Hiljaiseloa

Kevään odottaminen alkaa tuntuu jo jotenkin turhauttavalta. Luulin, että kunhan tammikuu on ohi, niin kevään odotus  helpottuu. Ei helpottunut. Ensi kuussa vasta teen omat kylvöni. Aurinko ei paista meillä päin. Pakkanen on aisoissa, mutta vain hetkittäin tulee tunne tai toive, että nämä lumikasat voivat jopa joskus sulaakin.

Näin jopa painajaista vähän aikaa sitten, että kevät ehti mennä ohi ennen kuin huomasinkaan. Painajainen tuntui päivänvalossa ensin naurettavalta. Sen jälkeen tajusin monta erilaista syytä, keväänkin voisi menettää, varsinkin omalla pihalla. Eräänä keväänä esikoisen synnytyksen jälkeen oli kyllä useamman viikon aivan pois pelistä, kun ei oikein käveleminen omin jaloin meinannut lähteä käyntiin. Toivon siis kovasti, että kevät tulee siten, että olen terve kevään koittaessa.

Kevätodotuksen epätoivossa ryhdyin selaamaan kuvia, joissa oletin olevan mutakuvia jo maaliskuulla. Ei ollut. Huhtikuun alussakin oli pihalla lunta liikaa viime vuonna.

Täytyy vain malttaa odottaa ja muistaa, että harvoin kuitenkin juhannuksena lunta sataa.

Onneksi on helpotusta tuskaan. Sain ihania kerrottuja tulppaaneja, joita pääsen ihailemaan ihan sisätiloissa.

Blogissa saattaa olla lähiaikoina pidempiä päivitysvälejä, taidan muuten vain toistaa itseäni.

Helmikuussa ikkunasta näkyy..lunta

Ikkunasta on räpsästy haastekuvia jo muutamia, vielä olisi matkaa kesään ja kevääseen. Aika monta lumikuvaa on tullut. Tänään lunta tuli lisääkin. Toivottavasti ei olisi enää kuin yksi lumikuva ennen mutakuvia.

Talvipäivänä väriläiskät ei oikein löydy ihan luonnosta. Laskiaisena onneksi väriä löytyy mäestä.

Lumi on kaunista. Ei voi muuta sanoa. Viherkaipuu on kuitenkin jo olemassa. Olen parin viime kuukauden aikana katsellut monista blogeista kevätkukka-kuvia ihan urakalla. Tässä vaiheessa helmikuuta ei tarvitse enää olla kovin kukkaisiakaan kuvia kesältä, kun ne näyttävät ihanilta.

Kiitos Savea ja Papuja tästä upeasta tunnustuksesta.

Tunnustukseen kuuluu, että tunnustuksen antaja linkitetään omaan blogiin. Tunnustus tulisi jakaa viidelle uudelle blogituttavuudelle ja toivoa, että he jakavat tunnustuksen eteenpäin.

Minulle suhteellisen uusia blogituttavuuksia ovat:

Salainen puutarha

Hannala

Pionihulluutta ja puutarhaunelmia

Tontti 559

Kanatarha

Näille menee tunnustus, jonka voisi laittaa kyllä monille muillekin. Joitakin kivoja blogeja olen lukenut jo kauemminkin ja joitakin taas välillä löydä ja kadotan saman tien. 

Aamuvalon viikonlopun hastevastauksia tärkeisiin asioihin

Helmikuu alkaa aina niin toiveikkaasti Aamun ja Valon nimipäivillä. Ja yleensä aamut alkavatkin olla näillä leveyspiireillä jopa lähes valoisia, kun töihin kiiruhtaa. Se testataan taas huomenna.

Savea ja papuja haastoi kertomaan tärkeistä asioista. Niitähän on paljon. En taida aihetta nyt paljon rajata, kuvia jouduin vähän rajaamaan, kun henkilökuvia välttelen täällä.

1. Perhe, suku, ystävät ovat tärkeitä.

2. Lukeminen on myös asia, jota ilman en voisi kuvitella olemista. Iso pino kirjoja odottaa nytkin lukemista. Alla olevat ovat luettu.

3. Piha on avautunut erilaiseksi ilon lähteeksi kuin aiemmin. Enää ei niin tunnu työmaalta. Vaikka sekin se kyllä on. Kaikki kesken jne.

4. Kasvit ovat ihan eri juttu. Sillä niitä on niin monenlaisia. Pihahan pärjäisi hyvin vähälläkin ja on pärjännyt. Kaikki kasvit eivät ihan ilman hoivaa kasva. Mielessä mm. tomaattien esikasvatus. Realistinen esikasvatustila on vaan vähäisempää kuin viime vuonna. Enää on vain ikkunalauta käytössä, ei enää pöytäpintaa. Auts. Taidan liittyä Geraniumin kanssa anonyymeihin hortoholisteihin vielä kevään aikana. Saattaa nimittäin olla niin, että tilaa saadakseni kasveille, joudun jostain muusta luopumaan. (kuten sängystäni)

5. Keväällä ja kesällä on tärkeitä kuukausia monta. Ja juhlia. Lapseni ovat syntyneet valon ja lämmön aikaan. Toukokuu ja Elokuu ovat siksi tärkeitä kuukausia. Kesäkuu kesän takia ja yleensä Heinäkuussa saan lomailla. Kesä on siis erittäin tärkeä. Ja kaikki siihen liittyvät yllätykset. Kuva on orapihlajaaidasta, jonka sisällä kasvaa edellisen omistajan jäljiltä ruusuja.

6. Leipominen, herkut, juhlat.

7. Kotoa lähteminen ja uusien juttujen näkeminen ja valokuvaaminen. Kuten ilahdutti lapsia kovasti kaupunkiviljelyesimerkit Korkeasaaressa.

8. Järvi, rannalla oleminen, eväiden syöminen ja lasten uimisriemun seuraaminen. Itsekin pulahdan, mutta jälkikasvun tekemisiä pitää seurailla. Olen järvi-Suomen kasvatteja, meri ei merkitse minulle oikein samaa.

9. Metsä, takapihaltamme aukeaa metsä. Kapea kaistele,  mutta ihana, että se on siinä. Ja kostena syksynä sieltäkin löytää sieniä ja marjoja.

10. Käsityöt. Niitä voi tehdä talvella. Silloin niihin on enemmän intoa kuin kesällä.

Lempiasioita on paljon muitakin. Ottakaa haaste, ken haluatte. Nyt en haasta eteenpäin.