torstai 11. lokakuuta 2018

Päämäränä juurakoiden istutus

Lokakuun varma kukkija on tähän mennessä ollut syysasteri Patricia Ballard. Se ansaitsisi ympäristön, jossa se uhkaisi hukkua ränsistyvien kasvien lomaan. Joskus nämä ongelmat ratkeavat, kun tulee lisää kukkapenkkitilaa.


Lokakuu toi minulle mukanaan ensin pienen ajatuksen ja inspiraation, joka lähti käyntiin Lidlin pionin juurakoista. Kun sain juurakot, ei niille ollut tilaa penkeissä. Joten jonnekin piti perustaa uusi. Koska kyseessä oli vain juurakot, ei tuntunut järkevältä tehdä mitään kovin suurta. Tämä alue oli nyt mahdollista ottaa työstöön, kun tästä kaadettiin kaksi suurta koivua. Ihan selvästi vuorenkilpien viereen mahtuu pioneja.


Neljä pioninjuurakkoahan mahtuu aika pieneen tilaan, kun vähän poistaa nurmikkoa (tai rikkoja) ja tekee sitten myöhemmin loput suunnitelmat ja poistaa pikkuhiljaa alueelta vuorenkilpiä. Selvä suunnitelma. Ja kiva, että kukkivat pionit sitten joskus tulevat näkymään sekä etupihalle että takapihalle, kun tuosta sitten kukat näkyvät moneen suuntaan.




Koska lähistöllä kasvaa liikaa mitä sattuu puita, on niitä kai samalla vähän raivattava, sillä muuten on kohta taas sama ongelma edessä kuin koivujen kanssa.


Ensin siis puita poikki. Ensin ajattelin ottaa kuusista havujakin talteen, mutta muu projekti taas imaisi.


Otin kerrankin projektin osista kuvia. Osan ihan itseäni varten. Osa näköjään päätyy myös tähän kertomukseen. Maan kuoriminen on usein se vaihe, josta en pidä kovin paljon. Tässä kohtaa ei ole myöskään mahdollista tehdä kohopenkkiä, sillä lumisina talvina on tärkeää päästä kippaamaan ajotien lumia tuonne alas. Ja aina tuon poistomaan kanssa joutuu pähkäilemään, että minne sen tällä kertaa kippaisi maan täytteeksi. Onneksi kohteita tuleville kohopenkeille aina joskus löytyy.


Tänään aamulla otin alhaalla olevan kuvan. Eilen illalla lähes pimeässä istuttelin pionin juurakoita, joista vain yksi oli sellainen, että osasin heti nähdä, missä on juurenniska. Tänään lähtikin jo vähän herttavuorenkilpeä, kun tajusin, että minulla on ollut yhdet syysleimut pitkään huonossa paikassa. Myös muualta kaivelin helmihyasintin sipuleita. Eikä haittaisi löytää jostain vielä vähän alennussipuleita. Ja tulihan alueen nurkkaan vielä (alennus) syyshortensia Wim's Red. Koska multa ei ollut mitään Rodomultaa, haravoin lähellä olleen kuusen neulaset tuon hortensian istutuskuoppaan ja lähettyville ja toivon, että se riittää tähän saumaan.


Se mikä tässä projektissa on taas se näkymätön osuus, on minun päässäni olevat suunnitelmat, jotka ovat laajentunet nyt vaikka mihin.


Yllä olevasta kuvasta näkyykin, että tästä aukeaa näkymä takapihalle päin. Kuvaa ottaessa seisoin jo melko lähellä talomme etuovea. Etuoven lähellä oleva piha-alue on pitkään ärsyttänyt minua. Kun tonttia on reilut 1100 neliötä, tuppaa näköjään pienemmät, vaikkakin päivittäisessä käytössä olevat alueet jäädä vähän retuperälle. Kuitenkin tuo alue on yhtä suuri kuin monella rivitalon piha. Tämän pienen muutoksen ansioista, sain kerrankin visiota koko etuoven läheisen piha-alueen muutoksista, joita alan toteuttamaan keväällä. Omaa puutarhaa on tosiaan helpompi joskus ajatella huoneina tai ikään kuin minipihoina. Toki tähän ajatukseen kuuluu myös keinu ja sitä saattaisi olla halvempi metsästää näin lokakuussa.

Ihana tuo Wim's Redin syysväri
Seuraavaksi voinkin alkaa laittaa säästölippaaseen hieman euroja, jotta pystyn visioitani toteuttamaan. On joitakin kohtia, joissa voi edetä hitaasti. Sitten on kohtia, joissa voisi edetä hieman ripeämpää tahtia. Keväällä saatan haluta edetä nopeasti. Jotta se olisi mahdollista, olisi aika laittaa kasvimaa kevättä varten kuntoon tänä syksynä. 

Minunhan piti jo laittaa se kasvimaa kuntoon, mutta tuli tuo yksi projekti tähän väliin. Ensi vuodeksi tämän projektin ansioista minulla on nyt hyvää uutta istutusmaastoa, nimittäin pitkään samalla paikalla olleiden (hoitamattomien) herttavuorenkilpien alla maa on sopivan multaisaa luontaisen maatumisien ansioista. Vuorenkilvet pois ja pieni multalisäys vaikka omasta kompostorista ja istutusalue on valmis.

22 kommenttia:

  1. Olet ollut reippaana <3 Itse yritän viikonloppuna aktivoitua jotain puutarhassa tekemäänkin :D Nyt on mennyt ihan haahuiluksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas olen ollut laiska puutarhassa aika monta muuta viikkoa. Nyt tuo inspiraatio antoi potkua.

      Poista
  2. Aah mitä luksusta kevättä varten: valmis istutusalue odottamassa taimia! Ihana tuosta pionipenkistä tulee, ja mikä parasta, sitä tulee varmasti ihailtua päivittäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keväällä on tosiaan mukavaa, kun on valmiina jo jotain, mihin istuttaa. Ja on aikaa miettiä, mitä kaikkea tuohon haluaa. Villisti lentää ideat aina ennen kuin ne alkavat jalostua.

      Poista
  3. Visiot ovat ihania ja niiden antama virta! Hieno penkki tuli ja mukavaa, että ihailusuuntia on moneen paikkaan! Upeat kukkijat penkkisi laitoit ja tuon hortensiankin vielä! Olet reipas ja taloudellinen - nyt alet kannattaa hyödyntää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Visioiden antama virta on tosiaan korvaamatonta. Tuossa olevat kasvit tosiaan näkyvät moneen paikkaan. Täytyy talven aikana miettiä muita kasveja. Yritän myös siirtää osan herttavuorenkilvistä seuraavaan paikkaan pitämään rikkaruohoja loitolla. Nyt pystyy olemaan taloudellinen. Toivon kasveille nyt nopeaa juurtumista.

      Poista
  4. Tuollaiset päähänpistosta alkunsa saaneet inspiraatiopenkit ovat yleensä niitä lempialueita, joita tulee puutarhassa vuosienkin jälkeen ihailtua.
    Hyvää kukintaa toivon pioneillesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti pionit nousevat ja kukkivatkin. Tämä alue on vaivanut mieltä usein, nyt sille vasta alkoi löytyä ratkaisu. Osin ratkaisu löytyi vasta toimeen tarttumalla. Hahmotan asiat paremmin työn touhussa.

      Poista
  5. Tälläiset projektit ovat parhaita, ensi keväänä on jännittävää seurata, mitä maasta nouseekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi keväänä tosiaan jännittää, mita sieltä nousee. Insiraationpuuskassa saattaa myös unohtaa laittaa ylös asioita, joita tekee.

      Poista
  6. Tulipas hieno muutos ja vielä hienompi se on sitten kun pionit tulevat kukintaikään. Tuo onkin hyvä paikka niille, kun näkyvät joka suuntaan. Meillekin hankittiin nyt jo syksyllä ruokarymä patiolle, jonka kiveystä ei ole vielä mietittykään. Liikkeiden lisäksi kannattaa vilkuilla pihakeinua myös netistä, sillä osa ihmisistä myy talven alla pois jopa vain yhden kesän käytössä olleita kalusteita, kun ei ole niille säilytystilaa talveksi tai on suunnitelmissa muutto talven aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pioneissa voi tosiaan kestää aikansa, että ovat kukintakunnossa. Onneksi kaikkia muita kasveja voi ihailla sitä ennen.
      Täytyy vielä pitää silmät auki keinun suhteen. Jostain aina ne visiot lähtevät, jos löytää sopivan ruokaryhmän, niin sen ympärille löytyy varmaan myös kiveykset.

      Poista
  7. Ihan parhaita projekteja tuollaiset uudet istutusalueet! 1100 neliötä on luksusta - minulla on käytössä siitä vain kolmannes, ja kaikkea uutta pitäisi saada istuttaa koko ajan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudet istutusalueet aina kutkuttavat.
      Joskus aikoinaan 1100 neliötä (siis tontin koko) tuntui liian suurelta. Nytkin tätä näköjään pitää hallinoida pala kerrallaan.

      Poista
  8. Hieno projekti, keväällä saapi sitten ihailla. Hyvää viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja hyvää viikonloppua! Projekti tosiaan taitaa laajentua vähän suuremmaksi kuin mitä nyt näkyy.

      Poista
  9. Kuulostaa jotenkin tutulta tuo projektin alkuunlähtö eli muutaman juurakon istutuspaikasta kasvaa kokonainen kukkapenkki. Hieno ja tosiaankin parasta, että keväällä kaikki on valmiina kasvuun.

    Tykkään kovasti tuosta syysasteri Patricia Ballardista. Istutin sitä vuosi sitten ja tänä syksynä se on kukkinut upeasti. Kestää hyvin myös leikkokukkana maljakossa.

    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle on jäänyt mieleen, että ihan pikkuista kukkapenkkiä ei kannata perustaa. Ja tottahan se onkin. Jokin kokonaisuus on parempi. Tällä tavoin tehden sitä ei ole pakko täyttää heti.
      Tuo Patricia Ballard on kyllä iloinen väriläikkä.
      Mukavaa viikonloppua myös!

      Poista
  10. Mielenkiintoinen postaus Minä itse olen lisännyt joka vuosi vuorenkilpeä, mutta ymmärrän ,jokaisella on oma halu toteuttaa omaa unelmaa. Kasvimaan suhteen minulla on ollut sama juttu aina on tullut joku muu projekti. Hyvältä näyttää ja kun se pioni hulluus iskee, niin silloin pitää tehdä uusia alueita. Kiitos sinulle tästä postauksesta .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että kommentoit. Nyt vuorenkilvet saavat varmasti jatkoaikaa tällä tontilla, koska peittävät niin hyvin rikat ja pitävät maan kuohkeana.
      Kasvimaa ehkä tulee kuntoon tämn viikonlopun aikana.

      Poista
  11. Hyvä paikka uudelle/laajennetulle penkille. Kannattaa tosiaan käyttää syksyn alennukset hyväksi. Itse en ole pionin juurakoita löytänyt mistää syksyisin. Mitä teet poistamillesi vuorenkilville? Olen laittanut niitä kompostiin ison kasan, mutta mokomien juuret eivät tahdo maatua, vaan yrittävät jatkaa kasvua, tai sitten ovat muuten vain huonosti maatuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt siirrän vuorenkilvet vaan toiseen paikkaan, jossa saavat peittää maata, jotta maa ei rikkaruohotu. Joskus olen kompostoinutkin, mutta en enää muista kuinka kauan silloin maatumisessa meni.

      Poista