitkäaikaiseen käyttöön. Tilalle on tarkoitus tulla jossain vaiheessa jotain muuta. Joten laudat pääsevat jossain vaiheessa sitten muualle. Ja noiden laatikoiden sisäpuoltahan ei ole kuin ylhäältä käsitelty millään. Alapuoli on täysin sisältä raakalautana. Ja ovat täysin maata vasten. Kun pysyvämpiä ratkaisuja tehdään, sitten mietitään materiaalitkin sen mukaan, eli kestävämpiä.

    VastaaPoista