Edellisessä tekstissä yritin itseäni muistuttaa siitä, mikä on tärkeää. Myös itsellä alkavat taas kaikki uudet haaveet nostaa päätään, kun hieman katsoin siemenluetteloa ja hieman tässä katselin kuvia. Minullahan ei enää pitänyt olla yhtään kaunista kukkakuvaa, jota en täällä olisi jo esitellyt.
Löysin kuitenkin jotain. Alankomaista äitini pihalta nappasin kuvan huhtikuun lopulla. Mielestäni tämä kaunis kasvi tässä etualalla on sinililja. Tämän oikeaa värisävyä en ihan nyt muista ja nyt en saa selvää, olisko tämä Rose Queen vai Espanjan vai Englannin sinililja. Vai onko tämä sinililja? Nyt vasta alkoi raksuttaa, että noita haluan meidänkin pihalle jossain vaiheessa. Kasvavat kuvassa kielojen vieressä, osittain varjossa, pienen kalalammikon vieressä. Heillä on melkoisen suomalainen piha, verrattuna moneen viivasuoraan Alankomaalaiseen pikkupihaan, joissa ei näy yhtään lehteäkään väärällä kohdalla. Jotka ovat myös jotenkin tosi uskomattomia siinä pedantissa järjestyksessään.
Ja pitänee myös muistaa kasvattaa kehäkukkia pihalla. Ne ovat loppukesästä kuitenkin varsin kauniita ja niin yksilöllisiä.
Meidän pihallemme johtaa kaksi "autotietä". Toinen näistä on sen verran pitkä pätkä (sen huomaa lumia kolatessa), että sen reunustamista olen välillä pohtinut. Toisaalta siinä kasvaa iloisessa sekamelskassa kaikkea luonnonkasvia kuten metsämansikkaa ja luonnonheiniä. Ehkä annankin sen olla melkoisen luonnontilainen, jos vähän sinne laittaisi enemmin jotain kaunista sekaan. Vähän niin kuin vahingossa. Ehkä pari unikkoa aurinkoisiin kohtiin ja varjoisiin sitten jotain varjopaikan kasvia. Tai sitten jotain muuta. Kumma kyllä tuosta kohdasta pihaa ei ole kuvia. On vain sellaisia, joissa on kuvattu jotain muuta kuin pihaa. En itse tiedä, onko alla oleva kuva pihan varjoisasta kohdasta se ongelmakohta vai ihan hyvä sellaisenaan, ihan kuin tulisi kesämökille. Puut kasvavat meidän ja naapurin pihojen rajalla. Joku kuusista alkaa olla jo turhan korkea. Pitää muistaa kuvata ensi keväänä ja kesällä myös kaikki ongelmakohdat. Voi katsoa, että tapahtuuko niille mitään seuraavina vuosina. Pihatie pitää jossain vaiheessa kuitenkin laittaa paremmaksi, siihen on vaarana jäädä jumiin keväisin ja syksyisin. Ihan kuin kesämökeillä.
Jatkan keväästä haaveilua. Kohtahan se jo alkaa. Ainakin koulujen kevätlukukausi. Siitähän on ihan hetki vain ensimmäisiin siemenkylvöihin.
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
perjantai 28. joulukuuta 2012
Mennyttä ja tulevaa
Jouluna saimme lahjaksi toisenlaisen lahjan. Kanoja. Ei meille vaan johonkin muuhun maahan, joissa ne kanat ovat hyvin tarpeellisenä lisäelantona ja munat tärkeää ravintoa ja varmasti se tärkeä kanankakka tärkeää köyhän maan lannoitetta.
Kesällä ja syksyllä puutarhainnostuksen hurahtaessa kunnolla nousuun, tajusin samalla, että omaan pihaan voi laittaa rahaa ihan määrämättömän paljon. Voi ostaa maata (multaa, hiekka tms) sadoilla euroilla, puita ja pensaita samoin. Siemeniä kymmenillä euroilla ja taimia ja sipuleita kymmenillä ja sadoilla euroilla. Kattoa ei eurojen kulutukselle tule, jos niin haluaa.
Tämän toisenlaisen lahjan myötä, pitkästä aikaa, tutustuin itsekin taas näihin lahjoihin. Ja ilokseni voi ostaa myös äidille puutarhan tai siemeniä tai matofarmia tai vaikka taimen jollekin. Sekä niitä kotieläimiä.
Kirjat ovat myös yksi intohimoni, ja löysin klikkauksen päästä mahdollisuuden ostaa kirjan kirjastoon Keniassa tai Intiassa tai ammatin jollekin naiselle.
Yleensä en tee uuden vuoden lupauksia. En tee nytkään. Haastan kuitenkin itseni miettimään vuoden 2013 aikana oman pihani kasvihankintoja vähän taloudellisemmalla silmällä ja klikkaamaan joku kerta tai toisenkin kerran myös oman kasvimaan tai vastaavan jollekin äidille siellä kaukana, jolle siemenien hankinta ei ole itsestään selvyys. Joka siten saa lisäruokaa itselleen ja lapsilleen.
Tämän myötä tämän haasteen saa napata mukaansa kuka tahansa lukija. Tai olla nappaamatta. Pakko ei ole, eikä tarkoitus ole muuta kuin tuoda tämä ajatus tännekin ilmoille, jotta en tätä keväthuumassa unohda. Minun ei tarvitse hankkia pihaani uusia arvokkaita asioita aina lisää. Onhan minulla jo paljon.
Toisenlaisia lahjoja on mm näillä sivuilla:
WorldVision
Kirkon ulkomaanapu
Suomen pakolaisapu
Paikkoja on varmasti muitakin.
Varokaa vain tintit. Teidän ruokailupaikallanne voi ensi talvena olla niukempaa.
Kesällä ja syksyllä puutarhainnostuksen hurahtaessa kunnolla nousuun, tajusin samalla, että omaan pihaan voi laittaa rahaa ihan määrämättömän paljon. Voi ostaa maata (multaa, hiekka tms) sadoilla euroilla, puita ja pensaita samoin. Siemeniä kymmenillä euroilla ja taimia ja sipuleita kymmenillä ja sadoilla euroilla. Kattoa ei eurojen kulutukselle tule, jos niin haluaa.
Tämän toisenlaisen lahjan myötä, pitkästä aikaa, tutustuin itsekin taas näihin lahjoihin. Ja ilokseni voi ostaa myös äidille puutarhan tai siemeniä tai matofarmia tai vaikka taimen jollekin. Sekä niitä kotieläimiä.
Kirjat ovat myös yksi intohimoni, ja löysin klikkauksen päästä mahdollisuuden ostaa kirjan kirjastoon Keniassa tai Intiassa tai ammatin jollekin naiselle.
Yleensä en tee uuden vuoden lupauksia. En tee nytkään. Haastan kuitenkin itseni miettimään vuoden 2013 aikana oman pihani kasvihankintoja vähän taloudellisemmalla silmällä ja klikkaamaan joku kerta tai toisenkin kerran myös oman kasvimaan tai vastaavan jollekin äidille siellä kaukana, jolle siemenien hankinta ei ole itsestään selvyys. Joka siten saa lisäruokaa itselleen ja lapsilleen.
Tämän myötä tämän haasteen saa napata mukaansa kuka tahansa lukija. Tai olla nappaamatta. Pakko ei ole, eikä tarkoitus ole muuta kuin tuoda tämä ajatus tännekin ilmoille, jotta en tätä keväthuumassa unohda. Minun ei tarvitse hankkia pihaani uusia arvokkaita asioita aina lisää. Onhan minulla jo paljon.
Toisenlaisia lahjoja on mm näillä sivuilla:
WorldVision
Kirkon ulkomaanapu
Suomen pakolaisapu
Paikkoja on varmasti muitakin.
Varokaa vain tintit. Teidän ruokailupaikallanne voi ensi talvena olla niukempaa.
maanantai 24. joulukuuta 2012
Joulu jatkuu
Kuvassa oikeaa joulun tunnelmaa. Ei meillä asetelmat ole koristeita, vaan osa hyvisten linnaketta.
Joulu jatkuu siis näissä leikkisissä tunnelmissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




