sunnuntai 12. elokuuta 2018

Elokuun kukat

Vaikka meilläkin on ollut kuuma ja kuivaa, olen saanut nauttia ihan oikeasti vihreästä puutarhasta. Sen verran olemme saaneet sateita, että ruohoa olen leikannut pitkin kesää, tosin suurillakin tauoilla. Nurmikko ei ole palanut. Heti elokuun ensimmäinen päivä satoi vettä se 45 milliä, jonka jälkeen nurmikkoa olisi pitänyt leikata jo pariin otteeseen. Olen leikannut vain kerran sateiden jälkeen ja sen kyllä huomaa. Alakuvassa reitti kasvimaalle.


Olen antanut yrttien kukkia pitkin kesää. Aina jostain on kuitenkin saanut poimia ruokiin myös uutta kasvustoa. Vain vähän olen yrttejä säilönyt. Yrttilaatikkoa en usein kastele yhtään koko kesänä. Tänä kesänä olen kastellut jopa kerta viikkoon kuumimpaan ja kuivimpaan aikaan. Ilma katteita näki aina, miten multa kuivui.


Olen ollut tavattoman laiska kitkijä kuumien säiden aikana. Elämänlanka oikein riehaantuu, kun selän kääntää. Ja kun sitä on pitkään kitkemättä, on jo oltava varovainen, ettei saa perennoja mukaansa. Ämpäri täyttyy nopeasti ja jää helposti niille sijoilleen. Edelliset omistajat ovat päästäneet jossain vaiheessa maahumalan nurmikolle. Ja se on tällä hetkellä oikein riehakkaalla tuulella. Välillä ei tiedä, onko maahumalan alla heinänkorsia ollenkaan. Maahumala yrittää välillä kiivetä perennapenkkeihinkin.


Maksaruohot ovat olleet kovin aikaisin tänä vuonna kukassa, ne ovat olleet kimalaisten suosikkeja. Syysleimuista tässä penkissä on lähinnä valkoista. Eri paikoista saatua/ ostettua vanhaa kantaa, tuo korkea etummainen ei kuki vielä. Luulin, että se olisi noita valkoisia kukkijoita matalampi.  Jaloangervojen vaaleanpunainen/valkoinen kukinta tässä penkissä alkaa olla ohi.


Edellisen penkin sinipiikkiputki on sellaisessa paikassa, jossa sitä pitää tukea pysymään pystyssä. Paikka jää varjoon iltapäiväksi ja ihan kuin pikkuputki yrittäisi kurottua auringon suuntaan. En tiedä, mihin sen laittaisin parempaan/aurinkoisempaan paikkaan. Vai kallisteleeko tämä aina?


Tummia maksaruohoja meillä kasvaa kahta lajia. Alakuvassa vasemman puoleisessa on kotiloiden syömät lehdet. Oikean puoleisessa on lehdessä vain yksi reikä. Koska iloisesti sekoitin ja hävitin nimikyltit (kuitenkin), en voi ostaa oikein varmuudella samaa hyvää lajia lisää.


Sama penkki toiseen suuntaan kuvattuna alkaa olla jo hyvinkin loppusuoralla. Liljoista on kukinta loppunut ja mm keltavaleunikko alkaa ruskistua vanhuuttaan. Kärhöt onneksi jatkavat vielä.


Toisessa penkissä aikaisemmin kukassa olleet punaiset tähtiputket ovat haalistuneet vaalean marjapuuron värisiksi. En tiedä, vauhdittiko haalistumista tänä vuonna kuivuus.


Minä pidän vahvoista väreistä. Usein kärhö Aljonushka kukkii koko ajan vahvasti lilana. Nyt siinäkin on minun silmiini tapahtunut hieman värien haalistumista. Tai sitten vain kuvittelen. Tai tuo ruskistuminen ja viereisen Orionin kukinnan loppuminen haalistaa sävyjä.


Tämän vieressä kasvaa omenapuu Huvitus, joka tuottaa parhaillaan sen verran omenaa, että puu on tuettu. Nyt tätä taakkaa helpotetaan syömällä joka päivä puusta hedelmiä. Kummallista on, että kypsätkään omenat eivät millään meinaa tippua puusta. Näkee, miten osa uhkaa alkaa ruskistua puuhun. Kypsinä nämä ovat jauhoisia ja makeita. Vähän raakana menisivät piirakkaan.


Meidän puutarha ei ole ollut kovin hyvä paikka kaunopunahatuille. Mielelläni niitä tänne haluaisin. Savimaahan niitä on turha tunkea. Kohopenkeissä olisivat hyvät. Lehtokotilot sateisina hetkinä saavat lehdet helposti reikäisiksi tai syövät kasvit jopa kokonaan jo alkukesästä. Nyt onneksi on pari (kuivuuden takia matalaa) yksilöä hengissä. Etupihalla on hyvin ohuesti maata puiden juurien päällä. Siellä kuivuus on tänä vuonna näkynyt matalina kasveina tai kasvimenetyksinä. Sentään yksi kaunopunahattu näkyy juuri helminukkajäkkärän kanssa. (En muuten ymmärrä, miksi millään kasvilla pitää olla jäkkärä nimenä? Kuulostaa ihan vitsikirjasta repäistyltä.)


Takapihalla taas valkoinen kaunopunahattu on vasta avautumassa. On mahdollisesti jäänyt turhan varjoon tai tätäkin kuivuus on kurittanut. Miten ihmeessä saisi joskus nämä penkit siten suunniteltua, että kaikki kasvit näkyisivät joka vuosi. Luulin, että valkoinen (avautumassa siis vasta) kaunopunahattu kasvaisi yhtä korkeaksi kuin valkoinen syysleimu. Kuva myös paljastaa elämänlangan kiipeilyt.


Ensi vuonna kasvimaalle laatikoihin laitan yhä kesäkukkia siemenestä kasvamaan. Niitä olisi voinut laittaa enemmänkin. En kai taas oikein lukenut pussi kyljestä, mutta kylvin kosmoskukkaa, joista osa on noin 170cm varren päässä, osa taas ei. Jää vähän matalammat tsinniat varjoon, jotka on niiden seassa. Korkeimmat kosmokset eivät kuvassa näy. Kesäkukat ovat myös varjostaneet tomaattihuonetta. En tiedä, onko se ollut tänä vuonna hyvä vai huono juttu.


Korkeimpia kosmoskukkia pitää melkein taivuttaa (kun laatikoissa ovat), että saa niitä katsella. Meillä satoi aamulla ja sen jälkeen kimalaiset olivat ihan kohmeisina kasveissa. Hieman kyllä taas liikkuivat, kun kasveja kävin tutkimassa.


Pieniä kukkakimppuja raaskin kerätä sisälle. Osa kasveista on siten viimeisiä hetkiä elossa. Olen kuitenkin lukenut netistä, että Sedum-lajit kasvattavat vedessä juuria. Eli hyvä syy siis tehdä kukkakimppuja, joihin voi laittaa sekaan maksaruohon ja toivoa, että ne juuret kasvavat (kunhan muistan tarkkailla tilannetta).


Parina päivänä on jo tuntunut siltä, että helteet tuskin palaavat. Tänä vuonna Välimeren lämmöt on saanut ihan kotimaassakin. Ehkä pian taas jaksaa kaivaa maahan pari kuoppaa, jos kitkisi vähän ensin.

24 kommenttia:

  1. Kosmokset on ihania, nyt vähän harmittaa etten laittanut niitä yhtään tänä vuonna. Olisivat ehtineet kukkia kunnolla. Teillä on mukavan vehreää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tänä vuonna on ollut yllättävänkin vihreää. Ensi vuonna ei voi luottaa säähän, joten täytynee laittaa muutamia kosmoksia esikasvatukseen huhtikuussa, jos muistan.

      Poista
  2. Maksaruohon versot kasvattavat juuret myös suoraan multaan laitettuna. Tosin saapahan nauttia kukista, jos kerää niitä maljakkoon :) Upean näköinen on kyllä tuo sinun tumma maksaruohosi. Pitää yrittää jostain metsästää samanlaista uuteen kivikkorinteeseen. Jäkkärälle olen itsekin nauranut monta kertaa. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mitä on sen nimeäjän mielessä liikkunut :D Meillä ei myöskään tarvinnut sellaisesta kuivuudesta kärsiä, mitä monessa paikassa muualla Suomessa oli. Kiitän mielessäni edellisiä asukkaita siitä, että olivat tilanneet 20-25cm:n kerroksen ihan kunnon multaa aikanaan, kun nurmikkoa ovat perustaneet. Nostaa maasta kosteutta todella hyvin ja vaikka olisi päässyt ihan pölisevän kuivaksi, lähtee saman tien imemään vettä itseensä, kun sitä on tarjolla. Taitaa ollakin ainut asia, minkä ovat tässä asuessaan tehneet puutarhahommissa oikein :D Mahtavan kokoiset kosmokset! Mukavaa sunnuntai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän kuivan sään vuoksi en ole uskaltanut enää siirrellä kasveja/kokeilla multaan siirtämisiä. Taisin kuivattaa pari kasvia. Tummat maksaruohot taisin ostaa marketin puutarhapuolelta.
      Kiitos ja mukavaa sunnuntaita sinne myös.

      Poista
  3. Onpa sinulla kauniita maksaruohoja! Ja muutenkin mukavan näköistä.
    Tsemppiä elämänlangan kanssa, se onkin melkoinen vitsaus eikä siitä kai eroon pääse vaikka kuinka kitkisi.
    Hah, jäkkärä tosiaan! Ja tyräkki on toinen. Kuka ihme näitä keksii :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämänlanka on vitsaus. Ja se tuntuu kasvavan hyvin valitsemassaan paikassaan.
      Nimien keksijät ovat varmaan saaneet sanapelin kirjaimet eteensä ja niistä on sitten pitänyt keksiä nimiä, joissa on mahdollisimman paljon ä-kirjaimia.

      Poista
  4. Omenasato näyttää oikein herkulliselta. Nurmikon vehreys on mahtava juttu. Meidän sammalnurmi on tänä kesänä näyttänyt kellertävältä ja kärsivältä.
    Mainio kosmos, hienosti kurottelee korkeuksiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kosmos on yllättänyt korkeudellaan.
      Nurmikko on meillä voinut vihreänä, osin varmaan vihreiden rikkaruohojen ansioista.

      Poista
  5. Sinulla on yhä kauniin vehreää ja kukkaisaa. Ilmeisesti kuivuus ei ole ollut yhtä intensiivistä, kuin täällä.
    Minun sinipiikkiputkeni kasvaa sekä aurinkoisessa että varjoisessa paikassa ja kummassakin kallistuvat joka kesä. Eivät pahasti, mutta sen verran, että yleensä laitan niille tuen. Samoin valkoinen punahattuni jää yleensäkin matalammaksi, mutta tänä vuonna suorastaan monikokoiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ollut kuivia ja kuumia jaksoja. Ilmeisesti vettä satoi kuitenkin riittävästi meidän puolivarjoiseen pihaan. Etupiha on kärsinyt enemmän, vaikka joitain kasvimenetyksiäkin on tullut.

      Poista
  6. Vielähän siellä kukkii vaikka mitä. Ei täälläkään paljon jaksettu kitkeä, eikä paljon muutakaan. Olen iloinen, että on viileämpää ja jaksaa tehdäkin jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin jaksan paremmin viileämmällä tehdä puutarhassa. Paljon voisi tehdä. Pitää katsoa mitä lopulta tekee ja mikä jää tekemättä.

      Poista
  7. Ehkäpä onkin ollut viisasta, että kitkeminen on jäänyt, onpahan ollut juurille enemmän varjoa auringon paahteessa. Sinulla on kovin vihreää ja maksaruohojen aikahan nyt alkaa ollakin. Minä ostin varmasti viime vuonna valkoisen punahatun, mutta ei siitä ole mitään havaintoa tänä kesänä näkynyt! Itse olen jakanut maksaruohoja aikaisin keväällä ja juurruttanut myös leikkokukkina, helppo kasvi! Mukavaa elokuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurille oli tosiaan rikkaruohovarjosta mahdollisesti hyötyäkin. Maksaruohot alkoivat meillä kukkia viikkoja sitten, olivat aikaisessa.

      Poista
  8. Maksaruohot ovat tosiaan aikaisessa, samoin kuin leimut ja punahatut. Viikonloppuna tein syyslannoituksen ja nyt odotellaan niitä luvattuja sateita. Sitten pitäisi kerätä siemenet ensikesäksi. Lämmin saisi jatkua vielä elokuun loppuun jotta paprikat ehtivät kypsyä. ~Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaisi, että tomaatitkin saisivat ihan ulkona väriä. Kasvit ovat nyt tosiaan aikaisessa kukassa. Onneksi on vielä kukintavuoroa odottelevia kasveja.

      Poista
  9. Kauniisti siellä kukkiivat kasvit. Mukavia nimiä on kasveille keksitty. Miekin tuohon hiekkarinteeseen istutin uusia maksaruohoja, mm. Kaukaasianmaksaruoho 'Punanahka' on silläkin hauska lisänimi. Huvitus on hyvä omena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nimistä löytyy välillä paljon erikoisia tai jopa hymyilyttäviä tapauksia kasvimaailmassa.
      Kukintaa riittää vielä, onneksi monet kasvit jaksavat nyt kukkia melko kauan.

      Poista
  10. Onpa teillä vihreää. Meillä nurmikko on palannut kun ei ole satanut, paitsi nyt on tullut vettä jonkinverran .Punahattua on minulla aika mukavasti on jopa lisääntynyt itsestään . Maksaruohoa voi lisätä vaikka varrenpätkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä meillä kuivuus ei ole polttanut nurmikkoa. Tosin se on myös pitkälti rikkaruohikkoa ja ajoin sitä aika harvakseltaan.
      Taidan lisäillä maksaruohoa kaikin eri tavoin.

      Poista
  11. Kaunis kimppu! Kosmoskukat on niin ihania :)

    VastaaPoista
  12. Loving the photos that you were able to capture. Many of these flowers are very beautiful! Looks like a great garden! Thanks for the share, hope you have a fantastic rest of your day. Keep up the posts!

    World of Animals

    VastaaPoista